Labor court dismisses union's claim that employer violated collective agreement by dismissing union representative without cause.

Rakennustoimiston piirikonttori muodosti putki- ja putkieristysalan työn kohdalta työsuojelusopimuksessa tarkoitetun toiminnallisen kokonaisuuden eli työpaikan työsuojelusopimuksen tarkoittamassa merkityksessä. Estettä työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinnalle ei muodostanut se, ettei piirikonttorissa valintaa suoritettaessa ollut työnantajaan työsuhteessa sellaisia työntekijöitä, joilla olisi ollut oikeus osallistua putkijohtoalan työntekijöiden kanssa työsuojeluvaltuutetun valintaan.

Kieltäytyessään tunnustamasta työsuojeluvaltuutetuksi ja varavaltuutetuiksi valittujen työntekijöiden asemaa ja lomauttaessaan työsuojeluvaltuutetun oli työnantaja menetellyt vastoin työsuojelusopimusta. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ja siitä syystä, että työnantajaliitto oli työnantajan menettelyn hyväksynyt, ei työnantajan katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta.

Työnantajaliiton olisi työtuomioistuimen aiemmasta tuomiosta pitänyt käsittää, että työnantajan menettely oli työehtosopimuksen vastaista ja kehottaa työnantajaa oikaisemaan menettelynsä.

Työnantaja velvoitettu suorittamaan työsuojeluvaltuutetulle korvaus sopimuksen vastaisen lomautuksen johdosta.

Työnantajaa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 9.2.1979 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Putki- ja putkieristysalan sopimus työsuojelutyöstä työpaikoilla 2.5.1976.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 9 päivänä helmikuuta 1979 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samansisältöiset määräykset sisältyvät asianosaisliittojen kesken 10.5.1980 allekirjoitettuun putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimukseen.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa 22.5.1971 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta noudatetaan Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n jäsenyrityksissä. Jäsenyrityksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa myöskin jäsenyrityksen piirikonttoria tai muuta siihen verrattavaa itsenäistä toimintayksikköä, ei kuitenkaan yksityistä työmaata.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa asianosaisliittojen kesken 2.5.1976 tehdyssä sopimuksessa työsuojelutyöstä putki- ja putkieristysalan työpaikoilla on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työnantajan ja työntekijäin työsuojelua koskeva yhteistoiminta tapahtuu työpaikalla.

Tämä sopimus koskee sellaista Putkijohtotyönantajainliitto ry:n jäsenyrityksen työpaikkaa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää.

Sen sijasta mitä 2 momentissa on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työpaikan työntekijöiden lukumäärä on 10.

2 § Työpaikan käsite

Työpaikalla putki- ja putkieristysalan työssä tarkoitetaan sellaista toiminnallista kokonaisuutta, jonka muodostaa yrityksen päätoimipaikka tai yrityksellä mahdollisesti oleva piirikonttori tai vastaava kiinteä sivutoimipaikka siellä olevine työpajoineen, varastoineen ja muine mahdollisine toimintoineen.

Työkohteessa, jossa työskentelee useamman työnantajan tai toimialan työntekijöitä ja johon on valittu työsuojeluvaltuutettu, kuuluvat tämän sopimuksen tarkoittamat työntekijät kyseessä olevaan työpaikkaan valitun työsuojeluvaltuutetun toimipiiriin.

Jos 2 mom. mukaisella työpaikalla työpaikan työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö yhdessä toteavat, että putki- ja putkieristysalan töihin liittyen jonkin erityisongelman selvittäminen vaatii tämän alan työsuojeluvaltuutetun käyntiä työpaikalla, on hänet työnantajansa toimesta kutsuttava paikalle mikäli mahdollista yhdessä putki- ja putkieristysalan työsuojelupäällikön kanssa.

3 § Yhteistoimintaelimet

Työsuojelutyötä varten putki- ja putkieristysalan työpaikalla on työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhteistoiminnassa eduslava työsuojeluvaltuutettu tai milloin mainitut ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryhmiä edustavat työsuojeluvaltuutetut, yksi tai useampi työsuojeluasiamies sekä työsuojelutoimikunta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut

Työpaikalla valitaan työsuojeluvaltuutettu ja tälle kaksi varavaltuutettua.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin ja valintaan nähden noudatetaan, mitä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja asetuksessa on niistä säädetty.

Milloin työpaikalle on valittu allekirjoittaneiden järjestöjen luottamusmiessopimuksen tarkoittama pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa.

Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluvissa asioissa.

Varavaltuutettu hoitaa, työstä kokonaan vapautelun työsuojeluvaltuutetun oltua estynyt vähintään kolmen työpäivän ajan ja osittain vapautetun valtuutetun oltua estynyt pitempiaikaisesti, tälle kuuluvat sellaiset välttämättömät tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa kirjallinen suostumuksensa tehtävään ryhtymisestä tiedoksi työnantajalle ja varavaltuutetulle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 § Yrityskohtaiset järjestelyt

Milloin työsuojeluyhteistoiminta on työpaikalla tämän sopimuksen tarkoittamien periaatteiden toteuttamiseksi järjestetty muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, voi aikaisempi järjestely, jos siitä paikallisesti sovitaan, korvata tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoimintaorganisaation.

