Labor court fines union for failing to effectively stop strike and enforce peace obligations.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered the Hietalahd Telakan Ammattiosasto to pay compensation fines to the employer and the national union for their respective breaches of collective agreement duties. While the union and the local union branch had taken some steps to prevent the strike, the court found these measures insufficient to meet their legal obligations. Consequently, the court ruled that the union failed to enforce peace obligations and the local branch failed to effectively stop the strike, resulting in financial penalties for both parties.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: The labor unions and their subordinate bodies are obligated to ensure peace among members, employers, and employees; failure to take effective measures to prevent or stop strikes constitutes a breach of this duty, warranting compensation fines.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Telakan sisustusasennusosaston työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa urakkariidoissa olleet lakossa. Tähän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun oli ottanut osaa yksi ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies, jonka toiminnasta ammattiosasto vastasi. Ammattiosaston olisi tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Liiton toimenpiteitä ei voitu pitää riittävän tehokkaina liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
Kuultavat: Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
4 § Työrauhavelvoite
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
II TYÖPALKAT
7 § Palkkaperusteet
O h j e t u n t i p a l k a t
18 Mom.1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden
______
vuot- työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä: ta täyttäneet työntekijät
Työkoh- T y ö k o h t a i n e n t u n t i p a l k k a tainen e l i s u o r i t u s p a l k k a t y ö n tunti- h i n n o i t t e l u p e r u s t e palkka Mom.6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoittelu
______
perusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.
Työn- T y ö n l u o k i t u s luokitus Mom.7. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla so
______
vitaan työnluokituksen käytöstä töiden keskinäisen vaativuuden määrittelemiseen ja työkohtaisten palkkojen porrastamiseen ja että tällöin käytetään liittojen yhteisesti laatimaa työnluokitusjärjestelmää ja menettelytapaohjeita.
Palkat Täten luokitelluissa töissä käytetään työkohtaisia ja tuntipalkkoja, jotka asettuvat paikkakuntakalleusvaati- luokittain seuraaville väleille: vuusluokat
9 § Suorituspalkka
Hin- Mom.1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se tek
______
noit- nillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattelu- tava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. perus- Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 te §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa sihteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).
Ura- Mom.2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole
______
kasta kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sopi- sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, minen joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.
Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättämiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.
Urakan Mom.3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle
______
hylkää- tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta minen maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa.
Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.
Urakka- Mom.4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden py
______
hinnan syessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennalpysy- laan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia vyys olosuhteita ja menetelmiä.
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Neu- Mom.1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il
______
vot- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamistelu- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on vel- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla vol- työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on li- aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kusuus luessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä Pai- muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painosnos- tamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemitus- seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, kielto voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava Alis- muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat tami- ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia nen sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine lii- perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille toille paikallisille osapuolille kappale.
Jo ennen työtaistelutoimenpiteiden alkamista oli Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto vaatinut Metallityöväen Liittoa toimenpiteisiin työrauhan säilymisen varmistamiseksi työpaikalla. Myös työtaistelun alkamisen jälkeen oli Metallityöväen Liittoa vaadittu ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei ollut kuitenkaan ollut toivottua vaikutusta.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työsopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.
Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt lakkoja koskevat tiedot oikeiksi muutoin, paitsi että kanteessa mainittu ilmastointiurakka 81647/61 oli sovittu aikaisemmin. Ikkunaelementtien kasausurakka oli ollut suora urakka, jonka hinnoittelu oli työntekijöiden mielestä tehty virheellisillä perusteilla, joiden mukaan laskettu urakan rahakerroin oli tullut liian pieneksi. Ilmastointiurakka oli ollut ns. WTR-urakka, joka koostui henkilökohtaisesta kiinteästä osasta ja toisaalta urakkaosasta. Työnantaja oli neuvotteluissa luvannut urakkaosan tasoksi 1,25, mutta taso oli kuitenkin pudotettu 1,16:een. Tason lasku merkitsi työntekijöille palkan putoamista 3-4 mk/t. Edellä mainitut syyt olivat aiheuttaneet työntekijöiden keskuudessa mielialojen kiristymistä, joka sitten oli johtanut lakkoon.
Liiton toimitsija oli 19.8.1981 soittanut pääluottamusmiehelle ja ilmoittanut, että mahdolliset urakkaerimielisyydet tuli ratkaista työehtosopimuksen mukaan. Liiton toimitsija oli 26.8.1981 ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut välittömästi palauttamaan työrauhan. Ammattiosaston työjaosto oli käsitellyt asian kokouksessaan ja kehottanut työntekijöitä palauttamaan työrauhan työpaikalle. Pääluottamusmies oli ollut sisustusasennusosaston työntekijöiden kokouksessa 20.8.1981 ja ilmoittanut neuvottelujen työnantajan kanssa urakkaerimielisyyksistä alkavan sekä kehottanut työehtosopimuksen mukaiseen käyttäytymiseen.
Koska sekä Metallityöväen Liitto että ammattiosasto olivat ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi sekä niiden tuomitsemiseksi ja lopettamiseksi, on Metallityöväen Liitto vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
________
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan sisustusasennusosaston työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa kanteessa mainituissa urakkariidoissa olleet lakossa 26.8. kello 12 alkaen palaten töihin 31.8.1981. Tähän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun on ottanut osaa yksi ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies, jonka toiminnasta ammattiosasto vastaa. Pääluottamusmies on 20.8.1981 sisustusasennusosaston työntekijöiden kokouksessa kehottanut työehtosopimuksen mukaiseen käyttäytymiseen. Ammattiosaston työjaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 31.8.1981 ja kehottanut työosastoa lopettamaan työtaistelutoimet ja ratkaisemaan erimielisyydet työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Ammattiosaston olisi työtuomioistuimen mielestä kuitenkin tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta on jo ennen työtaistelutoimenpiteiden alkamista vaadittu Metallityöväen Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan säilymisen varmistamiseksi. Myös työtaistelun alkamisen jälkeen on Metallityöväen Liittoa vaadittu ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton toimitsija on 19.8.1981 soittanut työpaikan pääluottamusmiehelle ja ilmoittanut, että mahdolliset urakkaerimielisyydet tulee ratkaista työehtosopimuksen mukaan. Liiton toimitsija on 26.8.1981 ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut välittömästi palauttamaan työpaikalle työrauhan. Liiton näitä toimenpiteitä ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää riittävän tehokkaina liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle viisituhatta markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kaksituhatta viisisataa markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajalliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Äimälä, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Pennanen.
Tuomio oli yksimielinen.