Labor court rules that earlier collective agreements prevail over later ones when scope cannot be defined.

Kahden eri työehtosopimuksen määräyksiä voitiin niiden soveltamisalaa koskevien määräysten perusteella soveltaa samaan työsuhteeseen. Lausunnossa katsottu, että aikaisemmin solmitulla työehtosopimuksella on työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan etusija, kun työehtosopimusten tulkinnalla ei voida määritellä niiden soveltamisalojen rajoja. Kun myöhemmin solmitun työehtosopimuksen kestoaika oli ensiksi solmitun sopimuksen kestoaikaa pitempi, tulivat myöhemmin solmitun työehtosopimuksen määräykset sovellettaviksi aikaisemmin solmitun sopimuksen voimassaoloajan lakattua.

Työehtosopimuksia tulkitaan vakiintuneesti siten, että työehtosopimus ei estä työnantajaa ja työntekijää keskenään sopimasta työsopimuksella työehtosopimusta edullisemmista työehdoista. Tämä voi tapahtua myös siten, että sovitaan jonkin muun työehtosopimuksen määräysten noudattamisesta siltä osin kuin siinä on työntekijän kannalta edullisemmat ehdot kuin muuten sovellettavassa työehtosopimuksessa.

Kysymys myös työnantajan järjestäytyneisyydestä kahteen työnantajaliittoon ja siitä tehdyistä väitteistä.

Asianosaiset: Lausunto Helsingin hovioikeudelle Väinö Kalle Petteri Lötjönen/Metsäliiton Teollisuus Oy

RATKAISU

Rannikko ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila r.y:n sekä Suomen Konepäällystöliitto r.y:n, Suomen Laivanpäällystöliitto r.y:n ja Suomen MerimiesUnioni r.y:n välillä 6.5.1976 solmitussa runkosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA r.y:n jäsentoiminimien omistamissa kauppa-aluksissa toimessa oleva laivaväki, joka käsittää päällystön ja miehistön.

Uittokalusto, uittoon käytettäviä hinaajia lukuunottamatta on tämän sopimuksen ulkopuolella.

Tämä sopimus koskee purjehduskauden palkkausta, ellei jäljempänä toisin mainita.

Purjehduskausi käsittää aluksen toiminta-ajan varustelu- ja riisumisaikoineen sekä vuosi- ja vastikeloman ajan.

2. Laivaväellä tarkoitetaan kaikkia alukseen ottokatselmoituja henkilöitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § PALKKAUS JA KORVAUKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § TYÖSUHDE

1. Laivaväen kanssa on tehtävä kirjallinen työsopimus merenkulkuhallituksen vahvistamalle lomakkeelle.

2. Talvikuukausilta maksetaan aluksen laivaväelle jäljempänä mainittavin poikkeuksin palkka niitä valtakunnallisia työehtosopimuksia noudattaen kuin muille samoissa tehtävissä oleville maksetaan tai tulisi maksaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Työnantaja pyrkii järjestämään muulle laivaväelle työtä purjehduskausien väliseksi ajaksi. Tällöin heidät pyritään sijoittamaan ammattitaitoaan vastaavaan tehtävään, josta maksettava palkka perustuu asianomaisen alan valtakunnalliseen työehtosopimukseen tai, jollei sellaista ole, työnantajan ja työntekijän väliseen keskinäiseen sopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Milloin ympärivuotisessa työsuhteessa olevan, laivaväkeen kuuluvan arkityöajan palkka kuukaudelta ilman ylityökorvauksia on talvityössä pienempi kuin hänen edellisenä purjehduskautena ansaitsemansa peruspalkka kokemuslisineen, maksetaan näin syntynyt erotus kuukausittain.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10. Miehistöön kuuluvan työsuhde alkaa siitä päivästä, jona hänet kiinnitetään laivapalvelukseen, johon katsotaan kuuluvan myös aluksen kunnostaminen keväällä purjehduskautta varten, ja päättyy sinä päivänä, jolloin hän joutuu lopettamaan työnsä liikenteen päättymisen, aluksen talviteloille asettamisen tai merimieslain säännösten perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § ERIMIELISYYDET

