Legislator Case Law & Legislation
TT:1981-163 AI generated

Labor court allows damages for trust agreement violation due to military commander's pressure on union representative.

Case Number TT:1981-163
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The court dismissed the claim that central negotiations were unnecessary but allowed a damages claim against the state for violating the trust agreement. The plaintiff argued that the military commander pressured the union representative to accept an irregular procedure regarding medical examinations, which the court found constituted improper labor strike actions under the Trust Agreement Act. Consequently, the court ordered the state to pay 5,000 marks in damages and 1,000 marks in legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Trust Agreement Act s. 5; Trust Agreement Act s. 7; Trust Agreement Act s. 8: When a superior officer uses their authority to pressure a union representative to abandon the normal negotiation procedure, the court may find this constitutes an improper labor strike action under the Trust Agreement Act.

Keywords

AI generated
Trust Agreement Act union representative improper labor strike military commander pressure tactics damages award labor dispute

Cited Legislation

AI generated
Trust Agreement Act s. 5
Trust Agreement Act s. 7
Trust Agreement Act s. 8
Trust Agreement Act s. 19
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kun kantaja oli katsonut, että asiassa olivat pääsopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut tarpeettomia, ja neuvotteluosapuolet olivat todenneet, ettei asia ollut sen laatuinen, että siitä olisi käytävä keskusneuvottelut, ei kanteessa tehtyä vahvistusvaatimusta voitu ymmärtää siten, että sen tarkoituksena olisi saattaa sotilaspiirin päällikön toiminta työtuomioistuimen tutkittavaksi luottamusmiessopimuksen ja sen soveltamisohjeiden tulkintaa tai soveltamista koskevana erimielisyytenä.

Kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätty.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Muun ohella asianosaisten kesken 12.2.1979 tehdyssä valtion virkamiesten luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Yleistä

1 §. Virkaehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat valtion ja virkamiesjärjestöjen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää osapuolten välillä solmittujen virkaehtoso

pimusten noudattamista, valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja virkamiehen välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.

Luottamusmies

3 §. Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä tarkoitetaan virkamiestä, jonka asianomainen virkamiesyhdistys on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Luottamusmiehen tehtävät

5 §. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtävänä on toimia virkamiesten edustajana virkaehtosopimusten sekä annettujen säännösten ja määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevissa asioissa sekä tarpeen mukaan myös muissa viranomaisen ja virkamiesten välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia viranomaisen, järjestöjen ja virkamiesten välillä. Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus saada tietoja henkilöstön lukumäärästä ja ansiotasosta mikäli näitä koskevia selvityksiä valmistetaan viraston tai laitoksen käyttöön. Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä virkamiehen palkasta tai muista virkasuhteeseen liittyvistä asioista, tulee pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja asianomaisen viranomaisen saada kaikki kysymyksessä olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Neuvottelujärjestys

6 §. Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa ja virkatehtävien suorittamista, niiden teknistä järjestystä sekä palkkausta, työaikaa, vuosilomaa tai muissa virkasuhteen ehtoja koskevissa asioissa on valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta virkamiehen taikka häntä edustavan luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet. Jos virkaehtosopimusta koskevaa asiaa ei edellä mainitulla tavalla saada selvitetyksi, noudatetaan 12 päivänä lokakuuta 1970 valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä.

Luottamusmiehen asema

7 §. Pääluottamusmies ja luottamusmies on velvollinen noudattamaan virkasuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita virkasuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä. Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivaa virkamiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen virkaan tai toimeen tai tehtävään, jonka palkkaus on hänen aikaisemman virkansa tai toimensa palkkausta

huonompi tai jossa luottamusmiestehtävien hoito olennaisesti vaikeutuu, eikä erottaa virastaan tai toimestaan.

Sopimuksen voimaantulo

14 §. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa on muun ohella seuraavat määräykset:

Luottamusmiehen tehtävät

5 §. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtävänä on toimia virkamiesten edustajana 1. virkaehtosopimusten sekä annettujen säännösten ja määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevissa asioissa, 2. työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä 3. tarpeen mukaan myös muissa viranomaisen ja virkamiesten välisiin suhteisiin liittyvissä asoissa. Edellä mainitun lisäksi on pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtävänä välittää tietoja kaikille osapuolille: virastolle tai laitokselle, virkamiesjärjestöille ja virkamiehille. Tällainen tietojen välittäminen tulee omalta osaltaan edistämään asianmukaisen tiedonvälityksen tarkoitusperien toteutumista kaikkiin osapuoliin nähden.

