Labor court orders unions to pay damages for work stoppage violating collective agreement procedures.

Työntekijäpuoli oli vaatinut jätevesipuhdistamon raudoitustöistä tehtyä työsopimusta työehtosopimuksen vastaisena purettavaksi. Sen sijaan, että työntekijäpuoli olisi ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin saattaakseen kysymyksen siitä, oliko tehty työsopimus työehtosopimuksen vastainen, selvitettäväksi työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, oli aluejärjestö julistanut työmaan työt saartoon.

Aluejärjestö, joka vastasi julistamastaan saarrosta, ja työntekijäliitto, joka vastasi toimitsijoidensa osuudesta saarron julistamisessa ja toimeenpanossa, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 21.4.1980 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I. Yleiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä toukokuun 15 päivänä 1946 allekirjoitettua yleissopimusta. (Yleissopimus on sivulla 57).

3 §

Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V. Työpalkkoja koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

1. Urakkapalkat määräytyvät eri kalleusluokissa tähän sopimukseen liittyvien hinnoittelujen perusteella. Kaikki hinnoiteltu työ suoritetaan etupäässä urakkatyönä. Sellaisesta työstä, jota ei ole hinnoiteltu tässä sopimuksessa, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia. Tavoiteansio urakkatyössä pyritään saamaan sellaiseksi, että se eri ammateissa muodostuu noin 50 % asianomaisen ammattiryhmän perustuntipalkkaa ammattitaholisineen korkeammaksi. 1)

1) Mikäli työkunnan työsopimuksen mukainen työ koostuu eri ammatti- ja palkkaryhmiin luettavista työsuorituksista, saavat työnantaja ja työkunta keskenään sopia työn urakkapalkkauksesta siten, että työkunnan keskimääräinen tavoiteansio muodostuu noin 50 % II palkkaryhmän perustuntipalkkaa ammattitaitolisineen korkeammaksi. Palkanjakoperusteet voivat työkunnan jäsenet keskenään sopia.

Hinnoittelemattomat urakkatyöt pyritään hinnoittelemaan työehtosopimusosapuolten kesken tarvittaessa työntutkimuksen avulla niin, että tavoiteansioksi tulee 1 kohdan 1 kappaleessa mainittu palkkataso.

2. Urakkapalkat määräytyvät I paikkakuntakalleusluokan mukaan siten, että II ja III kalleusluokka on 98 prosenttia I paikkakuntakalleusluokasta.

3. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu odottamaan työaineita tai muuten hänestä itsestään riippumattomista syistä olemaan työtä vailla, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hänen ammattiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä ja maksetaan hänelle siitä hänen omassa ammatissaan hänen urakka-ansiotaan vastaava palkka, joka maksetaan myöskin urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tuntityöstä. Siinäkin tapauksessa, jos muuta työtä ei voida järjestää maksetaan odotusajalta urakassa saadun keskiansion mukainen palkka. Jos työnseisaus kestää enemmän kuin 3 päivää, voidaan työsopimus jommankumman vaatimuksesta purkaa. Täksi 3 päivän ajaksi on järjestettävä muuta työtä tai maksettava odotusajan palkka.

Edellä sanottua odotusajan palkkaa ei makseta, milloin työntekijä estyy työstään työpaikan muiden työntekijäin lakon vuoksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Määräys imu- ja pumppubetonitöitä ja muita betonitöitä sekä palkkaryhmissä III ja IV sanottuja töitä varten:

Mikäli työn luonteesta johtuu, ettei sovittua urakkatyötä voida yhtäjaksoisesti tehdä ja työntekijä siirretään tekemään muuta työtä tai urakan säännöllinen suorittaminen edellyttää välillä tehtävää tuntityötä, maksetaan tällaiselle työntekijälle suorittamastaan tuntityöstä sitä vastaava tuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII. Erinäiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

35 §

1. Tästä sopimuksesta ja siihen liittyvistä hinnoitteluista tai niiden tulkinnasta ehkä aiheutuvat erimielisyydet jätetään työtuomioistuimen käsiteltäviksi. Mikäli asia ei kuulu työtuomioistuimen käsiteltäviin, jätetään se välimieslautakunnan käsiteltäviksi ja noudatetaan siinä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää. Kaikista erimielisyyksistä on kuitenkin ensiksi pyrittävä sopimaan liittojen välisissä neuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä 21.4.1980 lukien voimassa olleessa urakkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PUUTYÖT

I BETONIMUOTTITYÖT

1. BETONILAUDOITUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

BETONIRAUDOITUS

Rautojen katkaisu, taivutus ja raudoitustyö piirustuksien mukaan 100:lta kilolta.

