Legislator Case Law & Legislation
TT:1981-18 AI generated

Employment contract clause interpretation upheld; union strike claims dismissed; employer fined for breach of duty.

Case Number TT:1981-18
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the union's claim that the employer violated labour peace obligations by issuing erroneous collective agreement interpretations regarding cleaning fees. While the court found the employer's definitions of floor mats to be incorrect and ordered specific wage payments to individual employees, it rejected the broader strike action due to a lack of evidence proving an intent to pressure workers. Consequently, the employer was fined for failing to supervise the correct application of the agreement terms.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla; Virheellisten työehtosopimuksen tulkintaohjeiden antaminen ilman painostuspyrkimystä ei kohtaa työrauhavelvollisuuden rikkomista, mutta valvontavelvollisuuden laiminlyöminen aiheuttaa hyvityssakon.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation labour peace obligations strike action dismissal employer supervision duty wage claim validation indemnity fine cleaning fee dispute

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslain 8 §
Työehtosopimuslain 9 §
Työehtosopimuslain 10 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja ei ollut useina työehtosopimuskausina maksanut siivoojille työehtosopimuksissa mainittua lisäpistettä porrashuoneisiin sijoitetuista matoista. Työnantajaliiton toimitusjohtaja oli yhdessä erään toisen henkilön kanssa laatinut työehtosopimuksen sovellutuksista kirjasen, jonka julkaisijaksi oli merkitty työnantajaliitto. Työnantajaliiton jäsenyhdistys oli myös antanut työnantajalle työehtosopimuksen tulkintaohjeen. Sekä kirjasessa että tulkintaohjeessa oli samanlaiset määritelmät työehtosopimuksen kohdassa mainituista matoista.

Työnantajaliiton ja -yhdistyksen taholta annetut ohjeet katsottu virheellisiksi, mikä työnantajaliiton olisi tullut havaita. Kuitenkaan ei ollut selvitetty, että liitto tai sen alayhdistys olisi virheellisten ohjeiden antamisella pyrkinyt välittömästi tai välillisesti painostamaan työntekijäpuolta.

Kanne jätetty tutkimatta työntekijöiden yksilöimättömien palkkavaatimusten osalta. Työrauhavelvollisuuden rikkomisen perusteella tehdyt vaatimukset hylätty. Työnantajaliitto tuomittu maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Yritys velvoitettu maksamaan kanteeseen sisältyneet yksilöidyt työntekijöiden palkkavaatimukset.

Asianosaiset: Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 27.2.1976 tehdyssä, alkaen 1.2.1976 sovellettavaksi sovitussa kiinteistöjen lämmitys ja huoltoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

10 § Siivous

Siivooja vastaa siivouksen suorittamisesta allaolevien määräysten ja palkkahinnoittelun mukaisesti.

a) porrashuoneet ja hissit sekä kellarit ja ullakot siivotaan työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti.

b) pääovet ja niiden sekä hissikorien lasit ja heloitukset pidetään puhtaina.

c) sovittujen siivouskertojen yhteydessä puhdistetaan parvekkeet, parvekeovet ja ikkunat sekä porrashuoneiden seinissä, ovissa ja ikkunoissa olevat tilapäiset tahrat, ei kuitenkaan ulottuvuuskorkeuden yläpuolella olevia pintoja.

Siivoustyön pistemäärittely

Urakkapalkka muodostuu seuraavilla perusteilla, kun portaat ja hissit pestään ja lakaistaan työnantajan osoittamalla tavalla:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Porraskäytävämattojen puhdistuksesta, ei kuitenkaan pesusta suoritetaan porrashuonetta kohti 1 piste kuukaudessa. Kynnysmatot ja vaihtomatot eivät oikeuta pisteeseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 §

Kaikki työtaistelutoimenpiteet tätä sopimusta vastaan ovat kielletyt tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset on samojen sopimusosapuolien 19.4.1977 ja 27.2.1979 tekemissä kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksissa sekä samojen liittojen 14.4.1980 tekemässä kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimuksessa.

