Union branch fined for slow strike action to restore peace regarding employee dismissal.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the union branch to pay a fine and cover legal costs for its role in a strike aimed at reversing an employee's dismissal. While the union successfully argued that its efforts to restore work peace were timely and effective, the court found the actions insufficiently rapid to justify the strike's continuation. Consequently, the union was held liable for the breach of the peace obligation under the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedWork Agreement Act s. 8; s. 9; s. 10: A union branch may be fined for breach of the peace obligation if its efforts to restore work peace are not sufficiently rapid, even if the strike itself was legally motivated.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lakolla oli pyritty saamaan yhtiö peruuttamaan erään työntekijän työsuhteen purkaminen ja se oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä. Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi eivät olleet olleet riittävän ripeitä. Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.
Kuultavat: Puutyöväen Liiton Salon osasto r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
YLEISTÄ
3 §.
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1. Yleissopimus (15.5.1946)
4 §.
Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET
26 §.
Erimielisyyksien sovittelu
Jos työnantajain ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.
Ryhtyminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen tässä pykälässä tarkoitettujen erimielisyyksien johdosta on kielletty.
Työehtosopimuksessa tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:
5. k o h t a :
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Puusepänteollisuuden Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Koulukaluston Salon tehtaiden noin 80 työntekijää olivat ryhtyneet 19.5.1981 kello 9 lakkoon, joka oli kestänyt viisi päivää, ja työt oli aloitettu uudelleen 26.5.1981. Työtaistelun aikana olivat Puutyöväen Liiton jäsenyhdistyksen Puutyöväen Liiton Salon osasto r.y:n edustajat jatkuvasti vaatineet työnantajaa peruuttamaan erään työntekijän työsuhteen purkamisen. Työtaistelu oli kohdistunut yleissopimuksen 5 kohdan määräyksiin. Työtaisteluun olivat osallistuneet osaston luottamusmiehet. Sanotuilla perusteilla Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Puutyöväen Liiton Salon osaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Kanteeseen vastatessaan Puutyöväen Liitto on lausunut, että Oy Koulukalusto oli työpaikka, jossa ei ollut totuttu työsuhderiitoihin. Yleensä työnantaja ei ollut erottanut työstä vanhoja työntekijöitä, kuten nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa. Työntekijäpuolikaan ei ollut tottunut käsittelemään työsuhderiitoja, koska asiat oli yleensä kyetty hoitamaan ilman erimielisyyksiä. Työntekijöitten spontaani työtaistelutoimenpide oli ymmärrettävissä tätä taustaa vasten. Työnantajan yllättävän jyrkkä suhtautuminen vanhaan työntekijään oli merkinnyt työntekijöitten kannalta olennaista muutosta totuttuun käytäntöön. Tapahtumat olivat seuranneet toisiaan niin nopeasti, ettei ammattiosastolla tai sen edustajilla ollut ollut mitään mahdollisuuksia puuttua asiaan kovin nopeasti.
Koko yllättäen syntyneen lakon aikana ammattiosasto ja ennen kaikkea pääluottamusmies oli pyrkinyt palauttamaan työrauhan. Vaikka työnseisaus oli ehtinyt kestää vain viisi päivää, oli kutsuttu osaston toimikuntakin käsittelemään asiaa 25.5.1981. Ilmeisesti pääluottamusmiehen toiminta yhdessä toimikunnan selkeän kannanoton kanssa oli aikaansaanut tilanteen normalisoitumisen jo 26.5.1981 kello 7.10, jolloin työt taas olivat alkaneet tavalliseen tapaan.
Työntekijä, jonka työsuhde oli purettu, oli 34 vuotta yrityksessä palvellut ammattimies. Purkaminen oli johtunut työntekijän omavaltaisesta kahden viikon lomasta. Työntekijä oli ollut samalla tavalla töistä poissa ennenkin ainakin vuonna 1978, jolloin hän oli saanut asiasta varoituksen. Työsuhde oli tuolloin päätetty pitää ennallaan, koska hän oli yritykselle tarpeellinen ammattimies eikä ollut koskaan esimerkiksi työpaikalla esiintynyt alkoholin vaikutuksen alaisena. Vaikka muodollinen peruste työsopimuksen purkamiseen olikin ollut olemassa, niin työntekijät eivät olleet hyväksyneet näin jyrkkää menettelyä lähinnä juuri kyseisen työntekijän pitkän työsuhteen ja iänkin takia. Ilmeisesti työnantaja olisikin voinut hoitaa asian niin, ettei mitään työtaistelutilannetta olisi syntynyt, kun otettiin huomioon työpaikan vanha käytäntö.
Ammattiosasto oli täyttänyt työrauhavelvollisuutensa ja tehnyt kaikkensa työrauhan palauttamiseksi. Tämä oli näkynyt jo siinäkin, että työtaisteluun osallistuneiden määrä heti ensimmäisestä päivästä alkaen oli alentunut ammattiosaston edustajien vaikutuksesta. Ammattiosaston vaikutuksesta työt oli käynnistetty jo 26.5.1981. Muihin toimenpiteisiin ei olisi voitu ryhtyä näin lyhyessä ajassa, johon oli sisältynyt vielä kaksi kirkollista juhlapäivää. Ammattiosasto oli kyennyt palauttamaan työrauhan täysin kohtuullisessa ajassa.
Sanotuilla perusteilla Puutyöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Puutyöväen Liiton Salon osasto on ollut jutussa kuultavana.
________
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Oy Koulukaluston Salon tehtailla on noin 80 työntekijää ollut lakossa 19.5.1981 kello 9 alkaen ja työt on aloitettu uudelleen 26.5.1981. Lakkoon on osallistunut kolme ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä ja neljäskin kaksi tuntia. Lakolla on pyritty saamaan yhtiö peruuttamaan erään työntekijän työsuhteen purkaminen. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä. Pääluottamusmies on kehotuksin pyrkinyt palauttamaan työrauhan, ja osaston toimikunta on käsitellyt asiaa 25.5.1981 todeten lakon laittomaksi ja kehottaen aloittamaan työt heti. Pääluottamusmiehen esitettyä tämän työntekijöiden kokouksessa on lakko lopetettu. Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi eivät työtuomioistuimen mielestä ole kuitenkaan olleet riittävän ripeitä. Ammattiosasto vas
taa myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta lakkoihin.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Puutyöväen Liiton Salon osaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Puusepänteollisuuden Liitolle kaksituhatta viisisataa markkaa ja korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kolmellasadalla markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, M. Hurmalainen, Äimälä, M. Virtanen, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.