1 ) Pyöröteräkset. I II ja a) Paksuudet: III 3/16" ja 1/4" 4,8-6,3 mm 38,29 37,52

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

e) 1" 25,4 mm ja siitä yli 7,44 7,29

2) Harjateräkset 6 mm 38,59 37,82

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28" 8,19 8,03

3) Taivuttamattomien terästen osalta alenevat edellämainitut perushinnat (kilohinnat) 20 %.

Huonerakennuksien betoniseinien osalta on vastaava alennus 15 %.

4) Valmiiksi taivutetuista raudoista raudoitustyö 45 % edellämainituista hinnoista. Tähän kuuluu valmiiksi palkki-, pilari-, haka- ym raudat, mitkä raudoituksessa tarvitaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9) Eri sopimuksella tehdään ratakiskot, muototeräkset, kierreportaat ja esijännitettävät teräkset.

10) Selityksiä:

Raudoitustyö tehdään teräsbetoninormien mukaisesti täysin valmiiseen kuntoon.

Rautojen kannatuspukkien teko, pukkien sekä betonipalojen paikoilleen asettaminen kuuluu raudoitushintaan.

Avo- ja kaksilaattaholvin palkkien pohjan ollessa samassa korkeudessa kuin alalaatta on betonipalat asetettava raudoitustyön jälkeen eikä niiden asetus kuulu raudoitustyöhön. Raudat nostetaan työnantajan puolesta kerroksiin ja kannetaan sinne, missä kulloinkin työskennellään.

Raudat oikaistaan työnantajan puolesta.

Hinnat tarkoittavat raudoitusta, joka tehdään rungon ylösviennin yhteydessä. Tähän sisältyy kellarin painolaatan- ja maavaraisten lattioiden raudoitustyöt, jos ne voidaan tehdä välittömästi ylösviennin jälkeen.

Koneleikkurit pyritään varustamaan vetorullalla sopimuskauden loppuun mennessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Raudankanto I II ja III

Raudan kantaminen, johon kuuluu myöskin paitsi kaikkia rautoja myöskin betonipalat, lukuunottamatta sieni- ja massiiviholveissa mahdollisesti käytettäviä yläpinnan raudoitusta kannattavia betonikuutioita.

Alhaalla kanto hissille, taakan teko, nosto hissillä, ylhäällä taakan vastaanotto ja kantaminen raudoittajille 100:lta kilolta 3,17 3,11

Hinta edellyttää korkeintaan 30 m kantomatkaa sekä ylhäällä että alhaalla. Tämän ylittävästä kantomatkan korvauksesta on sovittava ennen työn aloittamista. Ellei työskentelytasolta 2 kerrosta korkeammasta rakennuksesta ole pitkäntavaran hissiä käytettävissä, korotetaan hintaa 30 %. Tämä korotus maksetaan kuitenkin vasta kolmannesta kerroksesta lähtien. Profiiliraudat, ratakiskot tms. eri sopimuksella.

Jos työmaalla on erikoislaitteita, jotka helpottavat työn suoritusta, tehdään työt eri sopimuksella (esim. torninosturit tms.).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä olevilla perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai Rakennustyöläisten Liiton ainakin valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö on ollut jutussa kuultavana.

Selvittämättä on jäänyt, että työntekijäpuoli olisi ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin saattaakseen kysymyksen siitä, onko raudoitustöistä tehty työsopimus rakennusalan työehtosopimuksen määräysten vastainen selvitettäväksi työehtosopimuksen 35 §:n mukaisella tavalla. Tällaisten toimenpiteiden sijasta toimeenpantu saarto on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen urakkapalkkaa koskeviin määräyksiin. Saarto on jatkunut vielä jutun pääkäsittelypäivänä 23.2.1981.

Rakennustyöläisten Liiton keskustoimistokin on saanut saarrosta tiedon viimeistään 5.2.1981, mutta liiton ei ole selvitetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin saarron lopettamiseksi, minkä lisäksi liitto vastaa myös toimitsijoidensa osuudesta saarron julistamisessa ja toimeenpanossa. Aluejärjestö vastaa julistamastaan saarrosta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön maksamaan Suomen Rakennusteollisuusliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa, liiton 4 000 markkaa ja aluejärjestön samoin 4 000 markkaa ja molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Rakennusteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Virtanen, Leivo, Olin ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen