Labor court dismisses union claim regarding collective agreement applicability to workers with practical experience abroad.

Rakennusalan teknisten toimihenkilöiden palkkasopimuksen ja runkosopimuksen katsottu olevan ainakin palkkaukseen sovellettavien määräysten osalta voimassa Kostamuksessa. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijöiden tehtävät yhtiön palveluksessa olisivat edellyttäneet joko vähintään vuoden kestävää ammattikoulutusta tai käytännön kokemuksen ja kurssien kautta saavutettua vastaavaa pätevyyttä ja että heidät siten olisi luettava sopimuksen piiriin kuuluviksi teknisiksi toimihenkilöiksi, minkä vuoksi kanne hylätty.

Kun liitot olivat varauksitta neuvotelleet erimielisyyskysymyksistä, ei asian tutkimista työtuomioistuimessa estänyt se, ettei sitä ollut sitä ennen käsitelty paikallisesti käydyissä neuvotteluissa. Kun työehtosopimuksen kansainvälistä soveltamispiiriä koskeva väite oli asiaväite eikä prosessiväite, väite hylätty kanteen tutkimista vastaan esitettynä. Väite vahvistuskanneintressin puuttumisesta työsuhteen päättymisen johdosta hylätty.

Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y.

RATKAISU

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja toiselta puolen Teknisten Liiton ja kahden muun toimihenkilöliiton kesken 31.1.1979 tehdyssä rakennusalan palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä tammikuun 31 päivänä 1979 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Matkakorvaukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Neuvostoliitossa Suomen rajan läheisyydessä olevilla uudisrakennustyömailla kuten Pääjärvellä, Kostamuksessa ja Svetogorskissa sekä muissa vastaavanlaisissa työkohteissa sovitaan matkatyön aiheuttamien kustannusten korvaamisesta liittojen yhteisesti hyväksymien petiaatteiden mukaisesti. Mikäli tiettyyn kohteeseen soveltuvia periaatteita ei ole liittojen kesken hyväksytty, neuvottelevat liitot asiasta tämän sopimuksen 19 §:ssä olevaa neuvottelujärjestystä noudattaen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Neuvottelujärjestys

Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, voidaan asia siirtää asianomaisten liittojen käsiteltäväksi runkosopimuksen 33 §:n määräysten mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Tämän sopimuksen 2 §:n tarkoittamiin asioihin ei sovelleta, mitä runkosopimuksen 33 §:n 6 momentin ensimmäisessä virkkeessä on sanottu eikä niiden johdosta saa ryhtyä työtaisteluun.

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja toiselta puolen Teknisten Liiton ja edellä mainittujen kahden muun toimihenkilöliiton kesken 4.4.1979 tehdyssä sopimuksessa "rajanpintatöissä" rakennusalan teknisille toimihenkilöille aiheutuvien kustannusten korvaamisesta on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Neuvostoliiton alueella Suomen rajan läheisyydessä olevilla rakennustyömailla työskentelevälle tekniselle toimihenkilölle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ovat allekirjoittaneet liitot tehneet seuraavan rakennusalan teknisten toimihenkilöiden palkkasopimuksen 11 §:n 2 kappaleessa tarkoitetun sopimuksen.

1 § "Rajanpintatyön" käsite

Yllämainitun palkkasopimuksen 11 §:n 2 kappaleessa tarkoitettuna työkohteena Neuvostoliiton alueella pidetään sellaista työkohdetta Suomen rajan ulkopuolella, jossa työpaikan suomalaisen henkilökunnan huolto on järjestetty Suomesta käsin ja jossa palvelukset maksetaan Suomen rahalla.

2 § Korvausten suuruus

Neuvostoliiton puolelle majoitetun ja myös Neuvostoliiton alueella työskentelevän teknisen toimihenkilön päiväraha on 80 markkaa. Majoitus on toimihenkilölle maksuton.

Suomen puolella asuvan ja päivittäin Neuvostoliiton alueella työssä käyvälle tekniselle toimihenkilölle maksetaan jokaiselta työssäolopäivältä Neuvostoliiton alueella rajanylitysraha, jonka suuruus on 38 markkaa.

Jos edellisen momentin tarkoittamalla teknisellä toimihenkilöllä olisi kotimaan säännösten mukaan oikeus päivärahaan, hänelle maksetaan sen asemesta päiväraha, jonka suuruus on 67 markkaa. Tällöin oikeutta rajanylitysrahaan ei ole.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Palkkaus

Tämän sopimuksen tarkoittamalla työmaalla säännönmukaisesti työskentelevän teknisen toimihenkilön palkkaus määräytyy rakennusalan teknisten toimihenkilöiden palkkasopimuksen mukaisesti siten, että paikkakuntakalleusluokka on I.