Neuvottelujärjestys

Luottamusmiehen asema

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 12.10.1970 tehdyssä pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

3 §. Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on valtiota työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta virkamiehen tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet. Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää neuvoteltavaksi 4-8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä. Virkamiesten luottamusmiesjärjestelmästä määrätään erillisellä sopimuksella. 4 §. Edellä 3 §:n 2 momentin nojalla siirretyt neuvottelut käydään tehtävään määrätyn valtion viranomaisen ja asianomaisen virkamiesyhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut). 5 §. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään valtion neuvotteluviranomaisen ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on työtuomioistuimessa lausunut, että Tampereen itäisen sotilaspiirin päällikkö oli määrännyt, että sotilaspiirin esikunnan henkilökunnan tuli pyytää häneltä lupa lääkärissäkäynteihin. Tuon määräyksen johdosta oli joukko-osaston pääluottamusmiehenä toiminut yliluutnantti 10.9.1979 tiedustellut kirjeitse TVK-V:n jäsenyhdistyksen Toimiupseeriliitto r.y:n valtakunnalliselta pääluottamusmieheltä Helsingistä, oliko sotilaspiirin päällikön määräys oikea vai eikö. Luottamusmies oli saanut tiedusteluunsa kirjallisen vastauksen, jossa pääesikunnan hallintotoimiston ja lääkintötoimiston päälliköiden kanssa käytyihin keskusteluihin viitaten oli todettu, ettei virkamies ollut velvollinen etukäteen kysymään lupaa lääkärissäkäyntiin, vaan pelkkä ilmoitus asiasta lähimmälle esimiehelle riitti. Joukko-osaston pääluottamusmies oli samana päivänä toimittanut vastauksen tiedoksi sotilaspiirin päällikölle.

Ryhtyessään pääluottamusmiehen asianmukaisesti suorittaman luottamusmiestehtävän johdosta kerrottuihin toimienpiteisiin sotilaspiirin päällikkö oli valtiota työnantajana edustavana viranomaisena syyllistynyt luottamusmiessopimuksen 1, 5, 6 ja 7 §:n määräyksiin kohdistuvaan painostustoimenpiteeseen. Sotilaspiirin päällikön toimenpiteillä oli asetettu koko luottamusmiessopimuksen mukainen luottamusmiesjärjestelmä kyseenalaiseksi. Toimenpiteitten johdosta oli valtion puolelta rikottu valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n säännösten mukaista työrauhavelvollisuutta. Kysymyksessä oli samalla valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n säännösten vastainen työtaistelutoimenpide. Toimenpiteillä oli valtion taholta lisäksi rikottu tieten luottamusmiessopimuksen 14 §:n 1 momentin määräystä.

Kanteeseen vastatessaan valtiovarainministeriö on lausunut kanteen kohdassa 2 esitetyn vaatimuksen osalta, että mikäli TVK-V:n esille tuomien tapahtumien katsottaisiin muodostaneen työtaistelutoimenpiteen ja jos tämän samalla katsottaisiin olevan valtion virkaehtosopimuslain 8 §:ssä kielletty työtaistelutoimenpide, ei sillä seikalla, oliko valtio toimenpiteen aikana sidottu virkaehtosopimukseen, voisi olla merkitystä tekoa arvosteltaessa. Näin ollen TVK-V:n vaatimus, siltä osin kuin se nojautui valtion virkaehtosopimuslain 9 §:ään, olisi sanotuin edellytyksin jätettävä tutkimatta tai hylättävä.

TVK-V on vastineen johdosta lausunut kannevaatimuksen 2 osalta, että koska valtion virkaehtosopimuslain 9 §:ssä kiellettiin ryhtymästä työtaistelutoimenpiteisiin yleensä eikä siinä työtaistelutoimenpiteen toimeenpanotavasta ollut erillismääräyksiä, sanotun säännöksen vastaisella työtaistelutoimenpiteellä voitiin samalla rikkoa lain 8 §:n säännöksiä, jos työtaistelutoimenpide pantiin toimeen muodossa, joka viimeksi sanotun säännöksen mukaan oli kielletty. Pääluottamusmies oli luottamusmiestehtäviä hoitaessaan järjestön edustaja. Mikäli luottamusmieheen kohdistetiin painostustoimenpiteitä tai hänen toimintaansa muutoin vaikeutetiin, nämä toimenpiteet kohdistuivat aina välillisesti myös järjestöön ja niihin virkamiehiin, joiden edustajana pääluottamusmies toimi. Pelkästään sanottujen seikkojen johdosta valtiovarainministeriön väitteellä siitä, ettei sotilaspiirin päällikön toiminnalla olisi kollektii

vista painostus- tai yhteispainostusvaikutusta, ollut asian ratkaisuun merkitystä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on luopunut kannevaatimuksesta 3 ja siihen liittyvästä hyvityssakkovaatimuksesta, työtuomioistuin jättää lausunnon antamisen kanteesta sanotuilta osin raukeamaan. Kysymys siitä, onko valtio rikkonut valtion virkaehtosopimuslain 8 ja 9 §:n säännöksiä ja voidaanko työtaistelutoimenpiteellä, johon 8 §:n mukaan ei saa ryhtyä, myös rikkoa 9 §:ää, on kannetta koskeva asiakysymys, minkä vuoksi työtuomioistuin hylkää valtiovarainministeriön kanteen tutkimista vastaan tältä osin tekemän väitteen.

Työtuomioistuimessa läsnä asiaa ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Äimälä, Ahtola, Leivo, Salonen ja P. Virtanen.

