Labor court dismisses claim that winter vacation violated collective agreement regarding free days per six vacation days.

Runkosopimuksen soveltamisohjeen mukaan tuli vuosilomaa annettaessa noudattaa sääntöä, jonka mukaan yhdessä tai useammassa erässä annettavassa lomassa tuli kutakin kuutta lomapäivää kohti vuosilomaan sisältyä yksi vuosilomalain vapaapäivä (päivätyössä lauantai). Soveltamisohjeen sisällystä vastasi parhaiten tulkinta, jonka mukaan osissa annettua vuosilomaa tarkasteltiin vuosilomaan sisällytettävien vapaapäivien osalta yhtenä kokonaisuutena.

Työnantaja oli antanut kolmelle tekniselle toimihenkilölle kuuden päivän pituisen talviloman siten, että tähän sisältyi kaksi vuosilomalain vapaapäivää. Kun toimihenkilöiden vuosilomia tarkasteltiin kokonaisuutena, oli ainoastaan yhdelle heistä annettu vuosilomaan oli sisältynyt kuutta lomapäivää kohti enemmän kuin yksi vuosilomalain vapaapäivä. Työnantaja velvoitettu korvaamaan edellä mainitulle toimihenkilölle yksi vuosilomapäivä.

Kun asia oli ollut varsin tulkinnanvarainen, katsottu näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi antaessaan talviloman viimeksi mainitulle toimihenkilölle edellä selostetuin tavoin tietensä rikkonut työehtosopimusta. Näyttämättä oli myös jäänyt, että työnantajaliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

J. Saajos Ky

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja muiden ohella Teknisten Liiton kesken 31.1.1979 tehdyssä palkkasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä tammikuun 31. päivänä 1979 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

Sanotussa pykälässä tarkoitetussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

25 §.

VUOSILOMA

1. Vuosiloma myönnetään lain mukaan.

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton yhteisesti antamissa runkosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohella seuraavaa:

25 §. VUOSILOMA

Vuosiloman pituus - 1 mom.

Vuosiloman antaminen

Vuosilomaa annettaessa tulee noudattaa sääntöä, jonka mukaan yhdessä tai useammassa erässä annettavassa lomassa tulee kutakin kuutta lomapäivää kohti vuosilomaan sisältyä yksi vuosilomalain vapaapäivä (päivätyössä lauantai). Tämän säännön tarkoituksena on, ettei täyttä lomaa lyhyempi vuosiloma lyhene eikä pitene vaikka se annettaisiin osina. Esim. 18 vuosilomapäivän pituiseen lomaan voidaan päivätyössä lukea 15 työpäivää ja kolme vapaata lauantaita.

Tätä yleissääntöä tulee pyrkiä noudattamaan myös vuorotyön työtuntijärjestelmiä laadittaessa, jolloin vuosilomapäivät on rinnastettava työpäiviin.

Edellä olevilla perusteilla Teknisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että runkosopimuksen 25 §:n 1 momentin ja loman antamista koskevien runkosopimuksen soveltamisohjeiden määräysten perusteella vuosilomaan tai vuosiloman osaan, jossa on kuudella jaollinen määrä lomapäiviä, saa sisältyä kuutta lomapäivää kohti enintään yksi vuosilomalain vapaapäivä (päivätyössä lauantai) ja että J. Saajos Ky velvoitetaan korvaamaan Harri Johanssonille yksi vuosilomapäivä 146,88 markalla, Osmo Johanssonille 180 markalla ja Viherkannolle 127,20 markalla. Lisäksi Teknisten Liitto on vaatinut J. Saajos Ky:n tuomitsemista työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja J. Saajos Ky ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että vuosilomaan sisältyviä vapaapäiviä koskeva määräys oli sisältynyt ensimmäisen kerran 21.4.1972-31.3.1973 voimassa olleisiin runkosopimuksen soveltamisohjeisiin, jolloin määräyksen sanamuoto oli ollut seuraava:

Kuukauden pituiset lomat

Pöytäkirjamerkinnässä on sääntö siitä, että kuukauden lomaan oikeutetuille teknisille toimihenkilöille annetaan yhtäjaksoisesti tai osina niin pitkä loma, että siihen sisältyy vähintään 26 vuosilomalain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua työpäivää. Mainitun momentin mukaan luetaan työpäiviksi kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä. Tämä sääntö korvaa aiemmat ohjeet kuukauden pituisen vuosiloman alkamispäivästä.

Kuukautta lyhyemmät lomat

Kuukautta lyhyempiä vuosilomia annettaessa tulee noudattaa sääntöä, jonka mukaan tällaista vuosilomaa annettaessa yhdessä tai useammassa erässä tulee kutakin täyttä kuutta lomapäivää kohti vuosilomaan sisältyä yksi vuosilomalain 8 §:n 1 momentin tarkoittama vapaapäivä (päivätyössä lauantai). Tämän säännön tarkoituksena on, ettei kuukautta lyhyempi vuosiloma lyhene eikä pitene vaikka se annettaisiin osina. Esim. 18 vuosilomapäivän pituiseen lomaan voidaan päivätyössä lukea 15 työpäivää ja kolme vapaata lauantaita.

