Labor court dismisses union claims and fines unions for failing to monitor employer strike actions.

Yrityksen työntekijät olivat useampaan otteeseen olleet lakossa ja kieltäytyneet ylitöistä työnantajan siirrettyä erään työntekijän toiseen työpisteeseen. Työtaistelutoimenpiteiden katsottiin kohdistuneen työehtosopimuksen määräyksiin työntekijän siirtämisestä toiseen työpisteeseen sekä työnantajan työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Työnantajaliitto oli heti tiedon saatuaan huolehtinut työehtosopimuksen vastaisesti annetun lomautusilmoituksen peruuttamisesta. Jutussa esitetty selvitys ei osoittanut, että työnantajaliiton olisi edes pitänyt havaita, että työnantajan työntutkimustoiminta - vaikka siinä ehkä olikin rikottu rationalisointisopimusta - työntekijän siirto toisiin tehtäviin ja kieltäytyminen peruuttamasta tätä siirtoa, olisivat muodostuneet työtaistelutoimenpiteiksi. Ennakkoilmoituksen palkanmaksun ja työnteon keskeytyksestä sekä irtisanomisesta ei katsottu tapahtuneen työtaistelutoimenpiteenä. Työnantajaliiton ei katsottu laiminlyöneen velvollisuuttaan valvoa, että työnantaja noudattaa työrauhaa.

Vaikka työntekijäliiton vastakanteessa oli sen oikeudelliset perusteet esitetty vajanaisesti, oli kanne tullut esivalmistelun aikana riittävästi yksilöidyksi.

Asianosaiset: Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Vaatetusteollisuuden Työnantajaliiton ja Tekstiili ja Vaatetustyöväen Liiton kesken 11.3.1980 tehdyssä vaatetusteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Keskusliittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:

Yleissopimus Irtisanomissuojasopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rationalisointisopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

5 § Työhönotto ja erottaminen sekä työnjohto

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja lain sekä voimassaolevan työehtosopimuksen puitteissa erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Irtisanomissuoja, lomauttaminen ja lyhennetty työviikko

1. Irtisanomista ja lomautusta koskeviin työsuhteen ehtoihin sovelletaan STK:n ja SAK:n 6. kesäkuuta 1978 allekirjoittamaa yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Milloin työnantaja tuotteiden riittämättömän menekin, raaka- tai tarveaineiden puutteen tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ottaa käytäntöön säännöllistä lyhyemmän viikottaisen työajan, on tällaisesta toimenpiteestä ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen sen toimeenpanoa. Milloin työnantaja työsuhdetta lopettamatta lomauttaa työntekijöitä, on siitä heille tällöin ilmoitettava irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti heti, kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon, ja mikäli mahdollista kolmea kuukautta ennen lomautuksen alkamista.

5. Milloin työnantaja äkillisesti tai yllättäen ilmenneen raaka- tai tarveaineen puutteen vuoksi ottaa käyttöön säännöllistä lyhyemmän viikkotyöajan tai lomauttaa työntekijöitä, ilmoitus toimenpiteistä on annettava mahdollisimman hyvissä ajoin ja viimeistään 4 työpäivää ennen sen toimeenpanoa. Työnantajan on samalla pääluottamusmiehelle selvitettävä ne syyt, jotka aiheuttavat lomautuksen tai lyhennetyn työviikon käytön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Suorituspalkkatyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Urakka- ja sekaurakkahinnoittelun tulee mikäli mahdollista perustua työntutkimukseen. Milloin hinnoittelussa käytetään työntutkimusta, työntekijää tutkimuskohteena pitäen, on tutkimuskohteeksi mahdollisuuksien mukaan valittava keskitasoinen oikealla menetelmällä työtään suorittava ammattitaitoinen työntekijä. Tutkimus on suoritettava todellisissa olosuhteissa ja työnkulkua vastaavasti ottamalla huomioon tekijän koko työmäärä. Työntutkimuksia suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että työssä tarvittavat elpymisajat ja muut apuajat otetaan riittävästi huomioon siten, että työntekijä normaalilla urakkatyöponnistuksella saavuttaa sopimuksen edellyttämän ansiotason.

7. Jokaisessa tehtaassa on suorituspalkalla tehtäviä töitä varten laadittava hinnoittelulista, joka sisältää yhteisesti sovitut urakat. Kaikille osapuolille on varattava tilaisuus tutustua siihen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä, työvälineissä taikka raaka-aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia tai jos hinnoittelu ei ole 15 §:n 2. tai 3. kohdan mukainen, määritellään työlle uusi hinta.

