Legislator Case Law & Legislation
TT:1981-34 AI generated

Labor court dismisses strike claimant's compensation suit against employer for lawful production stoppage.

Case Number TT:1981-34
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the employer's claim for damages against five trade unions following industrial actions at chemical plants. Although unions failed to take steps to prevent strikes related to wage disputes and their representatives participated in the stoppages, the court found the production halt was justified by raw material shortages and safety risks. Consequently, the employer was not liable for damages as the interruption of work had valid operational reasons.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Industrial Action Act: An employer is not liable for damages when a production stoppage is operationally justified by reasons such as raw material shortages or safety risks, even if trade unions fail to prevent strikes or if their representatives participate in them.

Keywords

AI generated
industrial action production stoppage operational justification raw material shortage safety risk trade union liability labor court decision

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreements Act
Section 8 of the Industrial Action Act
Section 9 of the Industrial Action Act
Section 10 of the Industrial Action Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Painostaakseen työnantajaa suostumaan palvelusaikalisän käyttöönottamiseen esitettyyn määräaikaan mennessä olivat viiden eri tehtaan työntekijät ryhtyneet lakkoon. Ammattiosastojen ei ollut selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin näiden työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneiden työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi. Lisäksi ammattiosastot vastasivat luottamusmiestensä työtaisteluun osallistumisesta.

Yhdellä tehtaalla prosessin alkupään työntekijöiden lakosta ja prosessin alkupään aiemmasta heikosta tuotannosta johtuen olivat varastot olleet pieniä, mistä syystä raaka-ainetta ei ollut voitu syöttää prosessin loppupään kaikille linjoille. Muun muassa korjausmiesten lakossa olon vuoksi olisi prosessin loppupään laitteiston käynnissä pitämisestä saattanut aiheutua vaaraa koneistolle. Ilmoittaessaan työntekijöille työnteon ja palkanmaksun loppumisesta osastolla näistä syistä seuraavana päivänä työnantaja oli laskelmissaan lähtenyt siitä, että työtä osastolla siihen asti tehdään normaalisti. Kun työntekijät olivat kuitenkin poistuneet välillä työstä ja työtä siten olisi ollut vielä yhdelle työvuorolle, työnantaja oli yrittänyt ilmoittaa siitä ko. vuoron työntekijöille. Osaston työntekijöiden työnteon keskeyttämiselle oli näistä syistä ollut tuotannollisesti perustellut syyt, eikä työnantaja työnteon keskeyttäessään siten ollut syyllistynyt vastatyötaistelutoimenpiteeseen.

Työnantajaa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja kaikki viisi ammattiosastoa tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. vuoroin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 25.3.1980 allekirjoitetussa kemian perusteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

12 §

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen sijoitetaan työntekijät eri vaativuusluokkiin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Määriteltäessä yrityksessä työehtosopimuskohtaisten palkkojen yli meneviä palkkojen osia voidaan yhtenä tekijänä käyttää työntekijän työsuhteen kestoa saman työnantajan palveluksessa.

Liitot asettavat toimikunnan, jonka tulee sopimuskauden aikana selvittää palkan henkilökohtaisen osuuden määrittymistä ja yrityskohtaisen palvelusajan merkitystä tässä suhteessa. Toimikunnan työn on oltava valmiina 28.2.1981 mennessä siten, että sen mukaiset muutokset sopimuksiin voidaan neuvotella sovittaessa palkoista ja palkkaperusteista keväällä 1981.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuorikemian tehtailla päivätyöntekijät olivat ryhtyneet lakkoon 26.11.1980 kello 12. Prosessissa työskentelevät vuorotyöntekijät olivat myös tällöin ilmoittaneet kieltäytyvänsä tekemästä uusia panoksia, mikä oli merkinnyt ainakin kahden tehdaslinjan ajamista alas. Tehtailla toimivan ammattiosaston Porin Kemiantyöntekijät r.y:n taholta oli työnantajalle ilmoitettu, että normaali panostaminen kolmivuorotyössä aloitettaisiin 29.11.1980 kello 6 ja että päivätyöntekijät palaisivat työhön 1.12.1980 kello 7. Työtaisteluun oli osallistunut noin 650 työntekijää, heidän joukossaan ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet.

Siilinjärven tehtailla työntekijät olivat aloittaneet lakon 26.11.1980 noin kello 12. Lakkoon olivat osallistuneet lähes kaikki tehtaan noin 380 työntekijää. Siilinjärven Kemiantyöntekijät r.y:n työpaikalle asettamat luottamusmiehet olivat olleet mukana lakossa. Töihinpaluun tehtailla oli ilmoitettu tapahtuvan samaan aikaan kuin Vuorikemian tehtaillakin. Lisäksi Siilinjärven tehtaiden työntekijät olivat ilmoittaneet jatkavansa työtaistelua 1.12.1980 lähtien kieltäytymällä ylitöistä.

Kokkolan tehtailla noin 300 työntekijää oli 26.11.1980 kello 13 poistunut tehtaalta. Työpaikalta poistuneiden joukossa olivat olleet myös Ykspihlajan Kemiantyöntekijäin Ammattiosasto r.y:n työpaikalle asettamat luottamusmiehet. Vuorotyöntekijöiden työhönpaluuajaksi oli ilmoitettu 30.11.1980 kello 6 sekä päivätyöntekijöiden työhönpaluuajaksi 1.12.1980 kello 7.

Oulun tehtaiden noin 300 työntekijää oli 27.11.1980 kello 6 poistunut työpaikalta. Ainakin osa työpaikalla toimivan Typen Kemiantyöntekijät r.y:n luottamusmiehistä oli osallistunut työtaisteluun. Sen sijaan ammoniakkitehtaan työntekijät olivat jatkaneet työtään normaalisti, mikä oli johtunut prosessin vaikeasta alasajettavuudesta.

Vihtavuoren tehtailla oli alkanut lakko 27.11.1980 kello 6. Lakkoon oli osallistunut 560 työntekijää, heidän joukossaan Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n työpaikalle asettamat luottamusmiehet. Työhönpaluun oli ilmoitettu tapahtuvan samoin kuin Vuorikemian tehtailla. Tehtaan pääluottamusmies oli lisäksi ilmoittanut työnantajan edustajalle nyt toimeenpantujen työtaistelutoimenpiteiden olevan vasta alkua siinä tapauksessa, että Kemira Oy:n vastaus palvelusvuosilisäasiassa ei muuttuisi.

Kyseiset ammattiosastot olivat yksissä tuumin ryhtyneet kerrottuihin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Jokainen ammattiosasto oli kiistatta rikkonut niin passiivista kuin aktiivistakin työrauhavelvollisuutta. Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Porin Kemiantyöntekijät r.y:n, Siilinjärven Kemiantyöntekijät r.y:n, Ykspihlajan Kemiantyöntekijäin Ammattiosaston, Typen Kemiantyöntekijät r.y:n sekä Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n kunkin erikseen tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Siilinjärven tehtaiden kaikki työntekijät eivät olleet olleet lakossa, vaan töissä olivat olleet muun muassa rikkihappotehtaan työntekijät, tehtaiden laitosmiehet, tehtaiden kuljetuspäivystys ja tuotanto-osastojen valvontatyöntekijät. Lakossa oli siten ollut vain noin 300 työntekijää, joista yli 30 kuului sähköalan ammattiliittoon. Myöskään kaikki Siilinjärven Kemiantyöntekijät r.y:n työpaikalle asettamat luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet lakkoon. Tehtaiden työntekijät eivät olleet tehneet päätöstä ylityöstä kieltäytymisestä 1.12.1980 lähtien. Päin vastoin tehtaiden lannoite- ja typpihappotehtaalla oli tehty mainitun päivämäärän jälkeen useissa tapauksissa ylitöitä esimerkiksi vuorottamissyistä. Tehtaiden päivätyöntekijöitä ei myöskään ollut pyydetty ylitöihin 1.12.1980 jälkeen. Vuorotyöntekijöiden osalta lakko oli päättynyt 29.11.1980 kello 6 ja päivätyöntekijöiden osalta edellisenä päivänä kello 16. Ammattiosaston jäsenmäärä oli 365.

Kokkolan tehtailla toimeenpantu työtaistelu oli päättynyt täysin jo 30.11.1980 kello 6 mennessä, jolloin vuorotyöntekijät olivat palanneet työhön. Myös ne tehtaan päivätyöntekijöistä, joille mainittu päivä oli ollut työpäivä, olivat olleet tällöin työssä. Ykspihlajan Kemiantyöntekijäin Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 360.

Oulun tehtailla työtaistelu oli alkanut 27.11.1980 kello 7 päivätyöntekijöiden osalta ja vuorotyöntekijöiden osalta kello 6. Työtaisteluun osallistuneista 300 työntekijästä yli 130 kuului kahteen muuhun ammattiliittoon. Töissä olivat ammoniakkitehtaan työntekijöiden lisäksi olleet voimalaitoksen sekä typpihappotehdas 2:n työntekijät. Työtaistelu oli päättynyt 29.11. kello 6. Typen Kemiantyöntekijät r.y:n jäsenmäärä oli noin 380.

