Labor court dismisses union claim that employer association violated collective agreement by excluding standby pay from annual leave salary.

Antaessaan ohjeen, joka koski päivystyskorvausten lukemista vuosilomapalkkaan, ja joka ei ollut työehtosopimuksen vastainen, ei työnantajaliitto ollut syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin eikä työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksityisiin määräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Asianosaiset: Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 27.2.1979 allekirjoitetussa kiinteistöjen lämmitys ja huoltoalan työehtosopimuksessa oli muun ohella seuraavat määräykset:

7 § Päivystys

Milloin työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen suorittamaan sellaista päivystystä tai varuillaoloa, joka edellyttää, että työntekijä on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa osallistumaan työhön, maksetaan tällaisesta päivystyksestä tai varuillaolosta seuraavasti: Päivystys ja varuillaolokorvaus ajanjaksolta, joka kestää yhden viikon säännöllistä työaikaa ja ruokatunteja lukuunottamatta, on ilman työvelvoitetta 1.3.1979 alkaen 256,00 markkaa. Milloin työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen suorittamaan määräaikaista päivystystä esim. klo 16.00-22.00, korvauksena tästä maksetaan 1.3.1979 alkaen 2,87 markkaa/tunti.

Paikallisesti sovitut päivystyskorvaukset, jotka mahdollisesti ylittävät yllämainitut korvaukset säilytetään sopimuskautena ennallaan.

7 §:n 1 momentin mukainen päivystys edellyttää, että päivystäjällä on oikeus sovitulla alueella vapaasti valita olinpaikkansa, mutta kuitenkin siten, että hänet kohtuullisessa ajassa voidaan tavoittaa ja hän on mahdollisesti mukana olevine tarpeellisine työvälineineen kutsun saatuaan lähtövalmis.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Varallaolo

Milloin työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, tai muussa työnantajan osoittamassa paikassa, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna, lueta työaikaan, vaikka siitä olisikin sovittu korvausta suoritettavaksi. Työntekijälle on suoritettava ylläolevassa tapauksessa korvaus vähintään puolesta siinä mainitusta ajasta joko rahana tai siten, että vähintään puolet sanotusta ajasta luetaan työaikaan. Päivystysvuoron aikana tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukainen korvaus tai sitä vastaava paikallisesti sovittu korvaus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Vuosiloma

Työntekijän vuosiloma ja vuosilomapalkka määräytyy voimassa olevan lain mukaisesti.

Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan määrä on 50 % työntekijän lakisääteisestä vuosilomapalkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet tätä sopimusta vastaan ovat kielletyt tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen kesken 14.4.1980 tehdyn kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimuksen 7 §:ssä on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Päivystys tai varallaolo

Päivystys

Milloin työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen suorittamaan sellaista päivystystä, joka edellyttää, että työntekijä on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa osallistumaan työhön, maksetaan tällaisesta päivystyksestä seuraavasti:

I Määräaikainen päivystys:

Mikäli työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen suorittamaan määräaikaista päivystystä, maksetaan siitä 3,20/tunti. Iltapäivystys lasketaan alkavaksi heti työajan päätyttyä.

II Viikkopäivystys:

Päivystyskorvaus ajanjaksolla, joka kestää yhden viikon säännöllistä työaikaa ja ruokatunteja lukuunottamatta, on ilman työvelvoitetta 286 markkaa.

Mikäli työntekijä päivystysaikanaan joutuu suorittamaan työtä, korvataan se työaikalain mukaisesti. Päivystyskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet päivystyksestä kirjallisesti.

Päivystys edellyttää, että päivystyksessä olijalla on oikeus vapaasti valita olinpaikkansa yhtiön toimialueella tai välittömässä läheisyydessä ja että hän on tiedon saatuaan lähtövalmis.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Varallaolo

Milloin työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa työnantajan osoittamassa paikassa, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna, lueta työaikaan, vaikka siitä olisikin sovittu korvausta suoritettavaksi.

