Labour court fines union branch for failing to enforce work peace duties during strikes.

Tehtaan työntekijät olivat toimeenpanneet lakot ja istumalakot tukeakseen vaatimustaan erään työntutkijan siirtämisestä pois työntutkimus- ja työnjohtotehtävistä. Siitä huolimatta, että työntutkimuksissa mahdollisesti ei ollut noudatettu kaikkia niitä koskevia sopimusmääräyksiä ja että työntutkija ehkä muutoinkin oli syyllistynyt työ- ja käytösvirheisiin, lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työntutkimuksista ja työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta. Ammattiosaston toimintaa ei pidetty riittävänä ammattiosastolle työrauhan turvaamisessa kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi. Ammattiosasto vastasi lisäksi pääluottamusmiehen osallistumisesta lakkoihin ja niistä päättämiseen. Ammattiosato tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Rovaniemen Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

Asianosaisliittojen välillä 11.3.1980 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK Yleissopimus 15.5.1946

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Rationalisointisopimus soveltamisohjeineen ja allekirjoituspöytäkirjoineen 25.5.1978

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Perusteita

______

Mom.1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Kts. s. 90 ja 99.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

Painostus

Alistaminen liitoille

______

Mom.1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla kielto selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

5. k o h t a :

7. k o h t a :

Kumpikin keskusliitto toteaa, että työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työn tulosta, myöskin työntekijäin ansioiden parantamista, mutta toteaa samalla etteivät niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä saa aiheuttaa työntekijäin ylirasittamista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaaleihin palkkatuloihinsa.

Työntekijäin asianomaisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä. Mahdollisesti syntyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksissa lähemmin määrätyllä tavalla.

Työehtosopimuksessa mainitussa rationalisointisopimuksessa sanotaan muun ohessa:

6 § Rationalisoinnin toteuttaminen

Tuottavuuden lisäämiseen päästään mm. käyttämällä entistä enemmän rationalisointitekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Näistä mainittakoon mm. työmenetelmien kehittäminen, koneiden ja laitteiden parantaminen, oikealla ja puolueettomalla tavalla suoritettu työntutkimus sekä yrityksen koko henkilökunnan kouluttaminen, suunnittelutyön ja johtamistoimintojen kehittäminen ja muutkin tuotantotekniset toimenpiteet.

7 § Rationalisointiin liittyvät tutkimukset

Rationalisointiin liittyvät tutkimukset on suoritettava avoimesti. Suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava luottamusmiehille sekä niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat. Luottamusmiehille on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen pohjana olleeseen aineistoon sekä tutkimuksen tuloksiin. Työnmittausaineisto samoin kuin siihen liittyvät työmenetelmien kuvaukset on myöhemminkin oltava luottamusmiesten saatavilla.

Muutoin tiedottamisessa noudatetaan niitä periaatteita, joista on sovittu allekirjoittajajärjestöjen välisessä tiedottamissopimuksessa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Luottamusmiehille ja työntekijöille annettavan informaation tarkoituksena ei ole kuitenkaan täyttää muodollisuuksia, vaan antaa myös heille totuudenmukainen kuva suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä. Näin ollen pääluottamusmiehelle ja sellaisten osastojen luottamusmiehille, joiden osastoihin toimenpiteet kohdistuvat, on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen kohteena olleeseen aineistoon ja tutkimuksen tuloksiin.