4 § Sopimuksen voimaantulo ja kesto

Tämä sopimus tulee voimaan 30 maaliskuuta 1979 alkaen kuitenkin niin, että 3 §:n mukaiset mahdolliset teknisen toimihenkilön paikkakuntakalleusluokassa tapahtuvat tarkistukset suoritetaan 1.2.1979 lähtien siten, että poistetaan tuolloin tehty puolitusvertailu ja suoritetaan uusi puolitusvertailu käyttäen I paikkakuntakalleusluokan vastaavaa ohjelukua.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkasopimuksessa mainitussa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n välillä 31.1.1979 solmitussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS JA SOVELTAMISALA

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt, joita ovat:

a) teknillisen koulun täydellisen tutkinnon suorittamisen kautta saavutetun teknikon oppiarvon omaavat henkilöt;

b) teknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen viranomaisen asianomaiselle antaman konemestarikirjan omaavat henkilöt;

c) teknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen rakennusmestareina olevat henkilöt;

d) a- ja b-kohdissa mainittua teknillistä koulutusta täydellisemmän tutkinnon suorittaneet henkilöt ja

e) teknisen pätevyyden käytännön kautta saavuttaneet henkilöt, jotka toimivat tämän sopimuksen tai sen liitteiden tahi eri alojen palkkasopimuksien tarkoittamissa teknisissä tehtävissä.

2. Teknisiä tehtäviä ovat erityisesti: työnjohtajien ja heihin verrattavien mestarien, varastonhoitajien tuotantoon liittyvissä varastoissa ja heihin verrattavien teknisten toimihenkilöiden,

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

laboratoriomestareiden, laboratorioteknikkojen ja muiden laboratorioissa teknisissä tehtävissä työskentelevien toimihenkilöiden,

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

sekä eri alojen palkkasopimuksissa mainittujen teknisten toimihenkilöiden ja edellä mainittuihin tehtäviensä puolesta rinnastettavien toimihenkilöiden tehtävät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Milloin syntyy epäselvyyttä 1-3 momenttien tulkinnasta tai toimihenkilöiden kuulumisesta tämän sopimuksen piiriin, on asia pyrittävä selvittämään tämän sopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi asiapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskusliittojen välillä neuvoteltaviksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 momentissa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa määrätään muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään ulkomailla pitkäaikaisissa työkohteissa tapahtuvaa työskentelyä koskevien työsopimusten solmimiseen liittyviä ongelmia. Työryhmän tulee tehdä sopijapuolille ehdotus tarvittavista käytännön toimenpiteistä 30. huhtikuuta 1979 mennessä.

Milloin ulkomailla tapahtuvaa työskentelyä koskevan työsopimuksen osalta työnantajan ja teknisen toimihenkilön välillä syntyy erimielisyyttä työsuhteen ehdoista sovelletaan erimielisyyden ratkaisemiseen runkosopimuksen 33 §:n 3 kohdan mukaista neuvottelujärjestystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS JA SOVELTAMISALA

A. Soveltamisalasta yleensä

Runkosopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen.

Runkosopimusta sovelletaan toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat runkosopimuksessa tarkoitettuihin. Runkosopimuksen soveltamisalan tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tehtävänimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole sinänsä ratkaisevaa merkitystä tulkittaessa kysymystä, kuuluuko henkilö runkosopimuksen soveltamisalaan. Ainoa runkosopimuksen soveltamisalaan liittyvä yleispiirre on tehtävien tekninen luonne tai niiden liittyminen tuotantoon.

Ensimmäisessä momentissa luetellut koulutuksen tai vastaavan pätevyyden omaavat tekniset toimihenkilöt kuuluvat näin ollen runkosopimuksen piiriin edellyttäen, että he myös toimivat runkosopimuksen tai sen liitteiden tahi eri alojen palkkasopimuksien tarkoittamissa tehtävissä.

Toisessa momentissa oleva tehtäväluettelo ei ole tyhjentävä. Luetteloa täydentävät 1 §:n pöytäkirjamerkinnät ja soveltamisohje sekä palkkasopimusten ryhmittelymääritelmät omine soveltamisohjeineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. Alarajanveto

Rajanveto työntekijäsopimuksiin saattaa myös tuottaa eräissä tapauksissa vaikeuksia. Tällöin on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin näkökohtiin.

a) Sillä seikalla, mihin ammattijärjestöön ao. henkilö kuuluu, ei saa olla merkitystä.

b) Sopimusten soveltamisalan kannalta ei asianomaisen henkilön palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä.

c) Väliaikaisia ratkaisuja on syytä pyrkiä välttämään.

d) Epäselvissä tapauksissa on syytä ottaa yhteyttä liittoihin.