1. Jos työnantajan ja työntekijän kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta, eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut (katso luottamusmiessopimus) ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden järjestöjen ratkaistavaksi. Elleivät sopimuspuolet pääse yksimielisyyteen, voidaan erimielisyys jättää työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 1. päivästä 1976 vähintään helmikuun loppuun 1978 ja senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kolmea kuukautta ennen sen päättymistä. Jos sopimus irtisanotaan, on irtisanovan osapuolen annettava muutosehdotus vastapuolelle 30 päivän kuluessa, ja neuvottelut on aloitettava viimeistään kahden viikon kuluttua muutosehdotuksen antamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rasilan ja Suomen Merimies-Unionin välillä 6.5.1976 solmitussa palkkasopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOVELTAMISALA

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA r.y:n jäsentoiminimien omistamissa kauppa-aluksissa toimessa oleva, Suomen Merimies-Unioniin kuuluva laivaväki.

2. Uittokalusto, uittoon käytettäviä hinaajia lukuunottamatta on tämän sopimuksen ulkopuolella.

3. Tämä sopimus koskee purjehduskauden palkkausta, ellei runkosopimuksessa ole toisin mainittu.

4. Purjehduskausi käsittää aluksen toiminta-ajan varusteluja riisumisaikoineen sekä vuosi- ja vastikeloman ajalta.

2 § PALKAT

1. Laivaväelle maksetaan kuukausittain seuraavat peruspalkat:

I HINAAJAT, LASTIALUKSET SEKÄ MATKUSTAJA-ALUSTEN KANSI- JA KONEMIEHISTÖ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allasmoottorit

26. Aluksissa, jotka työskentelevät yksinomaan teollisuuslaitosten puutavara-altaissa, maksetaan klo 14-22 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä erillinen iltavuorotyölisä joka on 1,10 mk tunnilta. Klo 22-06 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä maksetaan erillinen yövuorolisä, joka on 2,10 mk tunnilta.

Jos säännöllinen vuorotyö tehdään sunnuntaisin tai pyhäpäivinä, maksetaan edellä mainitut vuorotyölisät kaksinkertaisina.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 1. päivästä 1976 helmikuun 28. päivään 1977 ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli sitä irtisano vähintään 2 kuukautta ennen sen päättymistä. Irtisanovan osapuolen on annettava muutosehdotuksensa vastapuolelle 15 päivän kuluessa, ja neuvottelut on aloitettava viimeistään kahden viikon kuluttua muutosehdotuksen antamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rasilan ja Suomen Merimies-Unionin välillä 15.6.1977 tehdyssä sopimuspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat kohdat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Liinamaan linjan ratkaisu

Todettiin, että neuvottelijat olivat päässeet ilman työnseisausta molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen, joka perustuu Liinamaan suositukseen.

2 § Yleiskorotukset

Yleiskorotuksina peruspalkkoihin sovittiin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Järjestelyvara

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Markkamääräiset lisät

Markkamääräisiä lisiä sovittiin korotettaviksi seuraavasti:

1.5.1977 4,57 %

1.3.1978 3,60 %

1.10.1978 2,50 %

Pyöristys lähimpään täyteen markkaan.

5 § Luontoisedut ja niihin verrattavat korvaukset

Luontoisetuja ja niihin verrattavia korvauksia sovittiin korotettaviksi 1.5.1977 15,0 prosentilla ja 1.3.1978 10,0 prosentilla. Pyöristys lähinnä ylempään 50 penniin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Päivärahat ja korvaukset

Tämän pöytäkirjan 4 ja 5 pykäliin viitaten päivärahat ja korvaukset ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Lisääntyneiden ruokakustannusten korvaus (RS 2 §/7) on 1.5.1977-28.2.1978 12,- mk aluksen toimintapäivältä, jollei ruoka kuulu RS 3 §:n mukaan luontoisetuna palkkaukseen. Tämä korvaus on 1.3.1978-28.2.1979 12,50 mk.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Allasmoottoreiden vuorotyölisät

Aluksissa, jotka työskentelevät yksinomaan teollisuuslaitosten puutavara-altaissa, maksetaan klo 14-22 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä erillinen iltavuorotyölisä, joka on 1,30 mk tunnilta. Klo 22-06 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä maksetaan erillinen yövuorolisä, joka on 2,35 mk tunnilta.