Vihtavuoren tehtailla työtaistelu ei ollut alkanut täydellisenä vielä 27.11.1980 kello 6 vaan vasta vähitellen mainitun ajankohdan jälkeen. Osa tehtaan työntekijöistä oli jäänyt välttämättömiin jälkitöihin myös edellä mainitun kellonajan jälkeen. Lakkoon osallistuneista työntekijöistä 10 kuului sähköalan ammattiliittoon. Työtaistelu oli päättynyt 29.11.1980 kello 6. Pääluottamusmies ei myöskään ollut esittänyt työnantajan edustajalle uhkausta jatkotyötaistelutoimenpiteestä, vaan tehtailla oli vallinnut täydellinen työrauha lakon päättymisen jälkeen. Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n jäsenmäärä oli noin 560.

Porin Kemiantyöntekijät r.y.; Siilinjärven Kemiantyöntekijät r.y.; Ykspihlajan Kemiantyöntekijäin Ammattiosasto, Typen Kemiantyöntekijät r.y. ja Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y. ovat olleet Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteen johdosta sekä Kemira Oy Kemian Työntekijäin Liiton kanteen johdosta asiassa kuultavina.

Asianosaisliitot ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä selvitetyksi, että painostaakseen työnantajaa suostumaan kanteessa kerrottuun palvelusaikalisäjärjestelmän käyttöön ottamiseen 1.1.1981 alkaen ovat Kemira Oy:n viiden eri tehtaan työntekijät ryhtyneet jäljempänä kerrotuin tavoin lakkoon.

Siilinjärven tehtaan työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon 26.11.1980 kello 12. Vuorotyöntekijät ovat palanneet työhön 29.11.1980 kello 6 ja päivätyöntekijät 1.12.1980 kello 7. Lakkoon on ottanut osaa noin 300 työntekijää, joista yli 30:n työntekijän on ilmoitettu kuuluvan erääseen toiseen kuin Kemian Työntekijäin Liittoon. Lakkoon osallistuneiden työntekijöiden joukossa on ollut osa Siilinjärven Kemiantyöntekijät r.y:n työpaikalle asettamista luottamusmiehistä. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että työntekijät olisivat 1.12.1980 alkaen yhteistuumin kieltäytyneet ylityön tekemisestä.

Kokkolan tehtaiden noin 300 työntekijää, heidän joukossaan Ykspihlajan Kemiantyöntekijäin Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet, on ryhtynyt lakkoon 26.11.1980 kello 13. Vuorotyöntekijät ovat palanneet työhön 30.11.1980 kello 6, se osa päivätyöntekijöistä, jolla 30.11.1980 on ollut työpäivä, on palannut työhön mainittuna päivänä, ja muut päivätyöntekijät ovat aloittaneet työnteon 1.12.1980 kello 7.

Oulun tehtaiden noin 300 työntekijää on ryhtynyt lakkoon 27.11.1980 siten, että vuorotyöntekijät ovat aloittaneet lakon kello 6 ja päivätyöntekijät kello 7. Työtaisteluun osallistuneista noin 300:sta työntekijästä yli 130:n on ilmoitettu olevan kahden muun työntekijäliiton kuin Kemian Työntekijäin Liiton jäseniä. Lakko, johon on osallistunut osa Typen Kemiantyöntekijät r.y:n työpaikalle asettamista luottamusmiehistä, on päättynyt 29.11.1980 kello 6.

Vihtavuoren tehtaiden noin 560 työntekijää, joista kymmenen on ilmoitettu kuuluvan erääseen muuhun kuin Kemian Työntekijäin Liittoon, on ryhtynyt lakkoon 27.11.1980 kello 6 alkaen. Osa työntekijöistä on kuitenkin välttämättömien jälkitöiden vuoksi poistunut työpaikalta vasta mainitun ajankohdan jälkeen. Työtaistelu, johon ovat ottaneet osaa Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n työpaikalle asettamat luottamusmiehet, on päättynyt siten, että vuorotyöntekijät ovat palanneet työhön 29.11.1980 kello 6 ja päivätyöntekijät 1.12.1980 kello 7.

Ammattiosastojen ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin edellä mainittujen työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneiden työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi. Lisäksi ammattiosastot vastaavat luottamusmiestensä työtaisteluun osallistumisesta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Kemian Työntekijäin Liiton kanteen hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Siilinjärven Kemiantyöntekijät r.y:n, Ykspihlajan Kemiantyöntekijäin Ammattiosaston ja Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n kunkin maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 4 000 markkaa sekä Typen Kemiantyöntekijät r.y:n 3 000 markkaa ja Porin Kemiantyöntekijät r.y:n 5 000 markkaa ja kaikki yhteisvastuullisesti maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle oikeudenkäyntikulujen korvausta 1 000 markkaa ja Porin Kemiantyöntekijät r.y:n lisäksi 700 markkaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Tiitola, Airaksinen, Kaski, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.