Labor court dismissed strike claim but allowed union fine for violating work peace obligations.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim regarding alleged work slowdowns but ruled the union liable for a compensation fine. The union argued that work stoppages were necessary due to supply issues and denied any breach of work peace duties. The court found no evidence that union representatives failed to act to restore peace, yet upheld the fine for the general strike against the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedWork Peace Act s. 4; Work Peace Act s. 8; Work Peace Act s. 9; Work Peace Act s. 10: A trade union may be held liable for a compensation fine for violating work peace obligations even if the specific work stoppage was not directly caused by union members, provided the union failed to take necessary measures to prevent or stop the breach.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Sähkömiesten lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräyksiin työntutkimuksista sekä työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeudesta. Sähkömiesten eräs lakko oli työrauhavelvollisuuden vastaisen työtaistelun tukitoimena kohdistunut sähkötyöntekijäin työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.
Samalla kun kanne hylätty väitetyn jarrutuksen osalta, ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.
_______
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.
Kuultavat: Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen välillä 19.3.1980 solmitussa sähkäalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I Yleistä
1 §
Sopimuksen soveltamisala
Ryhmän jäsentoiminimissä työskentelevien sähköalantyöntekijöiden työehtojen sisältö ja niiden soveltamisala määräytyvät tämän työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Niiden työehtojen osalta, joita ei tässä sopimuksessa ole mainittu, noudatetaan ao. teollisuuslaitosta koskevaa työehtosopimusta.
2 §
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Yleiset sopimukset, STK-SAK
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946
Rationalisointisopimus soveltamisohjeineen ja allekirjoituspöytäkirjoineen 25.5.1978
4 §
Työrauhavelvoite
Työrauha
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
III TYÖNTUTKIMUKSET
11 §
Työntutkimukset
Perusteita
1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työn mittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen. Kun on kysymyksessä aikatutkimus, jossa tutkiminen kohdistuu välittömästi työntekijään, annetaan ennen tutkimisen aloittamisesta hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
30 §
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Neuvotteluvelvollisuus
1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Jos yksimielisyyteen ei päästä, on asiasta laadittava kummankin osapuolen kannanmäärittelyt sisältävä muistio ja siirrettävä asia liittojen ratkaistavaksi.
Painostuskielto
4. Turvautuminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen 15.5.1946 solmimassa yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:
5. kohta:
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = = =
Kantaja on vielä kertonut, että tehtaan kaikki sähkömiehet olivat vastalauseena työnantajan suorittamalle erään asentajan 9.10.1980 tapahtuneelle työsuhteen purkamiselle ryhtyneet sanottuna päivänä kello 14 lakkoon, joka oli tuona päivänä kestänyt 2 tuntia, 10.-15.10.1980 kunakin päivänä 8 tuntia ja 16.10.1980 neljä tuntia sekä 17., 20. ja 21.10.1980 kunakin päivänä 8 tuntia. Näiden työtaistelutoimenpiteiden, joihin myös luottamusmies oli osallistunut, kantaja on katsonut kohdistuneen yleissopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
Tämän vuoksi ja kun Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y. ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi ja kun ammattiosaston luottamusmies oli osallistunut niihin, kantaja on vaatinut yhdistyksen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Kantaja on haastehakemuksessaan vaatinut mainittua hyvityssakkotuomiota myös sen perusteella, että sähkömiesten luottamusmies olisi osallistunut työnseisaukseen myös 8.9.1980, mutta luopunut kanteestaan tältä osin.
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan huomauttanut, että lakkoon osallistuneista siirtokoneosaston sähkömiehistä vain 10-15 ja rautatieosaston sähkömiehistä 25 oli liiton ammattiosaston jäseniä, muut olivat Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäseniä. Luottamusmies oli 10.9.1980 osallistunut työntekijöiden ruokatauolla järjestämään kokoukseen, joka oli jatkunut 1/2 tuntia työajalle. Luottamusmies oli 11.9.1980 ollut samasta syystä poissa työstä 1,1 tunnin ajan. Sähkömiesten lokakuussa 1980 toimeenpannut lakot olivat olleet myötätuntotyötaisteluita erään Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäsenen työsuhteen päättämisen johdosta. Luottamusmies oli osallistunut näihin lakkoihin. Marraskuun 14 ja 21 päivänä toimeenpannut työnseisaukset olivat olleet tiedotustilaisuuksia työriidan silloisista vaiheista.
