Labor court dismisses union damages claim while ordering unions to pay fines for failing to enforce work peace.
Legislator summary
AI generatedThe court dismissed the union's damages claim against the employer but ordered the unions to pay fines for neglecting their duty to enforce work peace. The unions failed to take sufficiently effective measures to stop strikes after receiving repeated demands from the employer. Consequently, the court held the unions liable for the breach of their supervisory obligations under the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; Unions must take sufficiently effective measures to enforce work peace and are liable for damages if they fail to do so.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyyn palkankorotusvaatimukseen olivat työpaikan tekniset toimihenkilöt ja teollisuustoimihenkilöt ryhtyneet lakkoon.
Teknisiä toimihenkilöitä edustava liitto oli lakon kestäessä useaan otteeseen kehottanut kahta jäsenyhdistystään, joiden jäseniä osallistui työtaisteluun, sekä työpaikan yhdysmiestä ja varayhdysmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Liiton aluetoimistossa pidetyssä kokouksessa teknisiä toimihenkilöitä oli vaadittu lopettamaan työtaistelu. Näyttämättä oli jäänyt, ettei liitto olisi ryhtynyt toimenpiteisiin sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.
Jäsenyhdistykset olivat lähettäneet työpaikan yhdysmiehelle ja varayhdysmiehelle sähkeet vaatien työtaistelun lopettamista. Työtaistelun jatkuttua viimeisen sähkeen jälkeenkin olisi yhdistysten tullut ryhtyä aiempaa tehokkaampiin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhaa. Työpaikan yhdysmies ei kuulunut kumpaankaan jutussa kuultavaksi haastettuun Teknisten Liiton jäsenyhdistykseen, vaan kolmanteen jäsenyhdistykseen. Näyttämättä oli jäänyt, että varayhdysmiehen asema olisi ollut sellainen, että kumpikaan yhdistys vastaisi hänen työtaisteluun osallistumisestaan.
Teollisuustoimihenkilöitä edustava liitto oli lähettänyt luottamusmiehelle sähkeet kehottaen työrauhan palauttamiseen. Luottamusmiehen, jonka toiminnasta liitto vastasi, ei ollut selvitetty toimineen lakon estämiseksi tai pikaisemmaksi lopettamiseksi. Liiton toimihenkilön järjestämän kokouksen jälkeen työt olivat alkaneet. Liitto vastasi siitä, ettei se aiemmin ollut ryhtynyt tehokkaampiin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhaa.
Liiton jäsenyhdistyksen toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi ei voitu pitää riittävinä. Näyttämättä oli jäänyt, että lakkoon osallistuneen varaluottamusmiehen asema olisi ollut sellainen, että liitto tai sen jäsenyhdistys vastaisivat hänen osallistumisestaan työtaisteluun.
Teknisiä toimihenkilöitä edustavaa liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja sen jäsenyhdistykset sekä teollisuustoimihenkilöitä edustava liitto ja sen jäsenyhdistys tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Teknisten Liitto r.y. ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y.
RATKAISU
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Teknisten Liiton ynnä muiden välillä 31.1.1979 allekirjoitetussa palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 §
Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä tammikuun 31. päivänä 1979 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Palkkausjärjestelmä
1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaatimusten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, kykynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella.
2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleiskorotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutustekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6. Jos teknisen toimihenkilön 6 §:n mukaisella yleiskorotuksella korotettu palkka on asianomaisen kokemus- ja koulutusryhmän ohjelukua alhaisempi, korotetaan palkka 1. helmikuuta 1979 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa toteutettavan yleiskorotuksen yhteydessä puolella yleiskorotuksella korotetun palkan ja ohjeluvun välisestä erotuksesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Palkka
Teknisen toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Ohjeluvut vuoden 1979 yleiskorotuksen voimaantuloajankohdasta lukien
Ohjeluvut ovat paikkakuntakalleusluokittain ja palkkaryhmittäin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Palkkasopimuksessa tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n välillä 31.1.1979 allekirjoitetussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
34 § SOPIMUKSEN SITOVUUS
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimusten määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n sekä sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 21.5.1980 allekirjoitetussa yleissopimuksessa ja sen palkkaliitteessä on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 § Palkkaus
Toimihenkilön palkkaa koskevat määräykset ovat yleissopimuksen liitteenä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 § Toimihenkilöiden luottamusmies
Osapuolten välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan yleissopimuksen osana. Luottamusmiessopimus on yleissopimuksen liitteenä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
YLEISSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN PALKKALIITE
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Palkkausjärjestelmä
Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työnsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Vaativuusluokitus
Toimihenkilöiden tehtävät luokitellaan palkkaliitteen soveltamisohjeisiin sisältyvän vaativuusluokituksen mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Yleissopimuksen palkkaliitteen ja sen soveltamisohjeen mukaisen vaativuusluokituksen edellyttämän toimihenkilön toimen määrittäminen tai sen muutos toteutetaan työpaikalla yhteistyössä asianomaisen toimihenkilön kanssa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Vaativuusluokituksen toteuttaminen ei saa aiheuttaa toimihenkilön palkan alenemista.
