Labour Court dismisses union appeal on sick pay start date during annual leave under collective agreement.

Kysymys työnantajan velvollisuudesta maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa tämän sairastuessa vuosilomansa aikana. Tulkintaerimielisyys ratkaistu työehtosopimuksen sanamuodosta pääteltävän tarkoituksen perusteella. SAK-STK-kentässä omaksuttua soveltamistapaa ei voitu käyttää asianosaisten välisen työehtosopimuksen tulkintaohjeena.

Kysymys myös viikkolepopäivien lukemisesta siihen aikaan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan alle 10-vuotiaan lapsen huoltajalle palkkaa tämän ollessa poissa työstä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Asianosaiset: Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 6.5.1977 tehtyyn majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen on 15.1.1979 tehdyllä pöytäkirjalla otettu muun ohella seuraavat muutetut määräykset:

13 § Sairausajan palkka, lääkärintarkastukset, synnytysloma

Kohta 1

Milloin työnantajan palvelukseen otetun työntekijän työsuhde on jatkunut yhden kuukauden ja hän tämän jälkeen estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja työsuhteen jatkuessa hänelle palkkaa enintään sairausvakuutuslain mukaiselta karenssiajalta ja mikäli työsuhde esteen syntyessä on jatkunut vähintään kaksi kuukautta samoin edellytyksin 21 päivän pituiselta ajanjaksolta.

Mikäli työsuhde on jatkunut ennen työkyvyttömyyden alkua yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, suorittaa työnantaja palkkaa samoin edellytyksin 28 päivän pituiselta ajanjaksolta sekä mikäli työsuhde on jatkunut vähintään 10 vuotta 35 päivän pituiselta ajanjaksolta. Sairausajan palkka suoritetaan tällaisessa tapauksessa 28 päivää ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuoden aikana.

Seuraavassa 15.3.1980 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

8 § Työaika 1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona siten järjestettynä, että kunakin täytenä työssäoloviikkona on enintään viisi työpäivää.

2. Työntekijälle on annettava kunkin viisi työpäivää sisältävän työssäoloviikon aikana kaksi vapaapäivää, joista toinen on viikkolepopäivä (V) ja toinen viisipäiväisen työviikon toteuttava lisävapaapäivä (X).

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Työssäoloviikolla tarkoitetaan aikaa sunnuntaista kello 00.00 lauantaihin kello 24.00.

10. Työntekijöille on annettava maalis-toukokuun aikana kaksi ja loka-joulukuun aikana kolme ylimääräistä lisävapaapäivää (Z). Kukin lisävapaapäivä lyhentää työaikaa 8 tuntia ao. jaksossa.

Yksinomaan palvelurahapalkkaisen tarjoilijan, vahtimestarin tai portieerin arkipyhäviikon ylimääräisen lisävapaapäivän korvaus lasketaan kertomalla 22 §:n mukainen tuntipalkka luvulla 8.

13 § Sairausajan palkka, lääkärintarkastukset, synnytysloma

Sairausajan palkka

4. Palvelurahapalkkaisen tarjoilijan ja vahtimestarin sairausajan palkka määräytyy henkilökohtaisen ansion mukaan. Palvelurahapalkkaiselle tarjoilijalle maksettava sairausajan päiväpalkka lasketaan jakamalla hänelle sairastumista välittömästi edeltäneen neljän kalenterikuukauden ajalta toimitetun palvelurahan maksamisen yhteydessä tietoon saatu kokonaisansio samaan ajanjaksoon sisältyvien työ- ja lisävapaapäivien summalla. Mikäli sairausajan palkkaan oikeutetun palvelurahapalkkaisen tarjoilijan työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 4 kuukautta, on laskentakausi vastaavasti lyhyempi. Palvelurahapalkkaisen vahtimestarin sairausajan päiväpalkka määräytyy vuosilomalain mukaan.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan päiväpalkka lasketaan jakamalla hänen kuukausipalkkansa luvulla 25.

Mikäli työntekijä saa sekä palvelurahaa, että kiinteää palkkaa, hänen sairausajan päiväpalkkansa lasketaan ensiksi mainitun palkan osalta tämän kohdan ensimmäisen kappaleen ja jälkimmäisen palkan osalta toisen kappaleen määräystä soveltaen.

Sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä sovellettaessa pidetään 8 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja lisävapaapäiviä työssäolopäivinä.