10. Uusista suorituspalkkaushinnoista sovitaan ensisijaisesti työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua hintaa, suoritetaan työ aluksi tilapäisellä hinnalla, jonka tulee täyttää tämän pykälän 2. tai 3. kohdan määräykset suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteista.

11. Jos työntekijä perustellusti esittää, että jatkuvaksi tarkoitettu tai voimassa oleva hinta on virheellinen, tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle hinnoittelun tarkistamista varten, mutta työtä tehdään kuitenkin em. hinnalla. Suorituspalkan perusteena olevan hinnan tarkistamista koskeviin tutkimuksiin ja neuvotteluihin on ryhdyttävä tarpeetonta viivytystä välttäen, kuitenkin viimeistään viikon kuluessa. Tarkistustutkimukset on pyydettäessä selvitettävä ao. työntekijälle. Mikäli muutoksia tarkistuksen perusteella tapahtuu, sovelletaan tarkistettua hintaa siitä päivästä alkaen, jolloin tarkistamista on pyydetty tai josta alkaen hinta on ollut ilmeisesti virheellinen.

12. Jos suorituspalkkaushinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä, jota ei siellä voida selvittää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi. Erimielisyyskysymystä ratkaistessaan tai antaessaan suosituksen sen selvittämisestä tulee liittojen ottaa huomioon ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireilläoloajan pituuteen, ja niiden perusteella määrätä uuden hinnoittelun voimaantuloajasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Töiden vaihtuminen ja järjestely

1. Työntekijä suorittakoon työnjohdon hänelle osoittamaa työtä, jonka jaossa noudatettakoon oikeudenmukaisuutta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Mikäli ammattitaitoinen työntekijä määrätään suorittamaan sellaista urakkatyötä, jossa hän ei varhaisemman kokemuksensa perusteella aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, maksetaan hänelle vakiintuneen käytännön mukainen, kohtuullisesta työhön tarvittavasta uudelleenharjaantumis- tai perehtymisajasta riippuva, esim. asteettaisesti aleneva hyvitys niin, että hänen säännöllinen ansionsa ei oleellisesti muutu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 § Siirto toiseen työpisteeseen ja tietyt työn keskeytymistapaukset

1. Työnantajalla on oikeus siirtää henkilökohtaisen työsopimuksen huomioon ottaen työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työpisteeseen. Tällaisesta siirrosta ilmoittaa työnantaja ennakolla ja niin aikaisin kuin se on käytännössä mahdollista.

2. Edellä 17 §:ssä olevia periaatteita noudatetaan pääsääntöisesti myös henkilön siirtyessä työskentelypaikasta toiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI RATIONALISOINTI

31 § Menetelmä- ja aikatutkimukset

1. Sopijapuolet toteavat menetelmä- ja aikatutkimuksien sekä niihin liittyvien standardiaika-arvojen käytön tuotantoa edistävän merkityksen. Tuotantoa rationalisoitaessa ja edellä mainittuja tutkimusmenetelmiä käytettäessä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä rationalisointisopimusta.

2. Rationalisointisopimus on tämän työehtosopimuksen liitteenä n:o VI.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IX NEUVOTTELUJÄRJESTYS

34 § Työriitaisuuksien sovittelu

1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä eikä luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaisissa neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, on asiat siirrettävä liittojen ratkaistavaksi ja on paikallisten osapuolten laadittava muistio seikoista, joista ovat erimielisiä, milloin se erimielisyyskysymysten yksilöimiseksi on tarpeen.

2. Jomman kumman liiton esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea aiheetonta viivytystä välttäen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työnantajan ja hänen edustajansa sekä työntekijäin on osoitettava toisilleen arvonantoa ja humaanisuutta keskinäisessä kanssakäymisessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 25.5.1978 solmitussa rationalisointisopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Rationalisoinnin määritelmä

Tämän sopimuksen määräyksiä noudatetaan työntutkimustoimintaan siitä riippumatta, ovatko ne osa jotain laajempaa toimenpidettä vai suoritetaanko niitä yksittäisinä toimenpiteinä.

Soveltamisohje:

Ottamalla sopimukseen rationalisoinnin määritelmän osapuolet ovat halunneet selkiinnyttää vallinneita epäselvyyksiä. Työntutkimustoiminta pyrkii työmenetelmien kehittämiseen, kuvaamiseen ja työhön tarvittavan ajan määrittelyyn. Yksittäisiä työntutkimuksia koskeva maininta ei tarkoita, että ne tulisi ottaa määräaikaissuunnitelmaan tai että niitä varten pitäisi perustaa sopimuksen tarkoittamia projektiryhmiä. Sopimuksen muita määräyksiä noudatetaan sen sijaan myös yksittäisessä työntutkimustoiminnassa.

