Labor court orders employer to pay severance for unjustified prolonged layoff without special reason.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered Autosalo Oy to pay Irja Holopaisen compensation for the prolonged layoff without special reason. The union argued that the employer failed to provide suitable work to the laid-off employee while hiring a trainee for similar duties. The court ruled that the employer must offer available work when the grounds for layoff cease, even temporarily, and dismissed the union's claim for failure to supervise.
Legislator headnote
AI generatedSections 1 and 4 of the Collective Agreement on Termination and Layoff Protection; the employer is obligated to offer available work to a laid-off employee when the grounds for layoff cease, and must pay compensation for unjustified prolonged layoff without special reason.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle korvausta lomautuksen jatkamisesta ilman erityisen painavaa syytä. Sopimuksen vastaisesta lomauttamisesta maksettava korvaus korvasi työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksettavan hyvityssakon.
Asianosaiset: Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y.
Kuultavat: Autosalo Oy
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Autoalan Työnantajaliiton ja Autokaupan Toimihenkilöliitto r.y:n eli nykyisen Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n välillä 2.2.1979 allekirjoitetussa työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 § Soveltamisala
1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoalan Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on:
- autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö.
- em. sopimusalaan kuuluvien artikkeleiden myynnin yhteydessä tapahtuva venemoottoreiden, moottorisahojen, asuntovaunujen, moottoripyörien, moottorikelkkojen ja työkoneiden myynti katsotaan tältä osin autokaupan sopimuksen piiriin kuuluvaksi.
- em. sopimusalaan kuuluva keskusvarastojen konttori-, myynti- ja varastointityö.
- em. sopimusalaan liittyvä palvelutyö.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Edellä mainittua myyntiä sekä korjaustoimintaa palvelevaan konttorihenkilökuntaan nähden noudatetaan KTL:n ja SLL:n välillä solmittuja konttorityöntekijöitä koskevia työehtosopimuksia.
2 § Keskusjärjestöjen LTK-TVK väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
- Irtisanomis- ja lomautussuojaa koskeva sopimus 08.06.1978
- Irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen pöytäkirja 08.06.1978
Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välisessä irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
4 §
IRTISANOMISEN PERUSTEET
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Pöytäkirjamerkintä:
Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.
Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.
5 §
KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA
Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.
Päätettäessä 1. kappaleessa mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.
8 §
LOMAUTUS
Lomauttamisen perusteet, sen päättyminen ja muun työn tekeminen
Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain 37 §:n 2. momentin 4. kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.
9 §
TAKAISINOTTAMINEN
Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, ja työnantaja kuuden kuukauden kuluessa tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.
Autokaupan alalla työehtosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkintä 1:n mukaan noudatettavassa konttorityöntekijäin palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun ohessa:
4 § Konttorityöntekijäin palkkausta koskevat määräykset
Konttorityöntekijäin vaativuusryhmittelytaulukko on tämän työehtosopimuksen liitteenä.
5 § Konttorityöntekijäin vaativuusryhmittelyyn liittyviä soveltamisohjeita
1. Yleistä
A-vaativuusryhmään kuuluu avustava konttorityö, joka ei edellytä työntekijältä aikaisempaa työkokemusta tai ammattikoulutusta.
B-vaativuusryhmään kuuluu tavanomainen konttorityö, jossa tehtävät ovat pääosiltaan toistuvia mutta edellyttävät omatoimisuutta työmenetelmien valinnassa sekä työvälineiden hallintaa.
Työskenneltyään 4 vuotta A-vaativuusryhmässä siirtyy työntekijä B-vaativuusryhmään.
KONTTORITYÖNTEKIJÄIN VAATIVUUSRYHMÄT
Kanteeseen vastatessaan Autoalan Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Holopainen oli ollut lomautettuna Autosalo Oy:stä 23.10.1978 lukien syksyyn 1979 saakka, jolloin työsuhde oli 11.9.1979 irtisanottu. Holopainen oli toiminut auto-osaston sihteerinä. Sekä lomautus että irtisanominen olivat perustuneet automyynnin vähentymisestä johtuneeseen työn puutteeseen.
Näillä perusteilla vastaajaliitto on katsonut yhtiöllä olleen perustelut ja irtisanomissuojasopimuksen mukaiset perusteet Holopaisen lomauttamiseen myös 25.5.-24.8.1979. Korvauksen määrän osalta vastaajaliitto katsoi, että se tuli perustua enintään siihen palkkaan, minkä Holopainen olisi saanut, jos hän olisi tehnyt kauppakoululaisen tekemiä töitä. Tämän työsuhde oli päättynyt 6.8.1979, mikä myös oli mahdollisen korvausvelvollisuuden takaraja. Vastaajaliitto on vaatinut siihen itseensä kohdistettua hyvityssakkovaatimusta hylättäväksi sillä perusteella, että irtisanomissuojasopimusta ei ollut rikottu ja että liitto oli joka tapauksessa toteuttanut valvontavelvollisuutensa yhtiölle osoittamallaan asiaa koskevalla kirjeellä 7.6.1979.