Jos säännöllinen vuorotyö tehdään sunnuntaisin tai pyhäpäivinä, maksetaan edellä mainitut vuorotyölisät kaksinkertaisina.

Sopimuskauden aikana tarkistukset tehdään tämän alan palkkasopimuksen määräysten mukaisesti siten, että korotus 1.3.1978 lukien on 3,60 % ja 1.10.1978 2,50 %.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 § Sopimuksen voimassaolo

Rasilan ja Suomen Merimies-Unionin välinen palkkasopimus on voimassa 1.5.1977-28.2.1979.

Runkosopimuksen voimassaoloa jatketaan 28.2.1979 saakka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rasilan ja Suomen Merimies-Unionin välillä 22.6.1977 tehdyssä palkkasopimuksessa on saman sisältöiset määräykset kuin 6.5.1976 solmitun palkkasopimuksen edelle jäljennetyissä kohdissa, kuitenkin niin että 2 §:n 26 kohta ja 6 § kuuluvat seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allasmoottorit

26. Aluksissa, jotka työskentelevät yksinomaan teollisuuslaitosten puutavara-altaissa, maksetaan klo 14-22 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä erillinen iltavuorotyölisä ja klo 22-06 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä erillinen yövuorolisä, jotka ovat seuraavat:

Iltavuorotyölisä Yövuorotyölisä 1. 5.1977-28.2.1978 1,30 mk 2,35 mk 1. 3.1978-30.9.1978 1,35 mk 2,43 mk 1.10.1978-28.2.1979 1,38 mk 2,49 mk

Jos säännöllinen vuorotyö tehdään sunnuntaisin tai pyhäpäivinä, maksetaan edellä mainitut vuorotyölisät kaksinkertaisina.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus on voimassa toukokuun 1. päivästä 1977 helmikuun 28. päivään 1979 ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli sitä irtisano vähintään 2 kuukautta ennen sen päättymistä. Irtisanovan osapuolen on annettava muutosehdotuksensa vastapuolelle 15 päivän kuluessa, ja neuvottelut on aloitettava viimeistään kahden viikon kuluttua muutosehdotuksen antamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rasilan ja Suomen Merimies-Unionin kesken 4.4.1979 tehdyssä sopimuspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Kokonaisratkaisu

Vuoden 1979 tulopoliittisen kokonaisratkaisun perusteella ja tehdäkseen kaksivuotisen runkosopimuksen RASITA ja Suomen Merimies-Unioni ovat sopineet 17.2.1979 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavan:

2 § TES 77/78 korotukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § TES 79 palkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Allasmoottoreiden vuorotyölisät

Ns. allasmoottoreiden vuorotyölisät ovat 1.2.1979 lukien iltavuorolta 1,40 mk tunnilta ja yövuorolta 2,50 mk tunnilta.

5 § Järjestelyvara

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Palkat

Uudet palkkataulukot purjehdustahoineen ovat tämän pöytäkirjan liitteenä. Pyöristys lähimpään täyteen markkaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 § Runkosopimuksen voimassaoloaika

Runkosopimus on voimassa 1.2.1979-28.2.1981.

24 § Palkkasopimuksen voimassaoloaika

Palkkasopimus on voimassa 1.2.1979-29.2.1980.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rasilan ja ainakin Suomen Merimies-Unionin kesken 4.4.1979 tehdyssä runkosopimuksessa on saman sisältöiset määräykset kuin 6.5.1976 tehdyn runkosopimuksen edelle jäljennetyt määräykset, kuitenkin niin että 12 §:ssä mainittu sopimuksen voimassaoloaika on 1.2.1979-28.2.1981.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Puutyöväen Liitto r.y:n kesken 23.2.1976 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenten sahojen, höyläämöjen, kyllästämöjen, vaneri-, puuelementti-, puutalo-, rakennus-puusepän-, laatikko-, puu- ja lastulevytehtaiden sekä näiden teollisuuksien yhteydessä toimivien kuitulevytehtaiden ynnä niiden sivutuote- ja huolto-osastojen ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

30 § Voimassaolo ja irtisanomisjärjestys

1. Tämä sopimus tulee voimaan, sikäli kuin allekirjoituspöytäkirjasta ei muuta johdu, helmikuun 23 päivänä 1976 ja on voimassa tammikuun 31 päivään 1977 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen asianosaisten kesken 29.4.1977 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muuten edelle jäljennettyjen 23.2.1976 tehdyn työehtosopimuksen määräysten kanssa saman sisältöiset määräykset, mutta 30 §:n 1 kohdassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Tämä sopimus tulee voimaan, sikäli kuin allekirjoituspöytäkirjasta ei muuta johdu, allekirjoituspäivästä lukien ja on voimassa 28 päivään helmikuuta 1979 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolella kirjallisesti irtisanottu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29.4.1977 tehdyn työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tänään solmitun mekaanista metsäteollisuutta koskevan työehtosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä on liittojen välillä sovittu seuraavaa.