Eri mieltä olevan jäsen P. Virtasen lausunto, johon jäsen Leivo yhtyi:

Poiketen työtuomioistuimen enemmistön kannasta totean seuraavaa: Kanteessa kysymys on ollut siitä muodostavatko siinä selvitetyt toimenpiteet luottamusmiessopimuksen 7 §:n soveltamisohjeiden vastaiseksi luottamusmiehen painostukseksi katsottavan teon ja onko valtio em. toimenpiteiden johdosta syyllistynyt virkaehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen. Myös edellisiltä osilta kysymys on ollut siitä, onko menettely tosiasiallisesti ollut sellaista, että se on katsottava luottamusmiessopimuksen vastaiseksi painostukseksi, ja onko valtio näin ollen syyllistynyt luottamusmiessopimuksen tietensä rikkomiseen. Kysymyksessä ei ole ollut kiistaa sopimuksen oikeasta tulkinnasta. Sen seikan tutkiminen, onko menettely ollut vastoin virkaehtosopimusta ja edelleen onko menettely myöskin muodostunut virkaehtosopimuksen tietensä rikkomiseksi, ei edellytä keskusneuvottelujen käymistä.

Tapahtumat sotilaspiirin esikunnassa ovat lähteneet liikkeelle komentotoimiston päällikön toimiessa pääluottamusmiesominaisuudessaan pyytäen selvitystä siitä tarvitaanko lääkärissäkäyntiin aina sotilaspiirin päällikön lupa. Kysymyksessä on ollut normaali luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukainen luottamusmiehelle kuuluva asia. Vaikka käytännössä erimielisyys olikin syntynyt koskien työntekijää, jota pääluottamusmies ei neuvottelujärjestelmän puitteissa edustanut, on asialla kuitenkin ollut laajempaakin merkitystä ja näin ollen pääluottamusmiehen toimintaa asiassa ei voida pitää asiattomana.

Suhteellisen pian sen jälkeen, kun pääluottamusmies oli esittänyt em. selvityspyynnön ja saanut siihen vastauksen ja esittänyt tämän sotilaspiirin päällikölle, suoritettiin päällikön toimesta julkinen nuhtelu, jossa otettiin esille myöskin vanhoja jo selvitettyjä asioita. Edelleen sotilaspiirin päällikön toimesta suoritettiin kuulustelut kanteessa mainituista asioista. Em. toimenpiteissä on ollut mukana myöskin pääluottamusmiehen menettely lääkärintarkastusasiassa.

Kysymyksessä ei ole ollut normaali tapa selvittää käskyvaltasuhteita. Se seikka, että myös käskyvaltasuhteita selvitettiin em. toimenpiteiden yhteydessä, ei vielä merkitse etteikö mistään muusta olisi kysymys. Em. toimenpiteisiin ryhdyttiin sen johdosta, että pääluottamusmies välitti tiedon, joka poikkesi sotilaspiirin päällikön käsityksistä.

Sotilaspiirin päällikkö on käyttänyt esimiesasemaansa kuuluvia oikeuksia, toisaalta rangaistakseen ainakin osaksi pääluottamusmiehenä toiminutta komentotoimiston päällikköä tämän luottamusmiestoiminnan vuoksi ja toisaalta painostaakseen asiassa sellaiseen menettelyyn, joka vastaa hänen omia näkemyksiään.

Sotilaspiirin päällikön suorittamat toimenpiteet on muodollisesti puettu käskyvaltasuhteitten selvittämisen muotoon, todellisuudessa on ainakin osaksi myös ollut tarkoitus painostaa luottamusmiestä.

Katsonkin, että ko. olosuhteissa kanteessa selvitetty toiminta on muodostunut luottamusmiessopimuksen 7 §:n vastaiseksi luottamusmiehen painostukseksi. Menettelyä ei ole kuitenkaan pidettävä virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaisena virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisena. Näin ollen hylkään vaatimuksen hyvityssakosta.

Kanteessa selvitetyt toimenpiteet on suoritettu sellaisissa olosuhteissa ja siinä muodossa että kyseisellä pääluottamusmiehellä ja sotilaspiirin henkilökunnalla on ollut perusteltua aihetta katsoa sotilaspiirin päällikön painostaneen heitä hyväksymään esimiesasemaansa hyväksikäyttäen oman näkemyksensä mukaisen menettelyn lääkärissäkäyntien osalta. Toimenpiteet ovat lisäksi olleet luonteeltaan ja toteuttamistavaltaan sellaisia, että niitä on voitu perustellusti pitää painostustoimenpiteinä, joilla pääluottamusmiestä ja henkilökuntaa on painostettu luopumaan virkaehtosopimusjärjestelmään sisältyvästä oikeudesta selvittää ja neuvotella mahdollisista erimielisyyskysymyksistä normaalia neuvottelujärjestelmää noudattaen.

Nämä seikat myöskin valtion olisi pitänyt käsittää. Näin ollen katsonkin, että ko. toimenpiteet muodostavat virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaisen luvattoman työtaistelutoimenpiteen, ja velvoitan valtion maksamaan TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle viidentuhannen markan hyvityssakon. Velvoitan valtiovarainministeriön korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tuhannella markalla.