Labor court dismisses union claims for damages against employer and employer association regarding termination of fixed-term contract.

Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa henkilöitä. Lisäksi se oli kohdistunut määräykseen määräajaksi palvelukseen otetun henkilön työsuhteen olemisesta tietyissä tapauksissa voimassa toistaiseksi.

Äänitarkkailijan kanssa oli tehty kirjallisesti sopimus määräaikaisesta työsuhteesta ja työsuhdetta sitten jatkettu suullisesti määräajoiksi. Työsuhteen katsottu 12 kuukautta kestettyään muodostuneen toistaiseksi voimassa olevaksi. Työnantajalla ei ollut ollut laillista perustetta työsuhteen katkaisemiseen. Oikeuskäytäntö todettu täysin vakiintuneeksi siinä, että lain ja sopimuksen vastaisestikin tapahtunut työsuhteen katkaiseminen puolelta tai toiselta lopettaa työsuhteen.

Toimihenkilöliittoa ja työnantajaa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty samalla kun toimihenkilöliiton jäsenyhdistys tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Teknisten Liitto r.y. Teknisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Oy Yleisradio Ab

RATKAISU

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten Liiton välillä 1.3.1979 voimaan tulleessa Yleisradion teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET SÄÄNNÖKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia STK:n ja STTK:n välisiä runkosopimuksessa mainittuja yleisiä sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Irtisanomissuojaa koskeva sopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖSUHDE

4 § Työsuhteen syntyminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työsopimus on aina tehtävä kirjallisesti ja se on voimassa joko a) toistaiseksi tai b) määräajan.

Määräaikaiseen työsuhteeseen otetun henkilön työsopimuksesta tulee ilmetä sopimuksen pituus.

Jos määräajaksi tai määrättyä työtä varten yhtiön palvelukseen otetun henkilön työsuhde jatkuu yhdenjaksoisesti yli 12 kk on hänen työsuhteensa katsottava olevan voimassa toistaiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen irtisanominen

Irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa työsopimuksen:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainituista irtisanomisajoista riippumatta vapautuu henkilö työstä irtisanomisaikaa lyhyemmän ajan kuluttua, jos siitä erikseen sovitaan henkilön ja yhtiön kesken. Mikäli syntyy epäselvyyttä tällaisen irtisanomisajan osalta, noudatetaan edellä 1 ja 2 mom:ssa lueteltuja irtisanomisaikoja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muilta osin noudatetaan edellä 2 §:ssä tarkoitettua irtisanomissuojasopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Työnjohto ja valvonta

Yhtiöllä on oikeus johtaa, jakaa ja valvoa työt, työhön ottaa sekä siitä erottaa henkilöitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

36 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Allekirjoittaneet liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät riidan jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa 31.12.1978 solmitussa irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että Oy Yleisradio Ab:n Pohjanmaan toimintakeskuksen tuotantotekniikassa oli seitsemän Teknisten Liiton jäsenyhdistyksen Yleisradion Tekniset r.y:n jäsentä aloittanut 1.4.1981 kello 8.45 lakon. Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantaja ottamaan takaisin äänitarkkailija Bror-Erik Karlsson, jonka määräaikainen työsuhde sanotussa toimintakeskuksessa oli päättynyt 31.3.1981. Lakkoon oli osallistunut myös Yleisradion Tekniset r.y:n Pohjanmaan toimintakeskuksen yhdysmies. Lakko oli päättynyt 3.4.1981 kello 18.

Tukeakseen sanottujen teknisten työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia oli noin 800 Yleisradion Tekniset r.y:n jäsentä poistunut työpaikoiltaan 3.4.1981 kello 12. Tähän lakkoon oli ottanut osaa myös Yleisradion Tekniset r.y:n toimihenkilöitä, ja lakko oli päättynyt samana päivänä kello 18. Vielä olivat työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia tukeakseen Uudenmaan alueuutisten tekemiseen osallistuvat Yleisradion Tekniset r.y:hyn kuuluvat tekniset toimihenkilöt olleet lakossa 6.4.1981. Työnantaja oli tiedustellut 3.4.1981 kello 10.30 järjestetyssä tilaisuudessa Teknisten Liiton ja Yleisradion Tekniset r.y:n edustajilta, mihin toimenpiteisiin nämä yhdistykset olivat ryhtyneet työrauhan palauttamiseksi. Yleisradion Tekniset r.y:n edustajat olivat ilmoittaneet, että he olivat vain seuranneet tilannetta.