Edellä esitettyyn viitaten vastaajaliitto on pyytänyt, että kanne kaikilta osiltaan hylättäisiin ja kantaja velvoitettaisiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.
Jutun käsittelyn aikana kantajaliitto on ilmoittanut hyväksyvänsä sen vastaajan esittämän periaatteen, että lähtökohtana korvausta määrättäessä on pidettävä harjoittelijan tekemän työn laatua. Tämän tekemä työ kuului sinänsä A-vaativuusryhmään. Koska kuitenkin Holopainen oli ollut AutoSalo Oy:n palveluksessa yli neljä vuotta, määräytyi korvaus hänelle konttorityöntekijöiden palkkoja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 8 kappaleen määräyksen perusteella B-vaativuusryhmän mukaisesti.
Autosalo Oy on ollut työtuomioistuimessa kuultavana.
________
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Autosalo Oy on 23.10.1978 työn vähyyden vuoksi lomauttanut palveluksessaan olleen autosihteeri Irja Holopaisen siten, että lomautusta on useampaan otteeseen jatkettu syksyyn 1979 asti, jolloin työsuhde on 11.9.1979 irtisanottu. Holopaisen tehtävänä yhtiössä on ollut autokortisto, autolaskutus, rekisteröinti- ja vakuutusasiat, auto-osaston konekirjoitustyöt ja osittain myös puhelinkeskuksen hoito.
Autosalo Oy on Holopaisen lomautuksen aikana palkannut kauppakoulussa opiskelevan henkilön koulun vaatimaa työharjoittelua suorittamaan 25.5. ja 6.8.1979 väliseksi ajaksi. Tämän harjoittelijan tehtävänä on ollut arkiston siivous- ja järjestelytyö, jota hän on suorittanut kirjanpitäjän antamien yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan ja tämän valvonnassa, sekä talousapulaisen tehtävät yhtiön toimitusjohtajan kesäasunnolla edustustilaisuuksissa.
Töitä, joita harjoittelija oli otettu tekemään, ei ole tarjottu Holopaiselle, vaan tämä on ollut myös tuon ajan lomautettuna. Työnantaja on katsonut, etteivät harjoittelijan työt vastanneet niitä töitä, joita Holopainen yhtiössä oli tehnyt.
Autoalan Työnantajaliitto on asiassa lähettänyt työnantajalle kirjeen, jossa se on kehottanut työnantajaa toimimaan asiassa sopimusmääräysten mukaisesti.
Autokaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen konttorityöntekijäin vaativuusryhmä A sisältää myös arkistoinnin, johon työtuomioistuin muun selvityksen puuttuessa katsoo kuuluvan myös sen laatuisen siivous- ja järjestelytyön, jota harjoittelija teki.
Irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa ei ole nimenomaista määräystä siitä, onko työnantaja joissakin tapauksissa velvollinen keskeyttämään toistaiseksi tapahtuneen lomautuksen. Lomautus tapahtuu kuitenkin sopimuksen 8 §:ssä mainituin edellytyksin, ja työsuhde säilyy lomautusajan voimassa. Työtuomioistuin katsoo näistä seikoista johtuvan, että milloin lomautuksen edellytyksenä ollut työn puute loppuu vaikkapa vain väliaikaisesti, työnantaja on velvollinen vastaavasti varaamaan lomautetulle työntekijälle tilaisuuden palata saatavilla olevaan työhön. Näin ollen olisi Autosalo Oy työtuomioistuimen mielestä ollut velvollinen tarjoamaan Holopaiselle sitä työtä, jota tekemään harjoittelija otettiin yhtiöön.
Kun Autoalan Työnantajaliitto on lähettänyt yhtiölle edellä mainitun kirjeen ja kun irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen soveltaminen esillä olevaan tilanteeseen on ollut monella tavoin epäselvä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Autoalan Työnantajaliitto olisi asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi jutussa tehdyt hyvityssakkovaatimukset hyläten velvoittaa Autosalo Oy:n maksamaan Irja Holopaiselle korvauksena lomautuksen jatkamisesta ilman erityisen painavaa syytä kohtuulliseksi harkitut neljätuhatta markkaa viiden prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 6.10.1980 lukien sekä korvaamaan Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n oikeudenkäyntikulut tuhannella viidelläsadalla markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Autoalan Työnantajaliitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Tiitola, Sariola, Kaski, Kuivanen ja Leivo.
Tuomio oli yksimielinen.