Tätä yleissääntöä tulee pyrkiä noudattamaan myös vuorotyön työtuntijärjestelmiä laadittaessa, jolloin vuosilomapäivät on rinnastettava työpäiviin.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja J. Saajos Ky ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Periaate, että vuosilomaa annettaessa yhdessä tai useammassa erässä tuli kutakin kuutta lomapäivää kohti vuosilomaan sisältyä yksi vuosilomalain tarkoittama vapaapäivä, oli ollut voimassa alkuperäisessä muodossaan vuodesta 1972 ja nykyisessä muodossaan vuodesta 1976. Ennen vuoden 1978 kesää ei soveltamis- ohjeen määräyksen soveltamisessa ollut esiintynyt ongelmia. Vasta tuona kesänä olivat työnantajat alkaneet laajemmassa määrin sijoittaa vuosilomiin, joissa ei ollut kuudella jaollista määrää vuosilomapäiviä, enemmän kun yhden vapaapäivän kutakin kuutta lomapäivää kohti. Nyt kysymyksessä olevalla työnantajaliittojen hyväksymällä työnantajien menettelyllä oli sitten tarkoitus mitätöidä koko kysymyksessä oleva soveltamisohjeiden teksti esittämällä, että soveltamisohjeiden määräyksillä ei ollut tarkoitettu antaa mitään erityisiä etuja vuosilomalain säännöksiin verrattuna.

Teknisten Liitto on asian pääkäsittelyssä vielä lausunut, että liittojen välisissä neuvotteluissa oli ollut esillä kysymys, vaikuttiko talvilomaan sisällytettävien lauantaipäivien lukumäärään se, miten monta lauantaipäivää oli sisältynyt aiemmin annettuun 24 päivän lomaan. Teknisten Liitto oli neuvotteluissa ollut sillä kannalla, että se vaikutti asiaan. Jos kesälomaan oli sisältynyt vähemmän kuin yksi lauantai kuutta lomapäivää kohti, niin tämä vastaavasti heijastui talvilomaan.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että runkosopimuksen 25 §:n soveltamisohjeiden riidan- alaisen kohdan mukaan tulee vuosilomaa annettaessa noudattaa sääntöä, jonka mukaan yhdessä tai useammassa erässä annettavassa lomassa tulee kutakin kuutta lomapäivää kohti vuosilomaan sisältyä yksi vuosilomalain vapaapäivä (päivätyössä lauantai). Edelleen soveltamis- ohjeiden tässä kohdassa todetaan mainitun soveltamis- ohjeen tarkoituksena olevan, ettei täyttä lomaa lyhyempi vuosiloma lyhene eikä pitene, vaikka se annettaisiin osina.

Soveltamisohjeista neuvoteltaessa mukana ollut työnantajapuolen edustaja on kertonut, ettei tällä määräyksellä ole tarkoitettu antaa tekniselle toimihenkilölle etuja yli sen, mitä vuosilomalaissa on säädetty, ja että edellä mainittua määräystä siitä, että kuutta vuosilomapäivää kohden tulee sisältyä yksi vuosilomalain mukainen vapaapäivä, tulee soveltaa sen nimenomaisesti mainitun tarkoituksen mukaisesti ainoastaan täyttä lomaa lyhyempiin lomiin, joilla mainitun soveltamisohjeen määräyksen hyväksymisajankohtana vuonna 1976 on tarkoitettu alle 24 päivän pituisia vuosilomia.

Toimihenkilöpuolen soveltamisohjeneuvotteluihin osallistuneen edustajan mukaan täyttä lomaa lyhyemmällä lomalla on vuonna 1976 tarkoitettu alle 26 päivän pituista vuosilomaa. Avoimeksi on jäänyt, mitä täydellä lomalla tai täyttä lomaa lyhyemmällä vuosilomalla tarkoitettaisiin sen jälkeen, kun vuosilomalakiin tehdyillä muutoksilla loma on pidennetty kahdeksi ja puoleksi työpäiväksi lomanmääräytymiskuukaudelta niille työntekijöille, joiden työsuhde on jatkunut tietyn vuosimäärän. Itse ohjeen sanamuodossa ei sen soveltamista ole rajoitettu vain täyttä lomaa lyhyempiin vuosilomiin. Työtuomioistuin ei ole jutussa esitetystä selvityksestä eikä muutoinkaan voinut havaita minkäänlaista perustetta sille, miksi ohje olisi sen kirjatun tarkoituksen mukaisesti rajoitettu koskemaan vain täyttä lomaa lyhyempiä vuosilomia, mitä tällä sanonnalla sitten nykyisin tarkoitettaneenkin.

Vastaajat ovat katsoneet, että kun soveltamis- ohjeessa puhutaan "yhdessä tai useammassa erässä" annettavasta lomasta, jo tämä sulkee ohjeen soveltamis- alan ulkopuolelle talviloman, joka vuosilomalain mukaan annetaan lomakauden jälkeen. Tästä lakisääteisestä loman jakamisesta huolimatta vuosilomalaki käsittelee kuitenkin myös 24:ää lomapäivää pitempiä lomia yhtenä kokonaisuutena. Sopimuksesta ja eräissä tapauksissa muutoinkin voidaan myös 24:ää päivää pitempi loma sitä paitsi antaa yhdenjaksoisenakin.

Kun asia on ollut varsin tulkinnanvarainen, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että J. Saajos Ky antaessaan Viherkannolle talviloman edellä kerrotuin tavoin olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä myös jäänyt, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin kanteen enemmälti hyläten harkitsee oikeaksi vahvistaa, että runkosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan saa vuosilomaan, jossa on kuudella jaollinen määrä lomapäiviä, kokonaisuutena kutakin kuutta lomapäivää kohden sisältyä enintään yksi vuosilomalain mukainen vapaapäivä, ja velvoittaa J. Saajos Ky:n korvaamaan Aulis Viherkannolle yhden vuosilomapäivän sadallakahdellakymmenelläseitsemällä markalla 20 pennillä. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Airaksinen, Sariola, Leivo, Suominen ja Pennanen.

Tuomio oli yksimielinen.