Labor court dismissed dismissal due to individualized strike pressure violating collective agreement protections.

Työntekijän työsuhde oli purettu työstä kieltäytymisen vuoksi. Hän oli joutunut työntekijäin yhteisesti toimeenpanemassa työrauhavelvollisuuden vastaisessa työstä kieltäytymisessä muista työntekijöistä poikkeavaan asemaan, kun yksilölliset työskentelykehotukset oli kohdistettu miltei yksinomaan häneen. Työntekijän kieltäytymistä työstä ei vallinneessa tilanteessa voitu pitää sellaisena hänen laiminlyöntinään tai käyttäytymisenään, jonka johdosta työnantajalta ei kohtuuden mukaan voitu vaatia sopimussuhteen jatkamista. Kun kieltäytymistä ei näin ollen voitu pitää työsuhteen purkamiseen työsopimuslain 43 §:n mukaan oikeuttavana tärkeänä syynä eikä työntekijän osallistumista työtaisteluun työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaan, johon irtisanomissuojasopimuksessa viitattiin, pidetty työntekijän irtisanomiseen vaadittavana erityisen painavana syynä, vahvistettu työnantajan menetelleen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti erottaessaan työntekijän.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: A. Ahlström Osakeyhtiö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 14.3.1980 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

2 §

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

10. Liitteenä XXI olevaa 6.6.1978 allekirjoitettua yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

5 §.

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

Suorituspalkat

13 §

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (irtisanomissuojasopimuksessa) on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §.

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

1.1 työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi,

1.2 työntekijää, joka työskentelee ulkomaan-, taikka rannikko- tai sisävesiliikenteessä kulkevissa aluksissa, eikä

1.3 tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

4 §.

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työehtosopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Lahtinen oli siis erotettu 8.4.1980 ja lopputili hänelle annettu 10.4.1980. Työntekijöitten mielestä lopputilin tarkoituksena oli ollut pakottaa työntekijät hyväksymään urakkaryhmän työntekijämäärän vähentäminen. Näistä syistä ja kun Lahtinen ei ollut toistuvasti tai huolimattomuudesta jättänyt työvelvoitettaan täyttämättä, vaan tehnyt työtään koko ajan poiketen ohjeista vain epäkuntoisen koneen ajon osalta, ei Lahtiseen voitu soveltaa työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan säännöstä ja hänellä oli työsopimuslain 45 §:n nojalla oikeus saada edelleen palkkansa. Sanotuilla perusteilla Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Annikki Lahtisen työsopimuksen irtisanomiselle ole ollut työehtosopimuksen mukaisia edellytyksiä.

Kun pakkauskoneen toinen työntekijä siirrettiin toisiin tehtäviin 31.3.1980, oli tarkoituksena ollut, että vuorottaja olisi auttanut pakkaajaa ruuhkan syntyessä pakkauksessa. Kun vuorottajaa 1.4.1980 oli kehotettu menemään ruuhkan selvittäjäksi, hän ei ollut usakaltanut sitä tehdä, koska Lahtinen oli häntä kieltänyt siitä. Samalla Lahtisen olisi niin kuin ennenkin ruuhkan syntyessä pitänyt ohjata levyt nappia painamalla puskurivarastoon, jotta koko tuotantolinja ei olisi pysähtynyt. Lahtinen ei kuitenkaan ollut menetellyt näin, vaan pysäyttänyt linjan, ja vasta sen jälkeen ruuhkaa oli ryhdytty purkamaan tavallista suuremmalla joukolla.

2.4.1980 Lahtisen työvuoron aikana oli syntynyt jälleen ruuhkia. Asianomainen työnjohtaja oli kehottanut Lahtista painamaan nappia, jotta levyt olisivat ohjautuneet puskurivarastoon. Lahtinen oli kieltäytynyt ainakin neljä kertaa noudattamasta kehotusta. Tästä johtuen tuotantolinja oli pysähtynyt kolme kertaa. Yhdellä kerralla linja oli saatu pysymään käynnissä, koska kuivaamon hoitaja oli käsiohjausta käyttäen ohjannut levyt puskurivarastoon. 3.4.1980 Lahtinen oli jatkanut kieltäytymistään. Hänelle oli selvitetty, että mikäli kieltäytyminen jatkuisi, hänen työsuhteensa purettaisiin. Lahtinen oli ilmoittanut tietävänsä, että tällainen mahdollisuus oli olemassa. Lahtiselle oli annettu sanottuna päivänä vielä toinen varoitus. Työnantajalla ei Lahtisen vielä kieltäydyttyä ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin purkaa Lahtisen työsopimus 8.4.1980. Lahtiselle oli sitä paitsi niin kuin kanteesta selvisi jo maaliskuussa 1979 annettu kirjallinen varoitus työvelvoitteen laiminlyönnistä.