9 § Työntekijöiden mukanaolo

Työntekijöiden mukanaolo rationalisointitoimenpiteiden toteuttamisessa on eräs edellytys niiden tuloksellisuudelle. Varsinkin luottamusmiesten merkitys on tässä suhteessa ratkaiseva. Työntutkijoiden ja muiden vastaavien henkilöiden on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kiinnitettävä huomiota myös niihin tutkimusta ja toteuttamista koskeviin näkökohtiin, joita työntekijät esittävät omista töistään. Kaiken työntutkimus- ja muun rationalisointitoiminnan on oltava avointa.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Velsa Oy:n Rovaniemen tehtaan työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa suostumaan työntutkijan siirtämiseen pois työntutkimus- ja työnjohtotehtävistä ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin siten, että noin 80 työntekijää oli ollut istumalakossa 5.9.1980 kello 9-11 ja lakossa kello 12-23. Noin 60 työntekijää oli ollut istumalakossa 8.9.1980 kello 7-9 ja 30.1.1980 kello 15-16, seuraavana päivänä noin 80 työntekijää oli ollut lakossa kello 7-23, noin 60 työntekijää oli ollut istumalakossa 3.11.1980 kello 7-9 ja noin 80 työntekijää lakossa kello 9.20-23. 4.11.1980 oli noin 60 työntekijää ollut istumalakossa kello 7-10 ja noin 80 työntekijää lakossa kello 12-23.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Rovaniemen Metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt lakkoja koskevat tiedot oikeiksi ja lausunut, että pääluottamusmies oli ollut 5.9. ja 3.11.1980 normaalisti työpaikalla ja tällöin osallistunut neuvotteluihin, joita oli käyty työntekijöiden ja työnantajan välillä syntyneen tilanteen selvittämiseksi. Tehtaalla oli mielialojen kärjistymistä aiheuttanut erään työntutkijan käyttäytyminen. Työntutkija ei ollut täyttänyt työntutkimuspöytäkirjaa asianmukaisesti, niin sanottujen joutuisuuksien laskemisessa oli ilmennyt virheellisyyksiä ja työntutkija oli muutoinkin käyttäytymisellään huonontanut työilmapiiriä. Työntekijät olivat neuvotteluin pyrkineet saamaan aikaan ratkaisun, joka olisi rauhoittanut tilannetta työpaikalla. Neuvottelut eivät kuitenkaan olleet johtaneet tulokseen. Tilanne oli kärjistynyt työtaisteluiksi, koska työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä työntutkijan käyttäytymistä työpaikalla.

Ammattiosaston puheenjohtaja oli ollut yhteydessä pääluottamusmieheen heti lakkojen alettua 5.9.1980 ja kehottaut häntä palauttamaan työrauhan. Samassa tarkoituksessa ammattiosaston puheenjohtaja oli ollut yhteydessä pääluottamusmieheen muun muassa 30.10., 31.10., 3.11. ja 4.11.1980. Pääluottamusmies oli useita kertoja korostanut työntekijöille työrauhavelvoitteen mukaista käyttäytymistä ja kehottanut heitä pysymään työpaikalla.

Koska ammattiosasto oli ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi sekä niiden tuomitsemiseksi ja lopettamiseksi, on Metallityöväen Liitto vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rovaniemen Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Velsa Oy:n Rovaniemen tehtaan työntekijät ovat syyskuusta marraskuuhun 1980 toimeenpanneet kanteessa tarkoitetut lakot ja istumalakot tukeakseen vaatimustaan erään työntutkijan siirtämisestä pois työntutkimus- ja työnjohtotehtävistä sen johdosta, että hän olisi tehnyt työtään virheellisesti ja käyttäytynyt epäasianmukaisesti. Siitä huolimatta, että työntutkimuksissa mahdollisesti ei ole noudatettu kaikka niitä koskevia sopimusmääräyksiä ja että työntutkija ehkä muutenkin on syyllistynyt työ- ja käytösvirheisiin, lakot ovat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työntutkimuksista ja työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta.

Työtaisteluihin on ainakin suurimmalta osalta osallistunut Rovaniemen Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies, joka on myös ammattiosaston toimikunnan jäsen. Hän on myös toiminut puheenjohtajana 30.10.1980 pidetyssä työmaakokouksessa, jossa on kokouksesta laaditun kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittaman ja työnantajalle toimitetun pöytäkirjan mukaan yksimielisesti päätetty lakkoilun jatkamisesta, jos työntekijöiden vaatimukseen ei suostuta. Ammattiosaston puheenjohtaja on useita kertoja ollut yhteydessä pääluottamusmieheen kehottaen tätä palauttamaan työrauhan. Vastaavia kehotuksia pääluottamusmies on antanut työntekijöille. Työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä tätä toimintaa riittävänä ammattiosastolle työrauhan turvaamisessa kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi pääluottamusmiehen osallistumisesta lakkoihin ja niistä päättämiseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Rovaniemen Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta viisisataa markkaa, minkä lisäksi ammattiosaston on korvattava Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella neljälläsadalla markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Äimälä, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.