Kun Teknisten Liitto enempää kuin Yleisradion Tekniset r.y. eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen työnjohtoa ja valvontaa sekä työrauhavelvollisuutta koskeviin määräyksiin kohdistuneitten työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi, vaan päinvastoin Yleisradion Tekniset r.y:n toimihenkilöt olivat itse osallistuneet työnseisauksiin, sanotut yhdistykset vastasivat työtaistelutoimenpiteistä. Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Teknisten Liiton ja Yleisradion Tekniset r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Kanteeseen vastatessaan Teknisten Liitto on lausunut, että työriidan taustana oli Oy Yleisradio Ab:n kieltäytyminen muuttamasta Karlssonin 31.3.1981 päättynyttä määräaikaista työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevaksi siten kuin työehtosopimuksen 4 §:n 4 momentti edellytti. Teknisten Liitto oli saanut tiedon työriidasta kirjeitse 1.4.1981 aamulla. Samana aamuna liittojen edustajien välillä käydyssä puhelinkeskustelussa oli sovittu, että liittoneuvottelu pidettäisiin 3.4.1981. Tässä neuvottelussa Teknisten Liitto oli ilmoittanut pitävänsä työtaistelua työehtosopimuksen vastaisena ja tulevansa osaltaan tekemään kaikkensa sen pikaiseksi päättymiseksi. Teknisten Liitto oli lähettänyt 3.4.1981 jäsenyhdistykselleen sähkeen työrauhan palauttamiseksi. Teknisten Liiton toimenpiteitten johdosta työtaistelu olikin loppunut päivän kuluessa. Uudenmaan alueuutisten tekemiseen liittyneestä työtaistelusta 6.4.1981 oli tieto liitolle tullut vasta jälkikäteen.

Teknisten Liiton toimesta oli Yleisradion Tekniset r.y:n kanssa käyty neuvotteluja 7.4.1981 ja tällöin vahvistettu, ettei uusia työriitoja myöhemmin yhtiön piirissä syntyisi. Työriidan taustana olevan peruskysymyksen ja riitaan liittyvien asioiden selvittämiseksi oli käyty 13.4.1981 neuvottelu liittojen välillä, ja neuvotteluun olivat osallistuneet Yleisradion Tekniset r.y:n edustajat. Näiden neuvottelujen yhteydessä oli vastaajaliitto osaltaan pyrkinyt selvittämään erimielisyyttä. Arvosteltaessa Yleisradion Tekniset r.y:n toimintaa oli muistettava, että työriidan taustalla oli Oy Yleisradio Ab:n selvästi työehtosopimuksen vastainen menettely, mitä yhtiö ei ollut suostunut yhdistyksen vaatimuksesta huolimatta korjaamaan.

Sanotuilla perusteilla Teknisten Liitto on katsonut, ettei se ollut syyllistynyt työehtosopimuslaissa tarkoitetun valvontavelvollisuutensa rikkomiseen. Edelleen Teknisten Liitto on katsonut, ettei Yleisradion Tekniset r.y. eivätkä sen jäsenet olosuhteet huomioon ottaen olleet syyllistyneet sellaiseen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, että yhdistys olisi tuomittava hyvityssakkoon.

Teknisten Liitto on vielä muun ohella huomauttanut, että Karlssonin työsuhdetta oli käsitelty määräaikaisena ja vasta työtuomioistuimessa puhuttu toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Yleisradion Tekniset r.y. on ollut kuultavana Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteen johdosta.

