Union fined for insufficient strike prevention measures violating collective agreement peace clauses.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa haluamansa, osaan työpaikan työntekijöistä jo aikaisemmin sovelletun työtuntijärjestelmän käyttöönottoon kaikkiin työpaikan työntekijöihin. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin tiedossa olleen lakon estämiseksi eikä sen toimenpiteitä muutoinkaan lakon kestoaikaan ja laajuuteen nähden voitu pitää riittävinä työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto tuomittu työehtosopimuksen työaikamääräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 11.3.1980 allekirjoitetussa metallurgisia tehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

14 § Säännöllinen työaika

Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. Viikottainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa:

päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona;

keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona;

sekä siten, että se keskimäärin on 36 tuntia viikossa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasottuu sanottuun keskimäärään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Mikäli työajan järjestelystä syntyisi osapuolten kesken erimielisyyttä, jota ei heidän välillään voida sopia, alistetaan asia sopijaliittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

32 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Työajan lyhentämisen toteuttaminen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto, Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Metallityöväen Liitto ovat tehneet 4.5.1979 sopimuksen, jolla työaikaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä on sovittu lyhennettäväksi 1.1.1980 alkaen keskimäärin 36 tuntiin viikossa.

Tämän sopimuksen soveltamisesta ovat edellä mainitut liitot 11.2.1980 tehneet yhteisen ohjeen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtailla oli vuoden 1980 alusta lähtien siirrytty keskimäärin 36-tuntiseen työviikkoon keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Tuolloin tehtaitten sinkkitehtaalla ja kobolttitehtaalla käyttöön otetut työtuntijärjestelmät olivat poikenneet toisistaan asianosaisliittojen välillä 27.12.1979 tehdyn muistion perusteella. Liitot olivat muistiossa lisäksi sopineet työryhmän asettamisesta seuraamaan erityisesti kobolttitehtaalla käyttöön otetun työtuntijärjestelmän soveltuvuutta käytännössä. Tämä työryhmä oli saanut tehtävänsä loppuun suoritetuksi 5.11.1980, jonka jälkeen oli aloitettu neuvottelut vuoden 1981 työtuntijärjestelmästä. Asiasta oli sovittu asianosaisliittojen välillä 13.1.1981 käydyssä neuvottelussa.

Kokkolan Metallurgisten Tehtaiden Ammattiosasto ei kuitenkaan ollut hyväksynyt liittojen välistä neuvottelutulosta. 13.1.1981 kello 21 päättyneen ammattiosaston kokouksen jälkeen olivat tehtaan noin 410 vuorotyöntekijää ryhtyneet kello 22 lähtien lakkoon ajamalla tehdasta alas. Ammattiosaston valitsemat luottamusmiehet ja vuorotyössä olleet sähkötyöntekijät olivat jatkaneet työtään. Työnantajan ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jatkuvista työrauhan palauttamiseen tähtäävistä vaatimuksista huolimatta lakko oli jatkunut 23.1.1981 aamuun asti. Työntekijät olivat 14.1.1981 kello 9.45 lähtien järjestäneet tehdaspalveluosastolla luvattoman kokouksen, jossa oli käsitelty muun muassa työtuntijärjestelmiä koskevaa riitaa. Tähän työaikana pidettyyn kokoukseen oli osallistunut noin 250 korjauspajan työntekijää luottamusmiehet mukaanluettuina. Työhön paluu oli tapahtunut noin kello 12 ruokatunnin jälkeen samana päivänä.

Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Kokkolan Metallurgisten Tehtaiden Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Paikallinen ammattiosasto ei ollut myötävaikuttanut työtaistelun syntymiseen. Se oli päätöksellään todennut lakon laittomaksi ja kehottanut työntekijöitä jatkamaan työntekoa. Ammattiosaston edustajat työpaikalla, ammattiosaston toimikunnassa ja järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa olivat käyttäneet työrauhan turvaamiseen ja palauttamiseen tähtääviä puheenvuoroja ja kehottaneet työntekijöitä palaamaan työhön. Ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työrauhan turvaamiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kokkolan Metallurgisten Tehtaiden Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että outokumpu Oy:n Kokkolan tehtailla on asianosaisliittojen välillä 27.12.1979 allekirjoitetun muistion perusteella kokeiltu työnantajan laatiman työtuntijärjestelmän ohella kobolttitehtaalla ns. sovintoryhmän laatimaa työtuntijärjestelmää vuoden 1980 aikana. Tämän työtuntijärjestelmän soveltuvuutta seuraamaan asetetun työryhmän saatua tehtävänsä valmiiksi on asianosaisliittojen välillä 13.1.1981 sovittu vuonna 1981 noudatettavasta työtuntijärjestelmästä.

Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtaiden vuorotyöntekijät ovat 13.1.1981 kello 22 ryhtyneet lakkoon alkamalla pysäyttää tehtaan tuotantoprosessia. Tämä lakko on jatkunut 23.1.1981 aamuvuoron alkuun. Lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa ottamaan käyttöön Kokkolan tehtailla kobolttitehtaalla vuonna 1980 noudatettu työtuntijärjestelmä. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työaikamääräyksiin. Sitä paitsi on tehtaalla pidetty ilman asianomaista lupaa työaikana 14.1.1981 kokous, johon on ottanut osaa sekä lakossa olleita vuorokorjausmiehiä että työssä olleita muita korjauspajan työntekijöitä, luottamusmiehiä heidän joukossaan. Kokouksessa on käsitelty pääasiassa korjauspajaa koskevia, tarkemmin yksilöimättä jääneitä asioita, mutta myös lakon aiheena ollutta työaikakiistaa. Ainakin viimeksi mainitulta osin kokous on muodostunut osaksi lakkoon ryhtyneiden työntekijöiden työtaistelua.

Kokkolan Metallurgisten Tehtaiden Ammattiosaston ei ole selvitetty toimeenpanneen lakkoa itse, mutta lakon alkamisen on tehtaiden olosuhteissa täytynyt olla ennakolta myös ammattiosaston toimikunnan jäsenten tiedossa. Ammattiosasto ei ole kuitenkaan ryhtynyt toimenpiteisiin lakon alkamisen estämiseksi. Lakon alettua työntekijöitä on ammattiosaston toimikunnan päätöksellä ja työntekijöille järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa kehotettu palaamaan työhön. Lakon laajuuteen ja kestoaikaan nähden nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole työtuomioistuimen mielestä olleet riittäviä. Luottamusmiesten menettelystä korjauspajan työntekijöiden kokouksessa 14.1.1981 ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla ammattiosasto vapautuisi vastaamasta kokoukseen osallistumisesta työtaistelutoimenpiteenä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kokkolan Metallurgisten Tehtaiden Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Suominen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.