Labor court allows salary increase based on long workday as valid base for seniority bonus under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court allowed the union's claim that a long workday premium should count as a base salary increase for seniority bonus calculations. The employer argued the premium was merely compensation for extra hours, not a permanent salary step. The court ruled that since the collective agreement explicitly increased base pay by two salary classes for long workdays, this new base must be used for subsequent seniority bonuses.
Legislator headnote
AI generated17 § 10 of the collective agreement; The base salary for seniority bonus purposes includes any permanent increase to the salary class resulting from a long workday premium, even if the premium itself was intended as temporary compensation.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Toimihenkilölle työehtosopimuksen mukaan maksettavalla pitkään työpäivään perustuvalla kahden palkkaluokan lisällä ei ollut näytetty tarkoitetun sellaista alkupalkan lisäksi suoritettavaa erillistä lisää, jota ei tullut ottaa huomioon määrävuosikorotuksen perusteena. Työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti määrävuosikorotus tuli siten suorittaa myös sellaiselle toimihenkilölle, jonka alkupalkka oli kohonnut palkkaluokkaan Y 32 pitkästä työpäivästä maksettavan lisän johdosta.
Asianosaiset: Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK r.y. Espoon Sähkö Oy
RATKAISU
Espoon Sähkö Oy:n ja Espoon kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö, KTV r.y:n sekä Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK:n välillä 20.6.1979 tehdyssä Espoon Sähkö Oy:n kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
17 § PALKKAUS
1. Toimihenkilöille maksetaan tämän sopimuksen liitteenä 2 olevasta palkkahinnoittelusta ilmenevä, asianomaisen toimihenkilön tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen kulloinkin voimassa olevan kunnallisen Y-palkkataulukon mukainen alkupalkka. Toimihenkilön sijoittamisessa tehtäviään vastaavaan nimikkeeseen otetaan huomioon, mitä hinnoitteluun liittyvässä tehtävä- ja koulutuskuvauksessa on mainittu. Jos asianomaisen toimihenkilön tehtäviä ja koulutusta vastaavaa nimikettä ei hinnoittelussa ole mainittu, niin toimihenkilölle maksetaan hänen ammattiaan ja työtään lähinnä vastaavan nimikkeen mukainen alkupalkka.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Viimeksi mainitun toimihenkilön alkupalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon hänen tehtäviensä ja koulutuksensa lisäksi hänen asemansa verrattuna palkkahinnoittelussa mainittujen toimihenkilöiden ja vastaavia tehtäviä suorittavien asemaan ja/tai palkkaluokkaan sijoittamisperusteisiin. Mikäli toimihenkilö suorittaa useampia tehtäviä ja tämän johdosta mikään hinnoittelussa mainittu nimike ei vastaa hänen tehtäviään, alkupalkka määritellään eri tehtäviin käytettävien työaikojen perusteella tarpeen vaatiessa paikallisesti neuvotellen.
2. Toimihenkilölle maksettavaa alkupalkkaa voidaan tarkistaa, mikäli työmäärässä ja työajassa tapahtuu oleellinen muutos.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10. Toimihenkilölle, jonka toimen alkupalkka on Y 32 tai sitä korkeampi, suoritetaan määrävuosikorotuksena palkkaus yhtä palkkaluokkaa korkeamman palkkaluokan mukaan, mikäli toimihenkilöllä on vähintään neljä palveluaikalisään oikeuttavaa palvelusvuotta suoritettuna.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kuukausipalkkaisten työntekijöiden (toimihenkilöiden) palkkahinnoittelua sekä toimien tehtäväkuvauksia ja pätevyyssuosituksia koskevassa työehtosopimuksen liitteessä 2 on muun ohella seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1. YLEINEN PALKANMÄÄRÄYTYMISPERIAATE
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1.2 Toimihenkilön, jonka säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa alkupalkka korotetaan kahdella palkkaluokalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä olevilla perusteilla Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen 17 §:n 10 kohtaa sovelletaan myös sellaisessa tapauksessa, jossa alkupalkka on kohonnut palkkaluokkaan Y 32 työehtosopimuksen liitteen 2 kohdassa 1.2 mainitusta syystä.