Koulutuksellista alarajaa runkosopimuksen soveltamisalan tulkitsemisessa ei ole. Runkosopimuksen 1 §:n 1 mom. e)-kohdassa todetaan, että henkilö, joka tehtävän vaatiman käytännöllisen teknisen pätevyyden saavuttaneena vakinaisesti toimii runkosopimuksessa tarkoitetussa tehtävässä, kuuluu sopimuksen sovellutusalaan

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Laboratorioissa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä työskentelevistä luetaan teknisiksi toimihenkilöiksi ne, joiden tehtävät edellyttävät joko vähintään vuoden kestävää ammattikoulutusta tai käytännön kokemuksen ja kurssien kautta saavutettua vastaavaa pätevyyttä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Teknisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että runkosopimusta ja rakennusalan palkkasopimusta liitteineen on sovellettava Komulaiseen, Pulkkiseen, Multasuohon, Heikkiseen ja Niiniharjuun.

Jos työtuomioistuin tutkisi kanteen kokonaisuudessaan, vastaajaliitto on mainituilla perusteilla vaatinut kanteen kokonaisuudessaan hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Finn-Stroi Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että Teknisten Liitto ja Suomen Rakennusteollisuusliitto ovat ottaneet erimielisyyskysymyksen välillään neuvoteltavaksi ilman että kumpikaan olisi tehnyt varausta sillä perusteella, ettei asiaa olisi sitä ennen käsitelty paikallisesti käydyissä neuvotteluissa. Työtuomioistuin katsoo, ettei Suomen Rakennusteollisuusliitto voi enää työtuomioistuimessa menestyksellisesti nojautua siihen, että runkosopimuksen edellyttämät paikalliset neuvottelut ovat ehkä jääneet käymättä, ja hylkää näin ollen kanteen tutkimista vastaan neuvotteluvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella tehdyn väitteen.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on edelleen katsonut, ettei kannetta voitaisi tutkia sen takia, ettei Mauri Komulaisen, Veli Pulkkisen, Kimmo Multasuon, Martti Heikkisen ja Juhani Niiniharjun työ kuuluisi runkosopimuksen soveltamispiiriin sen johdosta, että heidän työpaikkansa sijaitsee Suomen ulkopuolella. Kanteen sisällyksenä on kuitenkin juuri kysymys heidän kuulumisestaan runkosopimuksen soveltamispiiriin, mikä työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kuuluu työtuomioistuimen ratkaistaviin. Tällöin on kysymys runkosopimuksen soveltamispiirin laajuudesta myös väitteessä tarkoitetulta osalta kannetta koskeva asiakysymys, eikä väitteen oikeaksi havaitseminen siis saattaisi johtaa kanteen tutkimatta jättämiseen, vaan sen hylkäämiseen. Työtuomioistuin harkitsee näin ollen oikeaksi hylätä vaatimuksen kanteen jättämisestä tutkimatta mainitulla perusteella.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vielä vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta Multasuon ja Pulkkisen osalta, koska he eivät ole enää Finn-Stroi Oy:n palveluksessa. Kannevaatimusten hyväksyminen heidän kohdaltaan merkitsisi kuitenkin sitä, että runkosopimuksen määräyksiä olisi sovellettava heidän työsuhteidensa päättymiseen asti niiden ehtoina. Tämän vuoksi kannevaatimusten tutkiminen on työtuomioistuimen mielestä Teknisten Liitolle tärkeätä myös Multasuon ja Pulkkisen osalta, joten työtuomioistuin hylkää tämänkin oikeudenkäyntiväitteen.

Kanteessa mainitut Komulainen, Heikkinen ja Niiniharju ovat esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevissa töissä suorittaneet esimiestensä johdon alaisena maarakennustöiden laadunvalvontatöitä laboratoriossa ja rakennuspaikoilla sekä Pulkkinen ja Multasuo esimiestensä johdon alaisena betoninormeissa esitetyllä tavalla betonin kelpoisuuden tutkimiseksi tarvittavia töitä laboratoriossa ja rakennuspaikoilla. Multasuo, Heikkinen ja Komulainen ovat tulleet Kostamukseen töihin vuonna 1974 ja he ovat käytännön kautta saaneet töittensä edellyttämän pätevyyden. Myös Niiniharju ja Pulkkinen ovat saaneet käytännön kautta töittensä edellyttämän pätevyyden. Pulkkinen on ollut ennen Kostamuksen työmaalle tuloaan noin kaksi vuotta tie- ja vesirakennuslaitoksen Kainuun piirin palveluksessa laadunvalvontatehtävissä.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Lappalainen, Tiitola, Parkkinen, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.