Tämän sopimuksen organisaatiota koskevista määräyksistä voidaan paikallisesti sopimuksella poiketa ottaen huomioon työsuojelun valvonnasta annetun lain pakottavat säännökset ja edellyttäen, että työpaikan toiminnan laadusta tai laajuudesta tai muista vastaavista syistä johtuen on tarkoituksenmukaista järjestää yhteistoiminta muulla tavoin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä sanotun työsuojelutyötä koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Hyväksyttiin lopullisesti ja allekirjoitettiin sopimus työsuojelutyöstä putki- ja putkieristysalan työpaikoilla.

Sanotulla sopimuksella toteutetaan ja sovelletaan putki- ja putkieristysalan työpaikoilla niitä periaatteita, jotka Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto sekä Suomen Työnantajain Keskusliitto ovat hyväksyneet 12. helmikuuta 1976 solmimassaan sopimuksessa työsuojelutyöstä työpaikoilla. Sopimus on tehty myös sopusoinnussa rakennustyöpaikkojen työsuojelutyöstä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä allekirjoitettavan ja neuvottelijain kesken 14.03.1976 hyväksytyn sopimuksen kanssa sekä niiden työsuojeluyhteistyöstä Suomen Rakennusteollisuusliiton tai sen jäsenjärjestöjen toisaalta ja toisaalta Rakennustyöläisten Liiton kesken tehtävien sopimusten kanssa, joista neuvottelijain kesken on saavutettu yksimielisyys teknisen muurauksen alalla, asfalttialalla, lattiapäällystealalla ja maalausalalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Sovittiin, että tapauksissa, joissa työpaikalle tai vastaavaan toimintayksikköön olisi usean työnantajajärjestön solmiman sopimuksen perusteella asetettava useita päällekkäisiä yhteistyöorganisaatioita, kuten työsuojeluvaltuutettuja, asiamiehiä tai -toimikuntia, on kuitenkin riittävää järjestää vain yksi työsuojeluorganisaatio.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

Sovittiin, että työsuojeluvaltuutetun lomauttamiseen ja hänen työsopimuksensa irtisanomiseen sovelletaan kyseessä olevan alan luottamusmiessopimuksen vastaavia säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa sen osana noudatettavassa 9.2.1979 allekirjoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sähköalan työntekijät olivat jo ennen 12.12.1979 tapahtunutta työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaa valinneet Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n solmiman työsuojelusopimuksen mukaisesti oman sähköalan työsuojeluvaltuutettunsa. Rakennustyöläisten Liitto ja Putkijohtotyönantajainliitto olivat jo tuomiolla n:o 87/1979 ratkaistussa oikeudenkäynnissä olleet yksimielisiä siitä, että sähköalan työntekijöillä oli oikeus heitä koskevan työsuojelusopimuksen nojalla valita pelkästään sähkömiehiä koskeva valtuutettu. Sähkömiehet eivät näin ollen olleet mukana muiden työntekijöiden suorittamassa työsuojeluvaltuutetun valinnassa, eivätkä muut työntekijät olisi voineet olla mukana heidän suorittamassaan valinnassa. Työtuomioistuimen edellä mainitusta tuomiosta puolestaan johtui, ettei mukaan luettu rakennustyökohteessa työskenteleviä talonrakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä.

Edellä olevilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto ja Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Yhtiö on lomauttanut työsuojeluvaltuutetuksi valitun Teuvo Saarisen ajaksi 3.3.-12.5.1980. Yhtiö ei ole edes väittänyt, että Saarisen lomauttamiselle olisi ollut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdassa tarkoitettu peruste tai että asiassa olisi menetelty tuossa kohdassa edellytetyin tavoin. Kanteessa ilmoitetulla perusteella on Saariselle aiheutunut lomauttamisesta vahinkoa työansion menettämisestä 25 päivältä eli 200 tunnilta 29,88 markan mukaan tunnilta 5 976 markkaa. Tätä suuremmalle ansion menetykselle tai muulle vahingolle ei kanteessa ole ilmoitettu perustetta.

Kieltäytyessään tunnustamasta Teuvo Saarista työsuojeluvaltuutetuksi, Pentti Venäläistä varavaltuutetuksi ja Mauri Järvistä toiseksi varavaltuutetuksi ja lomauttaessaan Saarisen työnantaja on edellä sanottu huomioon ottaen menetellyt työsuojelusopimuksen vastaisesti. Putkijohtotyönantajainliiton olisi tuomiosta 87/1979 pitänyt käsittää, että mainittu kieltäytyminen ja lomauttaminen olivat sanotun sopimuksen ja siis työehtosopimuksen vastaisia toimenpiteitä ja kehottaa työnantajaa oikaisemaan toimenpiteet. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ja siitä syystä, että työnantajaliitto on työnantajan menettelyn hyväksynyt, työtuomioistuin kuitenkin katsoo, ettei jutussa esiintuotu näyttö riitä osoittamaan työnantajan rikkoneen työehtosopimusta tietensä.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, Sariola, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.