1 § Palkkojen yleiskorotukset

1. Lähinnä 18.4.1977 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan palkkoja seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen asianosaisten kesken 31.1.1979 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on edelle jäljennetyiltä osin muuten saman sisältöiset määräykset kuin alan 23.2.1976 ja 29.4.1977 tehdyissä työehtosopimuksissa, mutta 30 §:n 1 kohta kuuluu seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Tämä sopimus tulee voimaan, sikäli kuin allekirjoituspöytäkirjasta ei muuta johdu, allekirjoituspäivästä lukien ja on voimassa 29 päivään helmikuuta 1980 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31.1.1979 tehdyn työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tänään solmitun mekaanista metsäteollisuutta koskevan työehtosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä on liittojen välillä sovittu seuraavaa:

1 § Palkkojen yleiskorotus

1. 1.2.1979 tai lähinnä sitä alkavan tilikauden alusta lukien korotetaan palkkoja seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lötjönen on Metsäliiton Teollisuus Oy:tä vastaan Helsingin raastuvanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli ollut työsuhteessa sanottuun osakeyhtiöön 16.2.1972 lukien. Hän oli ollut katselmoituna m.s. Punka-Ristoon vuonna 1977, sanottuun Punka-Ristoon ja m.s. Punka-Sieppoon 1978 ja sanottuun Punka-Sieppoon vuonna 1979 kuljettajakoneenhoitaja -nimikkeellä. Työnantajan ja Lötjösen välillä oli sovittu noudatettavaksi Suomen Merimies-Unionin ja Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasilan välistä työehtosopimusta. Työnantaja ei useista kehotuksista huolimatta ollut suostunut maksamaan Lötjöselle palkkaa sanotun työehtosopimuksen mukaan. Näin Lötjönen oli menettänyt 15 582,74 markkaa ajalta 1.1.1977-20.5.1979. Lötjönen on vaatinut Metsäliiton Teollisuus Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle sanotun summan korkoineen.

Lötjönen on esittänyt raastuvanoikeudelle kanteensa perusteeksi häntä koskevat palkkalistat vuosilta 1977-1979, jäljennökset vuonna 1977 ja 30.6.1978 tehdyistä työsopimuksista sekä jäljennöksen 31.12.1978 päivätystä kirjeestä, jonka kantajan asiamies oli kirjeen mukaan Suomen Merimies-Unionilta saamansa toimeksiannon mukaisesti lähettänyt vastaajayhtiön paikallisjohtajalle Punkasalmen tehtaille. Kirjeessä tiedusteltiin, miten yritys aikoi suhtautua Lötjösen palkkausasiaan. Kirjeessä viitattiin perusteluna siihen, että asiassa oli käyty liittojen väliset neuvottelut 27.2.1978. Edelleen viitattiin siihen, että Lötjösen kohdalla oli kirjallisella sopimuksella sovittu Suomen Merimies-Unionin ja Rasilan työehtosopimuksen soveltamisesta, joten merkitystä ei ollut Rasilan puolesta esiin tuodulla työtuomioistuimen 13.3.1974 antamalla tuomiolla, jonka mukaan oli sovellettava ajallisesti ensin solmittua työehtosopimusta.

