Union fined for union leader's strike and refusal to work overtime violating collective agreement peace clause.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the union to pay a fine and cover legal costs for violating the collective agreement's peace clause. The union's representatives participated in strikes and refused overtime work to pressure the employer for wage increases, actions that directly contravened the agreement's requirements for industrial peace. The court ruled that the union leaders were legally responsible for these breaches, establishing that union officials cannot use industrial action to bypass agreed-upon wage adjustment procedures.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Union representatives and their elected officials are liable for strikes and refusal to work overtime that violate the collective agreement's peace clause and undermine industrial peace.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Telakan työntekijöistä osa oli ollut lakossa kahtena päivänä ja kieltäytynyt ylitöistä puolentoista viikon ajan palkankorotusvaatimuksen tukemiseksi ja urakkaerimielisyyden johdosta. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja siihen oli ottanut osaa kaksi ammattiosaston työosastolle asettamaa luottamusmiestä. Ammattiosaston ei ollut näytetty saaneen tietoa työtaistelusta. Osasto vastasi kuitenkin luottamusmiesten em. toiminnasta.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
Kuultavat: Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosasto r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton kesken 30.4.1981 tehdyssä Ryhmän metallialojen työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
4 § Työrauhavelvoite
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rau- huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ha alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä
II TYÖPALKAT
7 § Palkkaperusteet
O h j e t u n t i p a l k a t
18 Mom.1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden
______
vuotta työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä: täyttäneet työntekijät
Työkoh- T y ö k o h t a i n e n t u n t i p a l k k a tainen e l i s u o r i t u s p a l k k a t y ö n tunti- h i n n o i t t e l u p e r u s t e palkka
Perustuntipalkka
Työn- Mom.8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle
______
tekijä- säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitakoh- miensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen tainen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perusperus- tuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntitunti- palkka ja enintään 10 % tätä korkeampi. palkka
8 § Aikapalkka
Mom.1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään
______
perustuntipalkka.
Aika- Mom.2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pää
______
työ- asiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttälisä neille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.
Mom.3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään
______
5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.
Aika- Mom.4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden
______
palk- palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuskojen laitoksen suorituspalkkojen kehitystä. kehitys
9 § Suorituspalkka
Hin- Mom.1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se tek
______
noit- nillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattelu- tava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. perus- Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 te §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsään- taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tö tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).
Ura- Mom.2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole
______
kasta kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sopi- sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, minen joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.
Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Neu- Mom.1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il
______
vot- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamistelu- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on vel- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla volli- työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on suus aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Pai- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä nos- muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostus- tamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemikielto seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian Alis- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava tami- muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat nen ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia lii- sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine toille perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitetyyn palkankorotusvaatimukseen olivat telakkaosaston noin 100 työntekijää ollut lakossa 23.10.1981 iltapäivällä sekä 26.10.1981 koko päivän. Näihin lakkoihin oli osallistunut osaston luottamusmies. Luottamusmies oli lisäksi ilmoittanut, että osaston työntekijät tulisivat kieltäytymään ylitöistä kunnes asiat selviävät. Altaan hitsausosaston noin 100 työntekijää olivat myös olleet lakossa 23.10.1981 iltapäivän. Osaston varaluottamusmies oli ilmoittanut tämän lakon syyksi erimielisyyden kahdesta paikkalevyjen hitsausurakasta. Varaluottamusmies oli ottanut osaa toimeenpantuun työnseisaukseen. Lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa yritys suostumaan esitettyihin palkankorotusvaatimuksiin. Mainittu työtaistelutoimenpiteeksi tulkittava ylityökielto oli jatkunut 2.11.1981 asti.
Nämä työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen 7, 8 ja 9 §:n palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto ei ollut tiettävästi ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Ammattiosasto oli myös vastuussa siitä, että sen asettamat luottamusmiehet olivat ottaneet osaa työtaistelutoimenpiteisiin.
Tämän vuoksi Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosasto on ollut asiassa kuultavana.
________
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta viisisataa markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut tuhannella markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Airaksinen, Kenraali, Olin ja Sulkunen.
Tuomio oli yksimielinen.