Työtaisteluun ovat osallistuneet ja sitä olleet ainakin osaksi järjestämässäkin Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteessa tarkoitetut Yleisradion Tekniset r.y:n toimihenkilöt, joiden toiminnasta yhdistys vastaa. Yhdistyksen ei ole muutenkaan edes väitetty ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, rajoittamiseksi tal nopeammaksi lopettamiseksi. Teknisten Liitto on saanut tiedon työtaistelusta sen alkamispäivänä. Liitosta on samana päivänä oltu yhteydessä Yleisradion Tekniset r.y:n Vaasan edustajaan ja kehotettu työrauhan turvaamiseen ja työtaistelun jatkuessa kehotettu 3.4.1981 jäsenyhdistystä työtaistelutoimenpiteitten lopettamiseen. Työtaistelun lyhyehkön kestoajan huomioon ottaen ei Teknisten Liiton ole työtuomioistuimen mielestä näytetty laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Karlssonin kanssa on hänen aloittaessaan kysymyksessä olevan palvelusajan Oy Yleisradio Ab:ssä tehty kirjallisesti sopimus määräaikaisesta työsuhteesta ajaksi 1.5.-31.10.1979. Työsuhdetta on sitten jatkettu suullisesti määräajoiksi. Viimeinen jakso on käsittänyt maaliskuun 1981. Karlssonin määräaikaisten työsopimusten kestoaika on siten ollut yhdenjaksoisesti yhteensä 23 kuukautta, ja sopimuskausista kaksi on ollut kuuden kuukauden mittaista ja muut sitä lyhyempiä. Työnantaja on ilmoittanut Karlssonin hoitaneen palvelusaikanaan useiden henkilöitten sijaisuuksia, joista pisin, sekin useaan eri määräaikaiseen sopimukseen perustuvana, on kestänyt 10 kuukautta.

Työehtosopimuksen 4 §:n 4 momentin sanamuoto ei rajaa sanotunlaisia sijaisuustapauksia momentin soveltamispiirin ulkopuolelle. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Yleisradio Ab eivät ole esittäneet perusteita sille, että Teknisten Liiton olisi edes pitänyt käsittää, että sopimusmääräyksen soveltamispiiri olisi mainituin tavoin rajoitettu. Työtuomioistuin katsoo, että Karlssonin työsuhde yhtiöön on kuulunut sanotun sopimusmääräyksen piiriin ja siten 12 kuukautta kestettyään muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi.

Työnantajapuolelta on kuitenkin edelleen katsottu, että yhtiöllä on ollut Karlssonin työsuhteen katkaisemiseen irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy ja että Karlssonin kanssa on työehtosopimuksen 5 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla sovittu hänen työsuhteensa päättymisestä. Edellinen peruste on Teknisten Liiton kanteen sisällykseen nähden vailla merkitystä tässä jutussa. Jos taas työsuhteen päättymisen ajankohdasta sovitaan samalla kun itse työsopimuskin tehdään, syntyy määräaikainen työsopimus, johon edellä sanotun mukaisesti on sovellettava työehtosopimuksen 4 §:n 4 momentin määräyksiä. Jutussa ei ole näytetty, että Kalssonin kanssa olisi hänen viimeisen määräaikaisen työsopimuksensa solmimisen jälkeen sovittu hänen työsuhteensa lakkaamisesta 31.3.1981.

Yhtiöllä ei siten työtuomioistuimen mielestä ole ollut laillista perustetta Karlssonin työsuhteen katkaisemiseen 31.3.1981. Karlssonin työ yhtiössä on kuitenkin yhtiön toimesta lopetettu sanottuna päivänä. Oikeuskäytäntö on täysin vakiintunut siinä, että lain ja sopimuksen vastaisestikin tapahtunut työsuhteen katkaiseminen puolelta tai toiselta lopettaa työsuhteen; lain tai sopimuksen rikkomisesta on muita seurauksia kuin työsuhteen jatkuminen sen katkaisemisesta huolimatta.

Sopimusmääräyksen soveltaminen esillä olevaan tapaukseen on työtuomioistuimen mielestä joka tapauksessa ollut sen verran tulkinnanvaraista, että kun Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on hyväksynyt yhtiön menettelyn, yhtiön ei voida katsoa Karlssonin työsuhteen päättäessään rikkoneen tietensä työehtosopimusta. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän olisi työtuomioistuimen mielestä sitä vastoin tullut käsittää mainitun tulkinnan sopimuksenvastaisuus ja siis asian tultua sen käsiteltäväksi huolehtia siitä, että yhtiö luopuu virheellisestä tulkinnastaan. Tämän laiminlyödessään Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimen mielestä rikkonut sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Teknisten Liittoa ja Oy Yleisradio Ab:tä vastaan jutuissa esitetyt hyvityssakkovaatimukset, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Yleisradion Tekniset r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän Teknisten Liitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 1 500 markkaa ja vahvistaa, että Bror-Erik Karlsson on työehtosopimuksen 4 §:n 4 momentin nojalla 31.3.1981 ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Oy Yleisradio Ab:hen. Juttujen näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Sariola, M. Virtanen, Suominen ja Pennanen.

Tuomio oli yksimielinen.