Täysin perustelematon oli vaatimus, että henkilöille, joiden sijoituspalkkaluokka oli Y 30 tai Y 31, maksettavan pitkän päivän lisän suuruus olisi noin 17,8 %, sillä palkkaluokassa Y 29 tai sitä alemmassa palkkaluokassa samoin kuin palkkaluokassa Y 32 tai sitä korkeammassa palkkaluokassa korotus olisi noin 11,1 %. Osoituksena siitä, kuinka työehtosopimusta piti tulkita, oli se, että vuoden 1976 työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteenä oli ollut luettelo teknisten toimihenkilöiden palkkaryhmiin sijoittelusta, jossa erään pitkää työpäivää tekevän toimistopäällikön palkkaluokaksi oli merkitty Y 30 + 2. Hänen alkupalkkaluokakseen oli tuolloin sovittu Y 30, johon oli tullut kahden palkkaluokan lisä pitkästä työpäivästä johtuen, mutta määrävuosikorotusta ei hänelle ollut suoritettu, vaikka hänen palvelusaikansa oli siihen riittävän pitkä.
Edellä olevilla perusteilla Espoon Sähkö Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Espoon Sähkö Oy on vielä lausunut, että määrävuosilisän maksamisperuste oli työehtosopimuksessa sidottu sijoituspalkkaluokkaan Y 32 eli tarkoituksena oli ollut, että määrävuosilisä maksettiin määrätyn tasoisista tehtävistä. Pitkä työpäivä tai siitä maksettava korvaus ei voinut olla perusteena määrävuosikorotuksen maksamiselle. Vuoden 1976 työehtosopimusneuvotteluissa oli neuvoteltu vain pitkän työpäivän korvaamisesta. Tarkoituksena ei tuolloin ollut, että samalla olisi sovittu myös määrävuosilisän maksuperusteiden muuttamisesta. Vuonna 1979 Espoon Sähkö Oy oli tehnyt yhteisen työehtosopimuksen KTK:n ja Espoon kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin yhteisjärjestön kanssa, ja tällöin työehtosopimuksen pohjaksi oli otettu KTK:n kanssa aiemmin tehty sopimus, ilman että neuvotteluissa olisi tullut esille se, kummasta työehtosopimuksesta määrävuosilisää koskeva teksti otettaisiin yhteiseen työehtosopimukseen.
Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että määräys, jonka mukaan toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, alkupalkka korotetaan kahdella palkkaluokalla, on otettu työehtosopimukseen vuonna 1976. Toimihenkilöpuolen edustajat ovat tuolloin käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa esittäneet pitemmän työajan korvaamista tuntipalkan muodossa. Työnantajapuoli on tehnyt vastaehdotuksen, jonka mukaan pitemmän työajan tuntimääräinen korvaus vastaisi kahden palkkaluokan suuruista palkankorotusta. Käytyjen neuvottelujen jälkeen määräys on otettu työehtosopimukseen viimeksi mainitussa muodossa. Siitä, miten tällä tavoin korotettu alkupalkka vaikuttaa työehtosopimuksen 17 §:n 10 kohdan mukaisen määrävuosikorotuksen suorittamiseen, ei neuvotteluissa ole keskusteltu.
Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että työehtosopimuksen 17 §:n 10 kohtaa on sovellettava myös sellaiseen toimihenkilöön, jonka alkupalkka on kohonnut palkkaluokkaan Y 32 työehtosopimuksen liitteen 2 kohdan 1.2 mukaan. Asian laatuun nähden saa Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Parkkinen, M. Virtanen, Kuivanen, Suominen ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.