Vastaajan kuulustuttama toinen todistaja oli ollut vuodesta 1971 vastaajayhtiön palveluksessa Punkaharjun vaneritehtaalla. Huhtikuusta 1973 lähtien ja edelleen todistaja oli toiminut työnjohtajan tehtävissä. Todistajan alaisuuteen kuuluivat ulko- ja rantaosaston työntekijät kantaja mukaan luettuna. Todistaja ei ollut tehnyt yhtiön puolesta työsopimuksia. Näytettäessä todistajalle vuoden 1978 merimieslomaketta todistaja myönsi sen allekirjoittaneensa. Todistaja oli ollut vuodesta 1973 lähtien tehtaan laivapäällikkönä, mikä tehtävä sisältyi hänen työnjohtajan toimeensa. Aluksilla ei pidetty työpäiväkirjaa. Todistaja oli aikanaan kysynyt asiasta käyttöpäälliköltä tai konttoripäälliköltä, mutta nämä olivat ilmoittaneet, ettei mainittua kirjaa tarvinnut pitää.

Vastaaja on katsonut kantajan toimineen vilpillisesti työnantajaansa kohtaan kääntyessään ensin kahdesti työehtosopimusasioissa paikallisjohtajan puoleen ja saatuaan molemmilla kerroilla kieltävän vastauksen erehdyttämällä saanut työnjohtajan allekirjoituksen lomakkeisiin. Kantajan asiamies on esittänyt selvitystä alusten hevosvoimamääristä, jotka oli vielä tarkistettu, jolloin oli käynyt selville, että PunkaSiepon koneen teho oli yli 100 hevosvoimaa, mutta Punka-Riston koneen teho alle 100 hevosvoimaa. Jos kanne hyväksyttäisiin, laskelmien erotus olisi 12 220,33 markkaa.

Kantajan asiamies on todennut, että laivapäällikön allekirjoittamassa työsopimuksessa oli nimenomaan todettu, että kysymyksessä oli työsopimuksen teko. Työnantajan laskelmat kantaja on myös kiistänyt. Työnantaja ei ollut pitänyt työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (410/61) 11 §:n edellyttämää työaikapäiväkirjaa. Yhtiö oli tietoisesti laiminlyönyt työaikapäiväkirjan pitämisen. Kantaja on vielä esittänyt 23.8.1973 päivätyn työtodistuksen todeten, että kantajan työn luonne oli säilynyt samana. Todistuksen mukaan Lötjönen oli toiminut moottorihinaaja Punka-Riston kansimiehenä purjehduskausina 1972 ja 1973 ja joutunut tätä tehtävää hoitaessaan muun muassa kuljettamaan tehtaan moottorivenettä sekä osallistumaan Punka-Riston huolto- ja korjaustöihin.

Edellä olevan perusteella raastuvanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että Metsäliiton Teollisuus Oy olisi pätevästi sitoutunut noudattamaan sen ja Lötjösen välisessä työsuhteessa Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasilan ja Suomen Merimies-Unionin välisen työehtosopimuksen mukaisia palkkaehtoja. Näin ollen ympärivuotisessa työsuhteessa olevan Lötjösen vaatimus saada yhtiöltä korvausta ajalta 1.1.197720.5.1979 sen johdosta, että hänen arkityöajan palkkansa kuukaudelta oli ollut talvityössä pienempi kuin hänen edellisenä purjehduskautena ansaitsemansa peruspalkka kokemuslisineen, oli aiheeton. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen.

Metsäliiton Teollisuus Oy on vastineenaan Lötjösen valituskirjelmään aikaisemmin esittämänsä uudistaen lausunut muun ohella, että Lötjösen alkuperäinen kanne perustui siihen, että hän ja Metsäliiton Teollisuus Oy olisivat sopineet noudatettavaksi Suomen Merimies-Unionin ja Rasilan sopimusta. Raastuvanoikeus oli päätöksessään oikein katsonut, ettei tällaista pätevää sopimusta ollut syntynyt. Valituskirjelmä perustui sen sijaan osittain muuhun kuin alkuperäinen kanne.

Helsingin hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko valituksessa tarkoitettuun työsuhteeseen sovellettava Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasilan ja eräiden muiden yhdistysten Suomen Merimies-Unionin kanssa 5.6.1976 solmiman runkosopimuksen ehtoja.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Merimies-Unionille, Suomen Konepäällystöliitolle, Suomen Laivanpäällystöliitolle, Puutyöväen Liitolle, Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle ja Rannikkoja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasilalle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Lötjösen sopimuksessa oli nimenomaan todettu, että lomaketta käytettiin kotimaan liikenteessä tehtäessä työsopimuksia merimiehen kanssa. Todistelussa oli käynyt ilmi, että sopimuksen allekirjoittanut työnjohtaja oli ollut Punka-Riston ja Punka-Siepon päällikkönä. Hän oli ollut tehtaan laivapäällikkö. Metsäliiton Teollisuus Oy:tä sitoivat laivapäällikön toimet. Merenkulkualalla päälliköllä oli jo historiallisista tekijöistä johtuen laaja direktiovalta.