15 § Tilapäiset poissaolot 1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1-3 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona.

Sanotuilla perusteilla Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana ja vuosiloman päättyessä ennen kuin 7 päivää on kulunut sairastumisesta työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa alkaa työehtosopimuksen 13 §:n mukaan siitä päivästä, jolloin työntekijän työ alkaisi vuosiloman jälkeen, ja että jos loman aikana alkanut sairaus kestää yli 7 päivää ja työntekijä haluaa siirtää lomansa 7 päivää ylittävän sairausajan osalta myöhempään ajankohtaan,velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa alkaa 7 päivän kuluttua sairastumisesta.

Kanteeseen vastatessaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on lausunut, että työehtosopimuksen 13 §:n mukainen sairausajan palkkajakso alkoi kulua vuosilomankin yhteydessä sairastumisesta lukien ja jatkui vuosiloman sitä estämättä. Vuosiloman ajalta työntekijä sai vuosilomapalkkaa, joka syrjäytti sairausajan palkan. Sairausajan palkkaa maksettiin vuosiloman päättymisen jälkeen siltä osin kuin sairastumisesta lukien kulunutta sairausajan palkkajaksoa oli vielä jäljellä. Työehtosopimuksen sanamuoto ja sen tarkoitus tukivat tuollaista tulkintaa. Työntekijälle taattiin työehtosopimuksen määräämältä ajalta sairausajan palkkaturva, vaikka hän oli estynyt tekemästä työtä. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto oli vaatinut vuoden 1980 työehtosopimukseen tähdänneissä neuvotteluissa kantansa mukaista tulkintaa. Työnantajaliitto ei ollut sitä hyväksynyt, ja tällä perusteella työehtosopimus oli jäänyt nykyisen sanamuodon ja nykyisen käytännön varaan.

Sanotuilla perusteilla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kanteeseen vastatessaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on lausunut, että työehtosopimuksen 15 §:n mukainen poissaolojakso alkoi kulua lapsen sairastumisesta lukien riippumatta siitä, oliko lapsen sairastumispäivä työntekijän työpäivä vai vapaapäivä. Palkanmaksuvelvollisuus rajoittui määräyksen yleisin edellytyksin 1-3 päivään, mikä saattoi sisältää myös työntekijän vapaapäiviä. Työehtosopimuksen 15 §:n teksti kytki palkanmaksuvelvollisuuden työntekijän omaan sairastumistapaukseen. Työntekijän itsensä sairastuessa palkanmaksuvelvollisuus käsitti tietyn jakson, joka alkoi työntekijän sairastumisesta ja päättyi jakson pituisen ajan kuluttua riippumatta siitä, olisiko työntekijä ollut sanottuna päivänä työssä vai eikö. Lapsen sairastumisessa noudatettiin samoja määräyksiä jakson vain ollessa lyhyempi kuin työntekijän itsensä sairastuessa.

Sanotuilla perusteilla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin, joka jättää lausunnon antamisen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton siitä kanteesta, joka koskee palkkaa sairaan lapsen hoitoajalta, raukeamaan siltä osin kuin kanteesta on luovuttu, on muutoin tutkinut jutut.

Jutussa on kantajaliiton taholta tukeuduttu työtuomioistuimen muitten liittojen välisissä asioissa antamiin vastaavaa asiaa koskevien työehtosopimusmääräysten tulkintaa koskeviin tuomioihin. Kuten tuomiosta n:o 152/1980 selviää, on sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä sovellettaessa käytetty jaksoajattelua. STK-SAK-kentässä on, niin kuin sanotusta tuomiosta myös selviää, päästy yksimielisyyteen sairausajan palkan maksamisesta sairastumisen osuessa vuosiloman ja lomautuksen ajalle. Kun otetaan huomioon SAK:n ja STK:n soveltamisohjeen syntytapa, ei sitä työtuomioistuimen mielestä voida kuitenkaan käyttää asianosaisten välisen työehtosopimuksen tulkintaohjeena.

Lapsen huoltajalle maksetaan työehtosopimuksen mukaan palkkaa lapsen sairastuessa äkillisesti sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Poissaolo on pöytäkirjamerkinnän mukaan sopimuksessa tarkoitettua poissaoloa, jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1-3 päivää. Tämän määräyksen oikean sisällön selvittämiseksi asianosaiset ovat tukeutuneet niihin keskusteluihin, joita tammikuussa 1980 on käyty samanaikaisesti kuin keskusteltiin sairausajan palkkaa koskevasta kysymyksestä. Selvittämättä on jäänyt, että tämä kysymys olisi tällöin tullut tavalla taikka toisella sovituksi.