3 § Rationalisointi ja henkilöstöpolitiikka

On välttämätöntä, että rationalisointitoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen koko henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, irtisanomismenettelyyn, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotustoimintaan sekä työsuojelu- ja työpaikkaterveydenhuoltotoimintaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Yhteistyö rationalisointiprojekteissa

Rationalisointikohteen toteuttamista varten muodostetaan projektiryhmä (työryhmä), jossa ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensisijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä. Tällöin kyseeseen voi tulla myös sellainen kohteen ulkopuolella työskentelevä luottamusmies, jolla on riittävä rationalisoinnin asiantuntemus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Rationalisoinnin toteuttaminen

Tuottavuuden lisäämiseen päästään mm. käyttämällä entistä enemmän rationalisointitekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Näistä mainittakoon mm. työmenetelmien kehittäminen, koneiden ja laitteiden parantaminen, oikealla ja puolueettomalla tavalla suoritettu työntutkimus sekä yrityksen koko henkilökunnan kouluttaminen, suunnittelutyön ja johtamistoimintojen kehittäminen ja muutkin tuotantotekniset toimenpiteet.

Työmenetelmiä kehitettäessä ja suunniteltaessa on huomioitava työsuojelun asettamien vaatimusten lisäksi myös ergonomiset näkökohdat.

Rationalisointitoimenpiteiden yhteydessä on kiinnitettävä huomiota haitallisten fyysisten ja henkisten kuormitusten poistamiseen sekä terveyden ja työn mielekkyyden kannalta riittävän vaihtelun järjestämiseen. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen työvauhdin kiihdyttämiseen eikä kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Soveltamisohje:

Teknisen kehityksen yrityksissä aiheuttamia muutoksia toteutettaessa on tärkeää, että työtehtävät ja työympäristö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että terveys- ja turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon ja niitä kehitetään. Tämä merkitsee sitä, että on selvitettävä, miten työympäristötekijät, kuten valaistus, värit, lämmönsäätely, ilman epäpuhtaudet, melu ja tärinä vaikuttavat työolosuhteisiin, jotta niistä aiheutuvat haitat kyetään poistamaan.

Myös henkiset rasitustekijät on kyettävä poislamaan mikä voi tapahtua siten, että työt ja työolosuhteet tehdään ihmisille mielekkäiksi ja viihtyisiä työtehtäviä tarjoaviksi. Henkisten ja fyysisten tekijöiden vaikutukseen liittyvään tutkimus- ja kehitystyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Rationalisoinnilla pyritään nostamaan tuotantoa ja lisäämään työtyytyväisyyttä parantamaan työympäristöä, edistämään työturvallisuutta sekä turvaamaan työpaikan jatkuvuus ja varmuus. Nämä päämäärät liittyvät toisiinsa läheisesti siten, että kukin niistä on samanaikaisesti tavoittelemisen arvoinen.

Eräänä edellytyksenä tuottavuuden lisäämiseen ja samalla työn kehittämiseen paremmin ihmiselle soveltuvaksi on työn sisällön tunteminen. Työmenetelmien yksityiskohtiin voidaan paneutua eri työntutkimustekniikoiden avulla. Ne kertovat työn osatapahtumien esiintymistiheyden ja niihin käytetyn ajan.

7 § Rationalisointiin liittyvät tutkimukset

Rationalisointiin liittyvät tutkimukset on suoritettava avoimesti. Suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava luottamusmiehille sekä niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat. Luottamusmiehille on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen pohjana olleeseen aineistoon sekä tutkimuksen tuloksiin. Työnmittausaineisto samoin kuin siihen liittyvät työmenetelmien kuvaukset on myöhemminkin oltava luottamusmiesten saatavilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Työntekijöiden mukanaolo

Työntekijöiden mukanaolo rationalisointitoimenpiteiden toteuttamisessa on eräs edellytys niiden tuloksellisuudelle. Varsinkin luottamusmiesten merkitys on tässä suhteessa ratkaiseva. Työntutkijoiden ja muiden vastaavien henkilöiden on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kiinnitettävä huomiota myös niihin tutkimusta ja toteuttamista koskeviin näkökohtiin, joita työntekijät esittävät omista töistään. Kaiken työntutkimus- ja muun rationalisointitoiminnan on oltava avointa.

