Legislator Case Law & Legislation
TT:1981-19 AI generated

Labor court dismisses union appeal; refusal to transfer duties deemed serious cause for termination.

Case Number TT:1981-19
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's appeal regarding the termination of a sales secretary's employment. The court found that while a job transfer without pay reduction requires termination notice, refusing such a transfer constituted a serious cause for dismissal under collective agreement rules. Consequently, the employer's action was upheld as legally justified.

Legislator headnote

AI generated

Yleissopimuksen 5 §; Irtisanomisaika ja asiallinen peruste: Kieltäytyminen tehtävien siirtämisestä ilman palkan vähentymistä pidetään erityisen painavana syynä työsopimuksen irtisanomiseen.

Keywords

AI generated
job transfer refusal serious cause termination collective agreement sales secretary duties labor court dismissal

Cited Legislation

AI generated
Yleissopimuksen 5 §
Yleissopimuksen 5 §:ssä mainitussa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
työsopimuslain 37 § 2 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Myyntisihteeri oli kieltäytynyt siirtymästä koodaajan tehtäviin. Työehtosopimuksen mukaan voitiin toimihenkilö siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään, mutta jos se merkitsi huononnusta hänen etuihinsa, tuli noudattaa irtisanomisaikaa ja asiallisen perusteen vaatimusta. Uudessa tehtävässä työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaiset etuudet olisivat edelleen määräytyneet samoin perustein ja asema toimihenkilönä säilynyt. Siirron ei näin ollen katsottu edellyttävän työsopimuksen irtisanomista. Siirrosta kieltäytymistä pidettiin sellaisena erityisen painavana syynä, joka oikeutti toimihenkilön irtisanomiseen.

Asianosaiset: Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y.

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n sekä sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kesken 26.2.1979 tehdyssä yleissopimuksessa, johon Putkijohtotyönantajainliitto on yhtynyt, on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Irtisanomisaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi mitä 12.6.1978 solmitussa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa muutoin on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimuksen 5 §:ssä mainitussa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä 2

Irtisanomisperustetra harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti toimihenkilölle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan toimihenkilön vahingon.

Pöytäkirjamerkintä 3

Vaatimuksen esittäminen lomauttamisen tai irtisanomisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon toimihenkilön ansion menetys, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön ikä, toimihenkilön mahdollisuus hankkia uutta työtä jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, toimihenkilön itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää toimihenkilölle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOVELTAMISALA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

F. Muutokset toimihenkilön asemassa

Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen asiallinen peruste ja mikäli noudatetaan yleissopimuksen 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa. Näissä tapauksissa menetellään siis aivan samalla tavoin kuin niissä tapauksissa, että toimihenkilö irtisanotaan työnantajan palveluksesta.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa noudattaa irtisanomisaikaa ja asiallisen perusteen vaatimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Karlsson ei ollut antanut aihetta irtisanomiseensa. Hän ei ollut kieltäytynyt työstä eikä laiminlyönyt työtehtäviään. Häneltä oli poistettu aikaisemmin eräitä työtehtäviä, mutta syynä tähän oli ollut tehtävien järkeistäminen. Hän ei ollut kieltäytynyt myöskään noudattamasta mitään käskyä tai kieltoa, jonka työnantaja oli antanut. Hän ei ollut saanut mitään huomautusta, muistutusta tai varoitusta työtehtäviensä huonosta hoitamisesta taikka niiden laiminlyömisestä. Hänelle ei ollut kerrottu mitään siirron vaikutuksista hänen palkkaansa tai muihin hänen työsuhteensa ehtoihin. Irtisanomisesta oli aiheutunut hänelle taloudellista vahinkoa, koska hän oli menettänyt työttömänä ollessaan palkkatuloja 614 markkaa. Uudessa työpaikassa hänellä ei lisäksi ollut mitään pitkän työsuhteen etuja.

Edellä sanotuilla perusteilla Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pyytänyt työtuomioistuinta velvoittamaan Oy Huber Ab:n suorittamaan Ritva Karlssonille vahingonkorvauksena sopimuksenvastaisesta irtisanomisesta 10 996 markkaa ja tuomitsemaan Putkijohtotyönantajainliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Karlssonin esimiehenä toimiva myyntipäällikkö oli 19.6.1979 käynyt Karlssonin kanssa keskustelun, jossa myyntipäällikkö oli työajan väärinkäyttöön, työsuoritusten hitauteen ja myyntitehtäviin sopimattomuuteen vedoten ilmoittanut, että Karlssonin tulee siirtyä koodaustehtäviin Herttoniemessä sijaitsevaan yhtiön piirikonttoriin kesälomansa jälkeen hänen entisten palkka- ym. työsuhteeseen liittyvien etujensa säilyessä muuttumattomina. Karlsson oli ilmoittanut kieltäytyvänsä siirtymästä. Karlssonin pyyntöä neuvottelun järjestämisestä asiassa ei ollut voitu toteuttaa, koska asianomainen piirijohtaja oli ollut lomalla. Myyntipäällikkö oli keskustellut uudelleen Karlssonin kanssa asiasta 26.6.1979 toistaen aikaisemmin esittämänsä. Karlsson oli edelleen kieltäytynyt siirrosta. Tällöin myyntipäällikkö oli irtisanonut hänet.