Suomen Merimies-Unionin kohdalla oli tapana, että MerimiesUnionin asiamies avusti kirjallisen työsopimuksen tekemisessä. Tämä johtui muun muassa siitä, että liitolla ei ollut osastorakennetta, vaan luonnolliset henkilöt muodostivat suoraan Merimies-Unionin. Merimieskatselmuksesta ja merimiesten luetteloimisesta annetun lain pohjalta oli laajasti sovittu, että Merimies-Unionin edustajalla oli mahdollisuus olla mukana otto- ja päästökatselmuksessa.

Näillä perusteilla liitot katsoivat, että Lötjöseen tulisi soveltaa Rasilan ja Suomen Merimies-Unionin ja eräiden toisten yhdistysten välistä runkosopimusta ja siihen liittyvää Suomen Merimies-Unionin ja Rasilan välistä työehtosopimusta.

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila on lausuntonaan esittänyt, että koska kysymyksessä oli allasmoottori, joka oli siirtänyt ja purkanut kuormia tehdasvarastossa, työ oli ollut merimieslain piiriin kuulumatonta uittotyötä. Tämän vuoksi lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa oli sovellettava mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.

Suomen Merimies-Unioni, Suomen Konepäällystöliitto ja Suomen Laivanpäällystöliitto ovat työtuomioistuimelle jättämiinsä alusten merikelpoisuuskatsastustodistuksiin ja konekatsastustodistuksiin viitaten edelleen lausuneet, että alusten käyttöalue oli varsin laaja ja tällä seikalla oli asiassa oleellista merkitystä. Aluksilla oli myös ollut kiinteä miehitys ja niiden päälliköt olivat yksityiskohtaisesti määrätyt. Katsastustodistusten perusteella alukset olivat merenkulkualuksia.

Puutyöväen Liitto on lausunut, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksissa oli sovittu tehdasvarastoalueiden sisäisissä siirroissa työskentelevien työntekijöiden työehdoista, joten he kuuluivat tämän työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimus ei kuitenkaan estänyt työnantajaa ja työntekijää sopimasta työsopimuksin työehtosopimusta paremmista ehdoista.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila ovat vielä lausuneet, että aluksia oli tosiasiallisesti käytetty allasmoottoreina eikä sillä seikalla, kuinka laajaan käyttöön ne oli katsastettu, ollut merkitystä.

Asiassa 17.2.1981 toimitetussa pääkäsittelyssä ovat Suomen Merimies-Unioni, Suomen Konepäällystöliitto ja Suomen Laivanpäällystöliitto esittäneet, että Metsäliiton Teollisuus Oy oli vasta jutun oikeudenkäynnin alettua alkanut hankkia asiakirjoja, joissa yritettiin kumota kannetta. Alusten uusintakatsastus oli suoritettu, koska alusten konevoimasta oli esitetty uusi todistus ja koska kauppa-alusasetuksen 42 §:n mukaan merenkulkuhallitus oli päättänyt, että kauppa-alusten päällystöasetuksen 1 §:n 2 kohdan mukaan ei tähän alukseen vaadittu päällystöasetuksen mukaista päällystöä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila ovat jutun pääkäsittelyssä lausuneet, että Metsäliiton Teollisuus Oy ei ollut koskaan liittynyt Rasilan jäseneksi, sikäli kuin asiaa voitiin työnantajaliiton pöytäkirjoista selvittää. Metsäliiton Teollisuus Oy:n Hämeen tehdas oli tosin vanhan tavan mukaan maksanut jäsenmaksuja Rasilaan ja sitä kautta ilmeisesti myös Suomen Työnantajain Keskusliittoon. Metsäliiton Teollisuus Oy ei ollut kuitenkaan koskaan liittynyt Rasilan jäseneksi. Tämänkin vuoksi mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus oli se sopimus, jota työnantajan tuli noudattaa.