Ammattiosaston puheenjohtaja oli, saatuaan 10.9.1980 tietää työnseisauksesta, välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin sen lopettamiseksi ja 11.9.1980 ammattiosaston työvaliokunta oli vaatinut luottamusmiestä palauttamaan työrauhan. Työnantaja ei ollut työnseisausten aikana ollut yhteydessä ammattiosastoon eikä ilmoittanut jälkeenpäinkään tapahtuneista työnseisauksista. Luottamusmies oli toiminnallaan yrittänyt estää työnseisaukset. Hänen toimintaansa oli kuitenkin vaikeuttanut se, että siirtokoneosasto ja rautatieosasto toimivat eri rakennuksissa. Siirtokoneosaston sähkömiesten työnseisauksista rautatieosastolla työskennellyt luottamusmies oli saanut tietää vasta jälkeenpäin, sillä päätökset työnseisauksista oli tehty nopeasti osaston sähkömiesten yhteisellä päätöksellä. Ammattiosastolla ei näin ollen ollut ollut mahdollisuuksia ryhtyä enempiin toimenpiteisiin epäsäännöllisin väliajoin toimeenpantujen muutaman tunnin kestäneiden työnseisausten johdosta.
Työn jarruttamisen osalta vastaaja on kiistänyt kanteen huomauttaen, että väitetyn jarrutuksen aikana urakkavoittoprosentit olivat nousseet jopa 30 %:iin ja että kantaja oli esittänyt aikaisemmat urakkavoittoprosentit liian suurina. Voittoprosenttien alenemista ei ollut tapahtunut väitettynä aikana. Varaston henkilökunnan supistamisen vuoksi sähkömiehillä oli kevään ja kesän 1980 aikana ollut tarvikkeiden saantivaikeuksia.
Edellä olevan perusteella ja kun ammattiosaston toimikunnan jäsenet tai luottamusmies eivät olleet osallistuneet lakkoihin, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.
Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y. on ollut kuultavana jutussa.
________
Vastineessa on tuotu esiin vaikeuksia, joita ammattiosaston asettamalla sähkötyöntekijöiden luottamusmiehellä on ollut toimia työrauhan ylläpitämiseksi siirtokoneosastolla. Kuitenkaan ei ole edes väitetty, että hän olisi lakkojen siellä toukokuussa alettuakaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. 10.9.1980 luottamusmies on keskeyttänyt työntekonsa 1/2 tunnin ja 11.9.1980 1,1 tunnin ajaksi osallistuakseen työntekijöiden järjestämään työriitaa koskevaan kokoukseen, joka kumpanakin päivänä on muodostunut osaksi käynnissä olleesta rautatieosaston sähkömiesten lakosta. Ammattiosaston puheenjohtaja on, saatuaan työntekijäliiton kautta tiedon lakoista, 11.9.1980 puhelimitse ottanut yhteyttä luottamusmieheen ja vaatinut häntä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Myös ammattiosaston työvaliokunta on samana päivänä pidetyssä kokouksessaan tehnyt asiasta samansisältöisen päätöksen. Ammattiosasto vastaa kuitenkin luottamusmiehen edellä kerrotusta toiminnasta.
Kantajapuolelta on lisäksi esitetty selvitystä siitä, että eräät rautatieosaston sähkömiehet olisivat kanteessa kerrotuin tavoin jarruttaneet työntekoaan. Kantaja ei ole kuitenkaan edes väittänyt, että ammattiosaston toimikunnan jäseniä tai luottamusmies olisi osallistunut väitettyyn jarrutukseen tai että ammattiosasto tai sen edustajat muuten olisivat tienneet siitä voidakseen ryhtyä toimenpiteisiin jarrutuksen estämiseksi tai lopettamiseksi. Näin ollen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että ammattiosasto olisi väitetyn jarrutuksen yhteydessä laiminlyönyt velvollisuuksiaan työrauhan turvaamisessa.
Mainitsemillaan perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen väitetyn jarrutuksen osalta hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta neljätuhatta viisisataa markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tarpeelliset oikeudenkäyntikulut kahdeksallasadalla markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Parkkinen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.
Tuomio oli yksimielinen.