Seuraavana päivänä yhtiön piirijohtaja oli neuvotellut Karlssonin kanssa tämän pyynnöstä irtisanomisasiassa, mutta tulosta ei ollut saavutettu. Seuraavana päivänä neuvottelussa oli ollut Karlssonin pyynnöstä myös luottamusmies. Tämäkään keskustelu ei ollut johtanut muutokseen. Karlssonin kieltäytyminen siirtymästä toiseen tehtävään ei ollut voinut johtua siitä, että hän olisi halunnut saada tietoonsa syyt siirtoon, koska hänelle oli mainitut syyt kerrottu useaan kertaan samoin kuin etujen ennallaan pysyminen.

Näillä perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on, kiistäen vahingonkorvausvaatimuksen paitsi perusteeltaan myös määrältään, vaatinut kannetta hylättäväksi.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Oy Huber Ab on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Oy Huber Ab on irtisanonut palveluksessaan olleen ja Vantaan myyntikonttorissa työskennelleen myyntisihteeri Ritva Karlssonin työsuhteen päättymään 26.7.1979. Irtisanomisen syyksi on 28.6.1979 päivättyyn ilmoitukseen merkitty, että Karlsson on kieltäytynyt siirtymästä tehtävään, johon työnantaja hänen katsoo paremmin sopivan. Ilmoituksessa viitataan 26.6.1979 suullisesti tehtyyn ilmoitukseen irtisanomisesta.

Karlssonin kanssa oli siirrosta Vantaan myyntikonttorista myyntisihteerin tehtävistä Herttoniemen myyntikonttoriin, aluksi koodaajan tehtäviin äitiyslomansijaiseksi, neuvoteltu 19.6.1979. Tällöin asiasta oli Karlssonin pyynnöstä luvattu neuvotella. Luvattu neuvottelu sellaisenaan on jäänyt pitämättä. Karlssonin kanssa on asiasta keskusteltu 26.6.1979. Tällöin ei työnantajapuolelta ole enää pidetty mahdollisena, että Karlsson jatkaisi entisessä tehtävässään. Syyksi työnantajan vaatimaan siirtoon toiseen tehtävään on ilmoitettu Karlssonin työajan käyttö, työsuoritusten hitaus ja sopimattomuus myyntitehtäviin. Kun Karlsson on kieltäytynyt siirtymästä, hänelle on samassa tilaisuudessa ilmoitettu irtisanomisesta. Karlssonin aikaisemmin hoitamat myyntisihteerin tehtävät on siirretty toisen, yhtiön palveluksessa ennestään olleen ja näitä tehtäviä aikaisemminkin hoitaneen henkilön hoidettavaksi.

Yleissopimuksen soveltamisohjeiden 1 §:n F-kohdan mukaan toimihenkilö saatetaan siirtää, toimihenkilöasemansa säilyttäen, toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa noudattaa irtisanomisaikaa ja asiallisen perusteen vaatimusta. Karlssonin aikaisemman ja hänelle esitetyn uuden tehtävän työnantaja oli luokitellut samaan vaativuusluokkaan. Työtuomioistuin on aikaisemmassa tuomiossaan todennut vaatimuksen siitä, ettei tehtävien siirto saa merkitä huononnusta toimihenkilön etuihin, tarkoittavan paitsi sitä, että palkkauksen markkamäärä säilyy ennallaan, myös sitä, että palkka edelleen määrätään samojen työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaisten perusteiden mukaan kuin jos toimihenkilö olisi edellisessä tehtävässään.

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä puutteista, joita Karlssonilla on ollut myyntisihteerin tehtävien hoitamisessa. Näistä puutteista on kuitenkin enemmänkin vain keskusteltu hänen esimiestensä kesken ja vain verraten vähän huomautettu hänelle itselleen. Tämän vuoksi eivät nämä puutteet sinänsä ehkä olisi olleet hänen työsuhteensa irtisanomiseen vaadittava erityisen painava syy. Edellä on kuitenkin todettu, ettei toimihenkilön siirtäminen toiseen tehtävään hänen toimihenkilöasemansa ja muut edut edellä kerrotuin tavoin säilyttäen vaadi yleissopimuksen mukaan hänen työsopimuksensa irtisanomista. Kieltäytyminen tällaisesta siirrosta merkitsee työtuomioistuimen mielestä sellaista työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien laiminlyömistä, että sitä on pidettävä erityisen painavana syynä toimihenkilön irtisanomiseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Putkijohtotyönantajainliitto kuitenkin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Tiitola, M. Virtanen, Kaski ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.