Työntekijälle on suoritettava ylläolevassa tapauksessa korvaus vähintään puolesta siinä mainitusta ajasta joko rahana tai siten, että vähintään puolet sanotusta ajasta luetaan työaikaan. Varallaolon aikana tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukainen korvaus tai sitä vastaava paikallisesti sovittu korvaus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuosilomasta ja lomaltapaluurahasta samoin kuin työrauhavelvoitteesta sisältyvät viimeksi sanottuun työehtosopimukseen muun ohella sellaiset määräykset kuin edelle jäljennetyt 27.2.1979 tehdyn työehtosopimuksen määräykset ovat.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun. Kiinteistötyöntekijäin Liiton työtuomioistuimessa esittämä selvitys osoittaa, että niin sanottu viikkopäivystyskorvaus, jonka lukemisesta vuosilomapalkkaan asiassa on kysymys, on ollut asianosaisten välisessä työehtosopimuksessa vuodesta 1971 lukien. Ensimmäisessä sopimuksessa määräys oli oikeuttanut korvauksen sopimiseen työpaikkakohtaisesti. Sen jälkeen korvaus on työehtosopimuksessa määritelty markkamääräisenä. Kiinteistötyöntekijäin Liiton kuulustuttamat kaksi todistajaa ovat kertoneet, että päivystyskorvaus on otettu huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Toisen kertoman mukaan on päivystyskorvaus sittemmin työnantajan toimesta poistettu vuosilomapalkan laskuperusteesta.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on perustellut kantaansa, jonka mukaan päivystyskorvaus olisi otettava huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa myös esittämällä selvitystä siitä, että liitto muutosesityksessään kiinteistöalan yleiseen sopimukseen vuodelle 1966 esitti muun ohella, että "Vuosilomapalkassa huomioidaan kaikki työehtosopimuksen ja palkkahinnoittelun palkat ja palkkiot". Vastineesta selviävästä syystä Kiinteistötyöntekijäin Liitto oli sittemmin joutunut allekirjoittamaan työehtosopimuksen työnantajan esittämässä muodossa.

Suomen Kiinteistötyönantajainliiton taholta on esitetty selvitystä siitä, että Kiinteistötyöntekijäin Liitto on airakin 1970-luvun alusta lähtien esittänyt päivystyskorvauksen lukemista vuosilomapalkkaan. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ei esitetyn selvityksen mukaan ole suostunut esitykseen. Tämän jälkeen on työneuvosto antanut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön pyynnöstä lausunnon siitä, onko päivystys- ja varuillaolokorvaus otettava huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Työneuvosto on lausunnostaan ilmenevin perustein päätynyt katsomaan, että jos päivystys- ja varuillaolokorvausta ei ole sovittu kiinteäksi viikolta tai sitä pitemmältä ajalta sitä ei ole otettava huomioon työntekijän vuosilomapalkassa.

Esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimuksen päivystyskorvauksen suorittaminen eri työpaikoilla tapahtuu eri tavoin. Pääsääntö lienee, että työpaikalla tehdään päivystyslista, jossa on määrätty päivystysrenkaaseen kuuluvien työntekijöitten viikkopäivystykset. Päivystysviikkojen määrä riippuu päivystysrenkaaseen kuuluvien työntekijöitten määrästä. Esitetty selvitys osoittaa, että päivystys joillakin työpaikoilla saattaa toistua hyvinkin säännöllisesti. Toisaalta jonkun päivystysrenkaassa olevan este saattaa aiheuttaa päivystysvuorojen lisääntymisen toiselle työntekijälle.

Suomen Kiinteistötyönantajainliiton toiminnanjohtajan lausuman mukaan on yrityksen liikkeellelähtövaiheessa saattanut esiintyä sellaisiakin tapauksia, että päivystys lankeaa automaattisesti joka palkanmaksuvälille. Hänen kertomansa mukaan eräässä suurimmista yrityksistä ei työntekijälle tule päivystysvuoroa edes yhtä kertaa vuodessa.

Työehtosopimuksessa on sovittu vuosilomapalkka määräytyväksi voimassa olevan lain mukaisesti. Se, että päivystyskorvaus työehtosopimuksessa on määrätty viikolta, ei merkitse sitä, että kysymyksessä olisi työntekijälle viikolta tai sitä pitemmältä ajalta kiinteästi maksettava korvaus. Jutussa esitetystä selvityksestä voidaan päätellä, ettei sellainen päivystyskorvaus ole alalla yleensä käytössä. Työehtosopimuksen mukainen viikkopäivystyksestä maksettu korvaus ei ole palkkaa työssäolon ajalta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Suomen Kiinteistötyönantajainliitto kysymyksessä olevan ohjeen antaessaan ole syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin. Niin ikään työtuomioistuin jo edellä sanotuista syistä katsoo, ettei työnantajaliitto ohjeen antaessaan ole syyllistynyt työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksityisiin määräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saa Suomen Kiinteistötyönantajainliitto kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, Pyrhönen, Sariola, Leivo ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.