Työnantajaliitto ja sen jäsenyhdistys olivat toimenpiteillään syyllistyneet työtaistelutoimenpiteeseen, joka oli kohdistunut työehtosopimusten siivouskorvausta koskeviin määräyksiin. Koska työnantajaliitto oli lähettänyt samanlaisia tulkintaohjeita koko työehtosopimuskentälle ja vääriä tulkintoja sisältäviä ohjekirjasia myymällä hankkinut taloudellisia etuja, olivat työtaistelutoimenpiteet olleet niin laajamuotoisia ja niitä oli toteutettu niin pitkän aikaa, että ne olivat kohdistuneet työehtosopimuksia vastaan kokonaisuudessaan. Työehtosopimukset menettäisivät merkityksensä olennaisilta osiltaan, ellei työnantajaliitto lopettaisi työtaistelua. Työtaistelu oli kohdistunut myös työehtosopimuksen työrauhavelvoitteeseen, Vastaajaliitto oli lisäksi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, koska se ei ollut valvonut etteivät työehtosopimukseen sidotut työnantajat ja jäsenyhdistykset rikkoneet työehtosopimusten siivouskorvauksia koskevia määräyksiä.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistyksen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla ja vaatinut Ojamonkankaan Lämpö Oy:n velvoittamista maksamaan toisaalta edellä mainituille siivoojille Greta Liimataiselle 125 markkaa 37 penniä 6 §:n korkoineen 31.8.1976 lukien ja 230 markkaa 86 penniä 6 %:n korkoineen 31.8.1977 lukien, Aune Falckille 697 markkaa 1 pennin 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien, Marja-Liisa Nätyngille 472 markkaa 47 penniä 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien ja 434 markkaa 93 penniä 6 %:n korkoineen 28.2.1978 lukien, Eija Aaltoselle 137 markkaa 73 penniä 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien, Kirsti Timoselle 263 markkaa 12 penniä 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien sekä Irma Butilkinille 122 markkaa 56 penniä 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien sekä toisaalta palkan kyseisille henkilöille edellä mainittujen saatavajaksojen ajankohtien jälkeiseltä ajalta tänä aikana suoritetusta työstä.

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto on vielä työtuomioistuimessa lausunut, että riidanalaiset matot olivat joko osittain kynnyksen päällä tai välittömästi kourussa olevan kynnysmaton jatkeena. Matot olivat vihreäruohomattoja, nomadimattoja tai bouclemattoja, joiden pituudet vaihtelivat. Matot olivat vaihtomattoja, joiden osalta siivoojilla ei ollut puhdistusvelvoitetta, koska ne pestiin erikseen. Matot helpottivat siivoojien työtä. Vaihtomatot eivät oikeuttaneet lisäpisteeseen.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys ja Ojamonkankaan Lämpö Oy ovat olleet jutussa kuultavina.

Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys on 16.1.1978 kirjallisesti antanut Ojamonkankaan Lämpö Oy:n isännöitsijälle tulkintaohjeen, jossa sanotaan, että mikäli matto on lyhyempi kuin koko portaan pituinen, ei kysymyksessä ole porraskäytävämatto, vaan kynnysmatto tai vaihtomatto, jonka puhdistus ei oikeuta lisäpisteeseen, Ohjekirjeen on Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistyksen puolesta allekirjoittanut yhdistyksen asiamies, joka on myös Suomen Kiinteistötyönantajainliiton toimitusjohtaja. Suomen Kiinteistötyönantajainliiton toimitusjohtaja on yhdessä erään toisen henkilön kanssa lisäksi laatinut kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen sovellutuksista kirjasen, jonka julkaisijaksi on merkitty Suomen Kiinteistötyönantajainliitto, mutta jonka on kustantanut Suomen Talokeskus Oy. Kirjasessa on samanlaiset, tosin sanonnoiltaan hieman ristiriitaiset eri mattotyyppien määritelmät kuin edellä mainitussa kirjeessä.