Työehtosopimuksen 15 §:n 1 kohdassa viitataan sopimusmääräyksiin sairausajan palkasta. Sen jaksoajattelun mukaan, jota sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä sovellettaessa noudatetaan, luetaan sen ajan pituuteen, jolta palkka maksetaan, kaikki päivät siitä riippumatta, ovatko ne työpäiviä vai vapaapäiviä. Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 121/1977, johon kantajaliitto on viitannut, on jaksoajattelu hylätty lähinnä asianomaisessa työehtosopimusmääräyksessä olleen sanonnan "1, 2 tai 3 päivää" perusteella. Nyt sen sijaan puhutaan "1-3 päivää" kestävästä poissaolosta. Tämän seikan ja sopimusmääräysten sanamuodon muutoinkin huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että jaksoajattelua on sovellettava myös näitä sopimusmääräyksiä sovellettaessa ja että siis 1-3 päivän ajanjakso lapsen sairastuessa kuluu myös viikkolepopäivinä (V-päivinä).

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton kanteen, joka koskee työntekijän palkkaa sairaan lapsen hoitoajalta, ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton toisen kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana ja vuosiloma päättyy ennen kuin seitsemän päivää on kulunut sairastumisesta, se aika, jolta työnantaja on työehtosopimuksen 13 §:n nojalla velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, alkaa - milloin sairausajan palkan maksuaikana ei työehtosopimuksen mukaan ole sairausvakuutuslain mukainen karenssiaika - siitä päivästä lukien, jolloin työntekijän työ vuosiloman jälkeen alkaisi, ja jos loman aikana alkanut sairaus kestää yli seitsemän päivää ja työntekijä haluaa siirtää lomansa sanottua aikaa ylittävältä osalta vuosilomalain 5 §:n 3 momentin mukaan myöhempään ajankohtaan, velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa alkaa vastaavasti seitsemän päivän kuluttua sairastumisesta.

Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Parkkinen, Sariola, M. Virtanen, Kaski, P. Virtanen ja Kenraali.

Eri mieltä olevan jäsen M. Virtasen lausunto, johon jäsen Sariola yhtyi:

Työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevista määräyksistä ei käy ilmi, että työntekijät olisi tarkoitettu asettaa erilaiseen asemaan riippuen siitä, onko heillä työehtosopimuksen mukaan oikeus sairausajan palkkaan ainoastaan sairausvakuutuslain mukaisen karenssiajan pituiselta ajalta vaiko pidemmältä ajanjaksolta. Sen vuoksi katson, että se ajanjakso, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, alkaa molemmissa tapauksissa kulua sairastumispäivästä. Katson edelleen, että työehtosopimuksessa on ainoastaan porrastettu sairausajan palkanmaksujakson pituus työsuhteen kestoajan mukaan.

Sairausajan palkkaa koskevissa työehtosopimusmääräyksissä ei liioin ole otettu minkäänlaista kantaa siihen, kuinka monelta työpäivältä sairausajan palkkaa tulisi maksaa. Minkäänlaisesta vähimmäistakuusta ei ole sovittu. On sovittu ainoastaan siitä, että työntekijä saa sairaana ollessaan määrätyn pituiselta ajanjaksolta sen ansion, jonka hän tuon ajanjakson aikana olisi säännöllisenä työaikana ansainnut, jos hän terveenä ollessaan olisi ollut työssä. Käytännön tilanteissa maksettavan sairausajan palkan suuruus saattaa vaihdella etenkin ravintola-alalla riippuen siitä, kuinka monta työpäivää työtuntijärjestelmän mukaan sattuu asianomaiselle sairausajan palkanmaksujaksolle.

Edellä esitetyillä perusteilla katson, että se aika, jolta työnantaja on työehtosopimuksen 13 §:n nojalla velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, alkaa kaikissa tapauksissa kulua sairastumispäivästä, ja harkitsen näin ollen oikeaksi, muilta osin enemmistön kantaan yhtyen, hylätä kummankin kanteen kokonaisuudessaan. Juttujen laatuun katsoen saa Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.