Vaativuusluokituksen toteuttamisen tulee siellä, missä siitä ei ole sovittu, tapahtua kahden (2) kuukauden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta. Kun vaativuusluokitus on suoritettu tulee henkilökohtaisen palkan täyttää asianomaisen vaativuustason mukainen ohjepalkka, kuitenkin ottaen huomioon 6 §:n 2-3 kohtien määräykset.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 § Ohjepalkat
Ohjepalkat ovat paikkakuntakalleusluokittain ja vaativuustasoittain:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yleissopimuksessa mainitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 § Ilmoitukset
Se yleissopimukseen sidottu yhdistys, jonka jäsen valittu luottamusmies on, ilmoittaa vaalin tuloksen kirjallisesti työnantajalle. Luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
Luottamusmies ilmoittaa työnantajalle yleissopimukseen sidotun toimihenkilöliiton alayhdistysten nimet, joiden jäseniä asianomaisella työpaikalla on. Saatuaan ilmoituksen luottamusmiesvaalin tuloksesta, työnantaja ilmoittaa ensi tilassa luottamusmiehelle kirjallisesti, kuka käy paikallisia tai yrityskohtaisia neuvotteluja työnantajan puolesta sekä tämän estyneenä ollessa hänen varamiehensä.
6 § Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmiehen tehtävänä on
- edustaa työpaikalla niitä yleissopimukseen sidottuja toimihenkilöjärjestöjä, joiden jäseniä työpaikalla on yleissopimuksen ja osapuolten välisten muiden sopimusten soveltamisessa sekä yleensä työnantajan ja toimihenkilöiden välisissä kysymyksissä,
- valvoa toimihenkilöiden osalta edellä mainittujen sopimusten noudattamista,
- johtaa toimihenkilöiden puolesta tämän sopimuksen 34 §:n mukaisia paikallisia neuvotteluja,
- välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta edustamiensa yhdistysten tai toimihenkilöiden välillä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton asiamiehet olivat useaan otteeseen olleet yhteydessä Teknisten Liiton toimistoon ja vaatineet työrauhan palauttamista. Tällaisia yhteydenottoja oli ollut muun muassa 6., 7., 8., 16., 23., 26. ja 27.1.1981. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli 28.1.1981 kirjeitse vaatinut Teknisten Liittoa ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lisäksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton Tampereen aluekonttorin asiamies oli muun muassa 8. ja 9.1.1981 ollut yhteydessä Teknisten Liiton Tampereen aluekonttorin sihteeriin sekä 16.1.1981 saman konttorin alueasiamieheen vaatien työrauhan palauttamista. Teknisten Liiton ja sen jäsenyhdistysten mahdollisilla toimenpiteillä ei ollut ollut vaikutusta työrauhan palautumisen suhteen.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Teknisten Liiton ja Tampereen Tekniset r.y:n sekä Tampereen Työnjohtajat r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.
Koska sekä Teknisten Liitto että sen jäsenyhdistykset Tampereen Tekniset r.y. ja Tampereen Työnjohtajat r.y. olivat ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi, on Teknisten Liitto vaatinut kanteen hylkäämistä.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ja Tampereen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton toimintaa lakkojen lopettamiseksi oli haitannut tosiasiassa se, että asioista vastaavat asiamiehet ja muun muassa liiton lakimiehet olivat olleet muissa tehtävissä. Lakkopäätökset olivat syntyneet yleensä kesken työpäivää ja päätös oli koskenut vain yhden iltapäivän poissaoloa. Tehokas vaikuttaminen tällaisiin lakkoihin oli ollut käytännössä jokseenkin mahdotonta. Liitto oli lähettänyt teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehelle työrauhan palauttamiseen kehottavan sähkeen 7.1.1981, ja uusi sähke oli lähetetty 16.1.1981. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton Pirkanmaan ja Hämeen alueasiamies oli käynyt Tampereella 22.1.1981 yrittäen saada lakot loppumaan. Kuitenkin vasta alueasiamiehen 28.1.1981 järjestämä työpaikan toimihenkilöiden yleinen kokous oli johtanut työrauhan palautumiseen seuraavasta aamusta alkaen.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut, että Tampereen Teollisuustoimihenkilöt r.y:tä vastaan esitetyt vaatimukset hylättäisiin lakiin perustumattomina ja että hyvityssakkoa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle määrättäessä otettaisiin huomioon paitsi lakon taustatekijät myös liiton tosiasialliset mahdollisuudet saada lakot päättymään aikaisemmin.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Tampereen Tekniset r.y. ja Tampereen Työnjohtajat r.y. ovat olleet Teknisten Liittoa vastaan ajetun kanteen sekä Tampereen Teollisuustoimihenkilöt r.y.Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoa vastaan ajetun kanteen johdosta kuultavina.
Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä selvitetyksi, että Oy Elektrolux Ab Tammermaticin tehtaiden palveluksessa olevat 12 teknistä toimihenkilöä sekä 15 teollisuustoimihenkilöä ovat 6.1. ja 28.1.1981 välisenä aikana kanteessa kerrotuin tavoin ryhtyneet lakkoon tarkoituksenaan painostaa työnantajaa suostumaan kanteissa kerrottuihin palkankorotusvaatimuksiin. Työtaisteluun osallistuneista teknisistä toimihenkilöistä 7 kuuluu Tampereen Tekniset r.y:een ja 4 Tampereen Työnjohtajat r.y:een. Kaikki työtaisteluun osallistuneet teollisuustoimihenkilöt ovat Tampereen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n jäseniä. Näihin työehtosopimusten palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin ovat osallistuneet työpaikan teknisten toimihenkilöiden varayhdysmies ja teollisuustoimihenkilöiden varaluottamusmies.
Saatuaan 9.1.1981 tiedon työtaistelusta ovat Tampereen Tekniset r.y. ja Tampereen Työnjohtajat r.y. lähettäneet työpaikan varayhdysmiehelle sähkeen vaatien työtaistelun lopettamista. Samanlaisen sähkeen yhdistykset ovat lähettäneet työpaikan yhdysmiehelle 23.1.1981 työtaistelun uudelleen alettua. Taistelun tämänkin jälkeen vielä jatkuessa olisi Tampereen Tekniset r.y:n ja Tampereen Työnjohtajat r.y:n työtuomioistuimen mielestä tullut ryhtyä aiempaa tehokkaampiin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhavelvoitetta. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että työpaikan varayhdysmiehen asema olisi ollut sellainen, että kumpikaan alayhdistys vastaisi hänen työtaisteluun osallistumisestaan. Muita edustajia työpaikalla kummallakaan yhdistyksellä ei ole ollut, työpaikan yhdysmiehen kuuluessa kolmanteen Teknisten Liiton jäsenyhdistykseen.
Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on 7. ja 16.1.1981 lähettänyt teollisuustoimihenkilöiden luottamusmiehelle sähkeet kehottaen työrauhan palauttamiseen. Luottamusmiehen, jonka toiminnasta Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto vastaa, ei ole kuitenkaan selvitetty toimineen teollisuustoimihenkilöiden lakon estämiseksi tai pikaisemmaksi lopettamiseksi. Liiton alueasiamies on 22.1.1981 käynyt työpaikalla saadakseen työtaistelun loppumaan, ja alueasiamiehen 28.1.1981 järjestämän toimihenkilöiden kokouksen jälkeen työt ovat seuraavana päivänä alkaneet. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto vastaa siitä, ettei se lakkojen uusiutumisesta huolimatta ole aiemmin ryhtynyt tehokkaampiin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhaa.
Tampereen Teollisuustoimihenkilöt r.y. on lähettänyt työpaikalle 8.1.1981 kirjeen ja 23.1.1981 telexsanoman kehottaen toimihenkilöitä työrauhan palauttamiseen. Työtuomioistuin ei pidä yhdistyksen toimenpiteitä riittävinä. Näyttämättä on toisaalta jäänyt, että lakkoon osallistuneen teollisuustoimihenkilöiden varaluottamusmiehen asema olisi ollut sellainen, että Tampereen Teollisuustoimihenkilöt r.y. tai Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto vastaisi hänen osallistumisestaan työtaisteluun.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Teknisten Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten, tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tampereen Tekniset r.y:n, Tampereen Työnjohtajat r.y:n, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ja Tampereen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n kunkin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, Tampereen Tekniset r.y:n ja Tampereen Työnjohtajat r.y:n kummankin 2 500 markkaa, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton 3 500 markkaa ja Tampereen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n 1 500 markkaa sekä kaikki yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Pyrhönen, Sariola, Kaski ja Kuivanen.
Tuomio oli yksimielinen.