Lahtisen ammattitaito oli suhteellisen hyvä, mikä ilmeni myös hänelle annetusta työtodistuksesta. Työsuhteen purkamisen tarkoituksena ei voinut olla pakottaa työntekijöitä hyväksymään muutokset työjärjestelyissä, sillä niistähän oli sovittu jo silloin kun linja oli uudistettu. Kun Lahtisen työsuhteen purkamiselle siis oli ollut olemassa työsopimuslain 43 §:n mukainen tärkeä syy, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Puutyöväen Liitto on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että tosiasiassa kuitulevytehtaalla oli koko levylinjan olemassaoloajan eli aina 31.3.1980 saakka ollut kaksi pakkaajaa. Työntekijämäärään eivät olleet vaikuttaneet levylaatujen muutokset. Vuonna 1976 linjalle olivat valmistuneet uudet pakkauslaitteet, jonka jälkeen molemmille pakkaajille oli alettu maksaa myös saman suuruista palkkaa. Tämän muutoksen jälkeen ei ollut myöskään ollut käytössä nimikettä pakkaajan apulainen. Vastineessa mainittu vuorottaja vuorotti vain ruoka- ja kahvitaukojen aikana. Vastaaja oli vastinekirjelmässään myöntänytkin työvoiman käytön yksipuolisen tehostamisen. Pakkauskoneen toinen työntekijä oli siirretty toisiin tehtäviin yksipuolisesti, vaikka työehtosopimuksen 13 §:n 4 kohdan mukaan asiasta olisi ollut käytävä normaali neuvottelu.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

A. Ahlström Osakeyhtiö on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että A. Ahlström Osakeyhtiön Pihlavan tehtaat on 8.4.1980 purkanut perustuotanto-osaston lajittelijan Annikki Lahtisen työsuhteen sanotusta päivästä lukien työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla. Työsuhteen purkamisilmoituksessa on perusteluna sanottu: "Jätitte 3.4.1980 varoituksesta huolimatta työvelvoitteenne täyttämättä. Samasta syystä saitte kirjallisen varoituksen 20.3.1979."

Lahtisen työsuhteen päättämiseen liittyvät tapahtumat saivat alkunsa siitä, että yhtiö oli 31.3.1980 vähentänyt huokolevylinjalta toisen pakkaajan. Työntekijäpuoli on katsonut, että työnantajaon näin rikkonut 19.1.1977 pidetyssä neuvottelussa tehtyä sopimusta huokoisen sahaus- ja maalausosaston uudelleen järjestelystä. Työntekijät ovat vastalauseena työnantajan menettelylle ryhtyneet työskentelemään niin, että linjan jäljelle jääneet kolme työntekijää ovat ajoittain ryhtyneet kaikki pakkaustyöhön keskeyttäen sahauslinjan siksi ajaksi. Asianomaisen osaston työnjohtaja on 2.4. ja 3.4.1980 kehottanut Lahtista käyttämään konetta, jolla puutavaraa olisi siirretty puskurivarastoon. Lahtinen ei ole tähän suostunut. Tarkempaa syytä hän ei ole työnjohtajalle ilmoittanut. Tämän jälkeen on Lahtisen työsuhde purettu edellä kerrotuin tavoin.

Lahtinen on joutunut työntekijäin yhteisesti toimeenpanemassa työstä kieltäytymisessä muista työntekijöistä poikkeavaan asemaan, kun yksilölliset työskentelykehotukset on kohdistettu miltei yksinomaan häneen. Tuomiossaan n:o 27/1978 työtuomioistuin on katsonut olevan kohtuutonta saattaa yhtä työntekijää silloin kysymyksessä olleista mahdollisista kollektiivisista virheistä niin ankaraan henkilökohtaiseen vastuuseen mitä työsopimuksen purkaminen merkitsee, joskin tällaiset virheet on otettu huomioon työntekijälle tulevaa korvausta alentavana tekijänä.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Tiitola, M. Virtanen, Leivo, Olin ja Pennanen.

Eri mieltä olevan jäsen M. Virtasen lausunto, johon jäsenet Tiitola ja P. Hämäläinen yhtyivät:

Tuomiolla n:o 27/1978 ratkaistu asia on sekä taustaltaan että tapahtumain kulultaan varsin erilainen verrattuna nyt esillä olevaan tapaukseen. Sen vuoksi katson, ettei mainitulla tuomiolla ole olennaista merkitystä nyt esillä olevaa asiaa ratkaistaessa.

Koska Lahtinen toistuneista varoituksista huolimatta on kieltäytynyt käynnistämästä nostolaitetta ja hän on ollut täysin tietoinen kieltäytymisensä seuraamuksista katson, että menettely on muodostanut pätevän työsuhteen purkamisperusteen. Tämän vuoksi harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun nähden Metsäteollisuuden Työnantajaliitto saa kärsiä oikeudenkäyntikulunsa itse.