Liitot eivät ole käyttäneet tilaisuutta vastata toistensa kirjelmiin.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Väinö Kalle Petteri Lötjönen on perustellut valitustaan hovioikeudelle muun ohessa sillä, että Metsäliiton Teollisuus Oy on Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasilan jäsenenä velvollinen työehtosopimuslain nojalla soveltamaan Lötjösen työsuhteessa Rasilan työehtosopimusta. Rasila ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ovat lausuntoasian esivalmistelussa työtuomioistuimessa ilmoittaneet Metsäliiton Teollisuus Oy:n olevan Rasilan jäsen, mutta asian pääkäsittelyssä esittäneet selvitystä siitä, että tällaista jäsenyyttä ei ole, joskin yhtiö on Hämeen tehtaansa osalta maksanut Rasilalle jäsenmaksua. Omaan ratkaisuvaltaansa kuuluvassa jutussa työtuomioistuin jättäisi jäsenyyden vasta pääkäsittelyssä tapahtuneen kiistämisen huomioon ottamatta. Hovioikeuden ratkaistavaksi jää, mikä merkitys tällaisella menettelyllä on tässä asiassa ja mikä merkitys on sillä, että jäsenyyteen ei kantajapuolella ole nojauduttu jo raastuvanoikeudessa.

Seuraavassa lähdetään aluksi siitä, että yhtiö on ollut kanteen tarkoittamana aikana Rasilan jäsen ja että tämä jäsenyys voidaan ottaa jutussa huomioon. Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 15/1974 katsonut, että paperitehtaan allasmoottoriveneen (allashinaajan) kuljettaja kuuluu asianomaisten työehtosopimusten sisällyksen mukaan sekä paperi- ja puumassateollisuuden että sisävesiliikenteen työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja sahan allasmoottoriveneen kuljettaja vastaavasti sekä mekaanisen metsäteollisuuden että sisävesiliikenteen työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Tuomiossa on elelleen todettu, että jos kaksi työehtosopimusta sisällyksensä mukaan koskee samaa työsuhdetta, on aikaisemmin tehdyllä työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan etusija, jos ei työehtosopimusten tulkinnalla voida määritellä niiden soveltamisalojen rajoja.

Sikäli kuin juttu on ratkaistava siitä lähtökohdasta, että Metsäliiton Teollisuus Oy on ollut Rasilan jäsen, on työtuomioistuimen mielestä Lötjösen työsuhteeseen siten ollut 23.2.1976-24.2.1977 sovellettava mekaanisen metsäteollisuuden sanottuna aikana voimassa ollutta työehtosopimusta, 24.2.1977-28.2.1979 lausuntopyynnössä tarkoitettua Rasilan sekä Suomen Merimies-Unionin, Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton välillä 6.5.1976 solmittua runkosopimusta siihen 15.6.1977 tehtyine, ainakin osittain 1.5.1977 alkaen sovellettaviksi sovittuine muutoksineen ja 1.3.1979 alkaen 31.1.1979 solmittua mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.

Rasilan ja Suomen Merimies-Unionin väliseen sopimusjärjestelmään kuuluu runkosopimuksen ohella siihen liittyvä, mutta vain näiden kahden yhdistyksen kesken solmittu palkkasopimus. Palkkasopimuksen mahdollisesta soveltamisesta Lötjösen työsuhteeseen hovioikeus ei ole pyytänyt lausuntoa. Työtuomioistuin toteaa kuitenkin, että tällaiset palkkasopimukset on solmittu 6.5.1976 ajaksi 1.3.1976-28.2.1977, 22.6.1977 ajaksi 1.5.1977-28.2.1979 ja 4.4.1979 ajaksi 1.2.1979-29.2.1980, kussakin tapauksessa ehdoin, että ellei sopimusta tiettyyn ajankohtaan mennessä irtisanota, sen voimassaolo jatkuu sopimuksessa mainitun uuden määräajan. Sekä 6.5.1976 että 22.6.1977 solmittu palkkasopimus on kuitenkin asianmukaisesti irtisanottu päättymään edellä mainittujen voimassaoloaikojensa lopussa eli 28.2.1977 ja 28.2.1979.

Työtuomioistuimessa läsnä lausunnosta päätettäessä: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, M. Virtanen, Kuivanen, Leivo ja Olin.

Lausunto oli yksimielinen.