Labor court allows union fines for failing to enforce collective agreement duties during strike.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella ne määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen 23.9.1981 asianosaisliittojen välisessä samaa työpaikkaa koskeneessa jutussa julistamaan tuomioon n:o 124, sekä lisäksi muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset STK-SAK Yleissopimus 15.5.1946

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

______

Mom.1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta, s. 91.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä: Liittojen asettaman metalliteollisuuden paikallisia neuvottelusuhteita tutkineen toimikunnan 9.11.1971 päivätyn mietinnön mukaisesti liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille, kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Mainittujen työtuomioistuimessa esillä olleiden asioiden johdosta Metallityöväen Liitto oli ollut täysin tietoinen siitä, että työrauha työpaikalla oli ilmastointiurakoiden korotusvaatimusten vuoksi järkkynyt ja että työrauhan palauttaminen ja turvaaminen edellyttivät siltä asian vaatimia voimakkaita toimenpiteitä. Tästä huolimatta kantajan tietoon ei ollut tullut, että Metallityöväen Liitto olisi ryhtynyt asiassa mainittaviin toimenpiteisiin. Muun muassa aamulla 24.9.1981 Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli ollut puhelimitse yhteydessä Metallityöväen Liittoon vaatien toimenpiteitä uhkaamassa olevan työtaistelun estämiseksi ja tämän jälkeenkin Metallityöväen Liitolta oli vaadittu toimenpiteitä asiassa päivittäin. Metallityöväen Liiton mahdollisista toimenpiteistä ei ollut tietoa.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on lausunut, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon kanteessa tarkoitettuina aikoina ja siinä ilmoitetussa laajuudessa. Koko telakan lakko 24.9.1981 oli ollut myötätunnon osoitus telakan sisustusasentajille heidän ja työnantajan välisen pitkään jatkuneen urakkaerimielisyyden johdosta. Urakkaerimielisyydessä oli ollut kyse niin sanotun WTR-urakan suoritusosan tasosta. Työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä suoritusosalle tasoa 1,16, mikä olisi aiheuttanut huomattavaa ansiotason laskua. Työntekijöiden mielialat olivat sen johdosta kärjistyneet ja johtaneet kahden tunnin mittaisiin työpaikalta poistumisiin 28.9. ja 29.9.1981. Koko telakan lakkoon 25.9.1981 oli syynä ollut työntekijöiden keskuudessa tunnettu huolestuneisuus työnantajan telakalla noudattamasta neuvottelupolitiikasta.

Edellä mainituilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Metallityöväen Liiton molemmat puheenjohtajat ovat lähettäneet 28.9.1981 pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle sähkösanoman, jossa on kehotettu palauttamaan normaali tilanne telakalle ja aloittamaan paikalliset neuvottelut. Liiton toimitsija on 1.10.1981 ollut yhteydessä varapääluottamusmieheen ja kehottanut palauttamaan työrauhan telakalle. Samassa tarkoituksessa toimitsija on neuvotellut pääluottamusmiehen kanssa ja toinenkin toimitsija ollut tähän yhteydessä. Liiton osastosihteeri ja palkkasihteeri ovat olleet mukana ammattiosaston toimikunnan ja luottamusmiesten yhteisessä kokouksessa 6.10.1981, joka on myös kehottanut telakan asentajia työehtosopimuksen mukaiseen käyttäytymiseen. Kun edellä mainitut aikaisemmat lakot ja niiden käsittely työtuomioistuimessa otetaan huomioon, ei liiton näitä toimenpiteitä voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, edellisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta yhdeksäntuhatta viisisataa markkaa ja jälkimmäisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä seitsemäntuhatta markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Äimälä, Airaksinen, Leivo, Suominen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.