Labor court orders union branch to pay fine for striking over wage and management contract terms.

Lakot ja jarrutus olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja myöhemmät lakot työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Pääluottamusmies ja työosaston luottamusmies olivat eri yhteyksissä kehottaneet työntekijöitä säilyttämään työrauhan. Nämä toimenpiteet eivät olleet kuitenkaan olleet riittäviä. Lisäksi lakkoihin oli osallistunut osaston luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken voimassa olevassa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Yleissopimuksen noudattaminen

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. (Kts. sov.ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Urakka- ja palkkiotyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan (15 §).

(Kts. sov.ohjeet)

5. Jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyytteen jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi.

(Kts. 30 § 2. kohta.)

2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsenyrityksen A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan kartonkitehtaalla oli syksyn 1980 aikana työnantajapuolen aloitteesta neuvoteltu hylsykoneiden käyntinopeuksien nostamisesta ja siihen liittyvistä palkkakysymyksistä. Neuvotteluissa työnantaja oli esittänyt hylsykoneiden käyntinopeuden nostamista asteittain ja samalla hylsytehtaan työntekijöiden palkkojen korottamista keskimäärin 1,74 markalla tunnilta. Työntekijäpuoli oli vaatinut mainittua palkankorotusta pienemmällä käyntinopeuden nostamisella kuin työnantaja oli esittänyt. Kun neuvotteluissa ei ollut päästy työntekijäpuolta tyydyttävään ratkaisuun, olivat työntekijät ryhtyneet painostustarkoituksessa seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin:

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut, että A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan kartonkitehtaan työntekijät, jotka olivat Paperiliiton jäsenyhdistyksen Paperiliiton Karhulan osasto n:o 73 r.y:n jäseniä, olivat pyrkineet 14.11.1980 aloittamillaan ja edelleen jatkuneilla työtaistelutoimenpiteillä painostamaan työnantajaa mieleiseensä palkkaratkaisuun sekä että ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi osaston toimihenkilöiden osallistuessakin niihin.

Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Karhulan osasto n:o 73:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Kanteeseen vastatessaan Paperiliitto on lausunut, että Karhulan kartonkitehtaiden hylsykoneiden käyntinopeuksista sekä palkoista oli neuvoteltu noin vuoden ajan ja liittojenkin välillä 8.4.-22.10.1980. Tuolloin ilman sopimusta päättyneiden liittoneuvottelujen lopussa olisi työnantajaliiton näkemyksen mukaan tullut sopia uudesta tuotantotavoitteesta ja aikaisempaa paremmasta tuotantopalkkiokäyrästä, joka olisi otettu käyttöön tuotantomäärän lisääntyessä 15 %:lla. Sopimuksen syntymisen oli kuitenkin estänyt erimielisyys mm. palkkioiden raha-arvoista. Neuvottelujen aikaisemmassa vaiheessa työnantajapuolelta oli vaadittu työntekijäpuolelta lupausta siitä, että tuotantovauhti nousisi 35-40 %:n tavoitetasolle. Tällaista lupausta työntekijäpuolelta ei ollut voitu antaa, koska koneille tehtävien mahdollisten uudistustöiden vaikutuksia ei edes voitu tuntea, ja työnantajapuoli olikin tuolloin luopunut tästä vaatimuksestaan.

Työnantaja oli aikaisemminkin ainakin 27.11.1980 esittänyt uhkauksia palkanmaksun keskeyttämisestä ja uudistanut tämän uhkauksen 8.12.1980. 10.12.1980 myös kirjallisesti esitettyyn uhkaukseen oli sisältynyt vaatimus erillisen työrauhatakuun antamisesta, minkä työntekijät olivat kokeneet itseensä kohdistuvana työtaistelutoimenpiteenä.

11.12.1980 oli päätetty pitää ammattiosaston yleinen kokous 12.12.1980, ja se puolestaan oli päättänyt töiden aloittamisesta seuraavana aamuna keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanantaiaamuna muissa työaikamuodoissa. Näin oli myös tapahtunut, ja kokonaisuudessaan työt olivat olleet normaalisti käynnissä maanantaiaamusta 15.12.1980 alkaen. 17.12.1980 aamulla oli pidetty paikallinen neuvottelu, jossa työantaja oli ainoastaan ilmoittanut vetävänsä takaisin kaikki tähänastiset esityksensä.

Paperiliitto on pyytänyt, että edellä mainitut seikat otettaisiin huomioon ratkaisua tehtäessä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on myöntänyt lakon päättyneen ja lausunut edelleen, että yhtiön muilla tehtailla, joissa oli samanlaisia koneita, tuotantoluvut olivat suurempia ja hylsytehtaan työntekijät, joita oli käytetty vierailemassa sanotuilla tehtailla, olivat myöntäneet korkeamman tuotannon ehkä mahdolliseksi. Lisäksi yhtiön Karhulan tehtaan jalostusosastolla oli yhdellä koneella tehty samanlaisia hylsyjä kuin hylsyosastolla. Tämän koneen tuotanto oli nyttemmin nostettu samalle tasolle, mistä hylsyosastolla oli ollut kysymys.

Kun työnantajapuoli oli tehnyt esityksen tuotannon nostamisesta ja tuotantotavoitteen asettamisesta tietylle tasolle, oli lähtökohtana ollut nimenomaisesti tavoitteen asettaminen, johon pyrittäisiin asteittain tekemällä tuotantoprosessiin sellaisia parannuksia, jotka yhteisesti työntekijäpuolen kanssa todettaisiin tarpeellisiksi. Kysymys ei siis ollut siitä, että tuotanto sopimuksenteon jälkeen olisi tullut välittömästi ja ehdottomasti nostaa tietylle tasolle. Työntekijäpuolelta ei ollut väitetty, etteikö tuotantoa olisi mahdollista nostaa. Kysymys oli ollut ensi sijassa tuotannon nostamisesta saatavasta korvauksesta.

Edelleen Paperiliitto on huomauttanut, ettei luottamusmiehiä ollut osallistunut työstä kieltäytymisiin. Ainoastaan hylsytehtaan luottamusmies oli ollut poissa työpaikalta todettuaan aamuvuoron alkaessa 11.12.1980, että hylsytehtaalla ei ollut työntekijöitä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiliiton Karhulan osasto n:o 73 on ollut jutussa kuultavana.

Hylsyosaston lakot 14.11.-5.12.1980 samoin kuin osastolla toimeenpantu jarrutus ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja 10. ja 11.12.1980 alkaneet lakot työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Pääluottamusmies ja työosaston luottamusmies ovat eri yhteyksissä kehottaneet työntekijöitä säilyttämään työrauhan. Nämä toimenpiteet eivät työtuomioistuimen mielestä ole kuitenkaan olleet riittäviä. Lisäksi on lakkoihin osallistunut hylsyosaston luottamusmies ja koko tehtaan lakkoon eräitä ammattiosaston toimikunnan jäseniä, mutta ei muita luottamusmiehiä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Paperiliiton Karhulan osasto n:o 73:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa sekä korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.