Soveltamisohje:

Säännöksessä on haluttu korostaa työntekijöiden ammattitaidon ja kokemuksen huomioonottamisen merkitystä erityisesti työn suoritustapaa ja työpaikan järjestelyä koskevissa asioissa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi projektiryhmien työskentelyn puitteissa, työpaikoilla suoritettavien tutkimusten yhteydessä tai koulutukseen liittyvänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän vuoksi Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun Vaatetustyöntekijät r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Sanotuilla perusteilla Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Vaatetusteollisuuden Työnantajaliiton hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien laiminlyömisestä.

Asianomainen työntekijä oli siirretty toisiin tehtäviin täysin työehtosopimuksen 18 §:n vastaisesti. Hän oli tehnyt työtä vanhalla koneellaan useita vuosia, joten hänen työmenetelmässään ei ollut voinut olla mitään syytä siirtoon. Hän oli päässyt normaaliin urakka-ansioon. Kysymyksessä oli ilmeinen rankaisutoimenpide.

Lisäksi työnantajapuolen taholta oli annettu työehtosopimuksen vastainen lomautusilmoitus ja esitetty suorasanainen uhkaus 28 työntekijän irtisanomisesta, vaikka irtisanomisiin ei ollut mitään hyväksyttävää tarvetta.

Kaikella tällä menettelyllään työnantaja oli työrauhavelvollisuutta rikkoen syyllistynyt työtaistelun luontoisiin työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin näiden työehtosopimuksen vastaisten toimenpiteiden lopettamiseksi, vaan sopimuksen vastaisiin toimenpiteisiin oli päin vastoin syyllistytty työnantajaliiton edustajan välityksellä. Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto oli siten tuomittava valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun Vaatetustyöntekijät r.y. on ollut kuultavana Vaatetusteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta.

Tutkiessaan näin ollen jutut kokonaisuudessaan työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että Kaunotar-Tuote Oy:n Turun tehtaan työntekijät, jotka kuuluvat jäseninä Turun Vaatetustyöntekijät r.y:een, ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 23. ja 26.9. sekä 1., 3., 7., 8., 10., 13. ja 17.10.1980. Lakot ovat johtuneet siitä, että yhtiö on siirtänyt erään työntekijän toiseen työpisteeseen suostumatta siirtämään häntä takaisin entiseen työhönsä. Lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työntekijäin siirtämisestä toiseen työpisteeseen sekä työnantajan työnjohto-oikeudesta. Leikkausosaston työntekijät ovat eräinä iltoina yleisesti kieltäytyneet ylitöistä. Sen enempää ammattiosasto kuin Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liittokaan ei ole päättänyt ylityökiellonkaan toteuttamisesta. Jutussa esitetyn selvityksen valossa työtuomioistuin kuitenkin katsoo leikkausosaston työntekijäin menettelyn johtuneen edellä mainitusta siirtokysymyksestä.

Työpaikan pääluottamusmies ja varapääluottamusmies, jotka molemmat kuuluvat ammattiosaston johtokuntaan, ovat pyrkineet työrauhan palauttamiseen kehottamalla työntekijöitä palaamaan työhön, ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on puolestaan saatuaan tiedon työnseisauksista kehottanut pyrkimään ratkaisuun neuvotteluteitse. Ammattiosaston luottamushenkilöt eivät ole osallistuneet lakkoihin. Esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan osoita, että ammattiosaston toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi olisivat lakkojen jatkuessa olleet riittävän tehokkaita. Työtuomioistuimessa ei ole edes pyritty osoittamaan, että Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto olisi 1.10.1980 pidetyn liittoneuvottelun yhteydessä tai sen jälkeen ryhtynyt sanottaviin toimenpiteisiin oman valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton vastakanteessa ei ole kysymys siitä, olisiko työnantaja menettelyllään rikkonut joitakin työehtosopimuksen määräyksiä sinänsä, vaan siitä, onko työnantajan menettely käsittänyt työehtosopimukseen kohdistuvan työtaistelutoimenpiteen, jonka estämisestä tai lopettamisesta Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto puolestaan ei olisi huolehtinut. Liittotason neuvotteluissa 1.10.1980 on todettu yhtiön antaneen työehtosopimuksen määräysten vastaisen lomautusilmoituksen, jonka peruuttamisesta Vaatetusteollisuuden Työnantajaliiton neuvotteluedustaja on heti huolehtinut. Siten ei Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto ole tässä yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan siitä riippumatta onko yhtiön antamaa virheellistä lomautusilmoitusta ollut pidettävä työtaistelutoimenpiteenä vai eikö.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Vaatetusteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan esitetyt vaatimukset, tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Vaatetustyöntekijät r.y:n maksamaan Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3 000 markkaa ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton samoin valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvamaan Vaatetusteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Äimälä, Airaksinen, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.