Liittojen taholta ei ole yhteisesti kirjattu vaihtomaton tai muidenkaan mattojen määritelmää. Sekä kantaja- että vastaajaliiton taholta on kuitenkin todettu, että vaihtomatot ovat mattohuoltoliikkeiden toimesta määräaikavälein vaihdettavia kemiallisesti käsiteltyjä mattoja. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa matot ovat työnantajan omistamia, ja ne on työnantajan toimesta pesty kaksi kertaa vuodessa, jona aikana porrashuoneisiin ei ole tuotu uusia mattoja tilalle. Työnantajapuoli on ilmoittanut siivoojien saaneen vapaasti valita matto,;n puhdistustavan. Työntekijäpuolen taholta on ollut jutun pääkäsittelyssä esillä mattojen puhdistusta ja huoltoa koskeva ohjepaperi, joka työntekijäpuolen ilmoituksen mukaan oli jaettu siivoojille. Paperiin ei kuitenkaan ole edes viitattu jutun esivalmistelun aikana.

Nyt kysymyksessä olevat matot ovat pituudeltaan poikenneet merkittävästi normaaleista kynnysmatoista. Rakenteeltaan ja hoitotavaltaan ne taas ovat, sen mukaan kuin on selvitetty, poikenneet olennaisesti normaaleista vaihtomatoista. Suomen Kiinteistötyönantajainliiton toimitusjohtaja on häntä työtuomioistuimessa todistajana kuultaessa katsonutkin, etteivät ne ole vaihtomattoja. Työtuomioistuin katsoo, etteivät kysymyksessä olevat matot ole kynnys- eivätkä vaihtomattoja, vaan sellaisia porraskäytävämattoja, joiden puhdistuksesta on suoritettava porrashuonetta kohti 1 piste kuukaudessa.

Työtuomioistuin katsoo edelleen, että Suomen Kiinteistötyönantajainliiton olisi pitänyt käsittää edellä mainitut porraskäytävämattojen määrittelyä koskevat ohjeensa virheellisiksi.

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ja Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys ovat toisaalta neuvoessaan jäsenyritystään antamalla työehtosopimuksen tulkintaohjeen ja toimittamalla ja myymällä edellä mainittua ohjekirjasta suorittaneet niille alan yhdistyksinä kuuluvia tehtäviä antamalla neuvontaa ja tiedotusta alan työehtosopimuksesta. Muualla kuin Ojamonkankaan Lämpö Oy:ssä ei työntekijäpuolenkaan mukaan ole syntynyt erimielisyyksiä porraskäytävämaton käsitteestä. Vaikka annetut ohjeet ovatkin olleet edellä mainituin tavoin virheellisiä, työtuomioistuin katsoo selvittämättä jääneen että virheellisten ohjeiden antamisella työnantajille olisi pyritty välittömästi tai välillisesti painostamaan työntekijäpuolta.

Kanteeseen sisältyvät eri työntekijöiden palkkavaatimukset on määriltään myönnetty oikeiksi. Sama koskee vastaavasti koronlaskun alkamispäiviä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten työrauhavelvollisuuden väitetyn rikkomisen perusteella tehdyt vaatimukset, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Kiinteistötyönantajainliiton maksamaan Kiinteistötyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 000 markkaa sekä velvoittaa Ojamonkankaan Lämpö Oy:n maksamaan Greta Liimataiselle 125,37 mk 6 %:n korkoineen 31.8.1976 lukien ja 230,86 mk 6 %:n korkoineen 31.8.1977 lukien, Aune Falckille 697,01 mk 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien, Marja-Liisa Nätyngille 472,47 mk 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien ja 434,93 mk 6 %:n korkoineen 28.2.1978 lukien, Eija Aaltoselle 137,73 mk 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien, Kirsti Timoselle 263,12 mk 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien sekä Irma Butilkinille 122,56 mk 6 %:n korkoineen 30.9.1978 lukien.

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ja Ojamonkankaan Lämpö Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kiinteistötyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, M. Virtanen, Airaksinen, Kaski, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.