Labour court dismissed union's claim that a strike termination agreement violated collective bargaining rules regarding reinstatement.

Työnantaja oli purkanut kahden linja-autonkuljettajan työsuhteen asianomaisten erään toiminnan johdosta sopimuksettoman tilan aikana.

Velvollisuutta työsuhteitten palauttamiseen ei ollut sisällytetty lakonlopettamissopimukseen, mikä työntekijäliitonkin oli pitänyt ymmärtää.

Lakonlopettamissopimuksen painostuskieltomääräyksen merkitys työntekijäin takaisinottamisen kannalta.

Työntekijäliiton painostustoiminta työsuhteiden palauttamiseksi oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä. Ammattiosasto oli tietoisena siitä, että työtaistelu oli työrauhavelvoitteen vastainen, kuitenkin myös vastuussa sen toimeenpanemisesta.

Työntekijäliitto oli ilmoittanut asian johdosta muiden työnantajien piirissä toimeenpantavasta myötätuntotyötaistelutoimenpiteestä. Ilmoitettu lakko oli kuitenkin sellaisen työtaistelun tukemista, joka itsessään kohdistuisi voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin, ja kohdistui näin ollen asianomaisiin työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan.

Asianosaiset: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y ja Paikallislinjat Oy Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y., Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y., LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y., Elintarvikealan Työnantajaliitto r.y. ja Kaupan Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) välillä voimassa olevassa linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset STK/SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- Irtisanomissuojaa koskeva sopimus 6.6.1978

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muuminkaan riko työsopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välillä solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton ja toiselta puolen Autoliikenteen Työnantajaliiton ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton kesken 23.4.1981 tehdyssä lakonlopettamissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allamainitut osapuolet sopivat 12.4.1981 alkaneen lakon ja 16.4.1981 ja 23.4.1981 alkaneiden työsulkujen lopettamiseksi sekä 5.5.1981 alkavaksi ilmoitetun lakon välttämiseksi seuraavaa:

1. Edellä mainitut työtaistelutoimet todetaan päättyneiksi 23.4.1981 kello 05.00.

2. Lakkoon osallistuneet säilyttävät oikeutensa saman työnantajan palveluksessa ns. vanhoina työntekijöinä, mikäli he mahdollisuuksiensa mukaan ilmoittautuvat työnantajalle viimeistään 26.4.1981.

3. Työt käynnistetään siinä järjestyksessä kuin se on mahdollista töiden suorittamisen ja töiden järjestelyn kannalta ja osapuolet purkavat heti lakon ja työsulkujen loppuessa kaikki toimenpiteet, jotka voivat haitata töiden säännönmukaista käynnistämistä ja autojen lähtöä normaaliin liikenteeseen välittömästi työtaistelutoimien loputtua.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Järjestöt eivät ryhdy lakon tai työsulkujen johdosta oikeudellisiin toimenpiteisiin työtaisteluun osallistuneita työntekijöitä tai sen piiriin kuuluneita työnantajia vastaan. Kaikki painostustoimenpiteet työtaistelujen johdosta ovat niin ikään kiellettyjä näiden työriitojen osapuolten tai niihin osallistuneiden kesken taikka kolmansia osapuolia kohtaan. Työtaistelujen johdosta työpaikoilla mahdollisesti syntyneet tai syntyvät erimielisyydet selvitetään järjestöjen toimesta mahdollisimman pikaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja AKT:n välillä on lisäksi voimassa alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä koskeva työehtosopimus.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton ja AKT:n välillä on voimassa vakinaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus sekä ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä koskeva työehtosopimus.

Toiselta puolen muun muassa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja toiselta puolen AKT:n välillä on voimassa öljytuoteja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskeva työehtosopimus.

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja toisaalta AKT:n välillä on voimassa autoliikenteen työehtosopimus, terminaalityöntekijöitä koskeva työehtosopimus, Helsingin satamissa työskenteleviä huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva työehtosopimus, huolinta-alan satamatyöntekijöitä koskeva runkosopimus, automiehiä koskevat työehtosopimus I ja automiehiä koskeva työehtosopimus II sekä liikenneopettajia koskeva työehtosopimus.

Elintarvikealan Työnantajaliiton ja AKT:n välillä on voimassa sanottu automiehiä koskeva työehtosopimus II.

Kaupan Työnantajaliiton ja toiselta puolen muun ohella AKT:n välillä on voimassa huolto- ja jakeluasemien työntekijöitä koskevat työehtosopimukset ja sanottu automiehiä koskeva työehtosopimus I.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on Autoliikenteen Työnantajaliittoa ja Paikallislinjat Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että asianosaisliittojen väliset neuvottelut linja-autohenkilökunnan ja autoliikenteen työehtosopimusten uudistamisesta olivat päättyneet tuloksettomina maaliskuussa 1981. Tämän jälkeen alalla oli ollut osittainen työtaistelu aikana 12.4.-23.4.1981. Työtaistelu oli päättynyt valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa viimeksi sanottuna päivänä. Tuolloin oli tehty edellä tarkoitettu sopimus lakon lopettamisesta.

Asiasta oli Espoon kihlakunnanoikeuden päätöksen jälkeen AKT:n taholta vielä pyritty neuvottelemaan liittojen välillä. Neuvotteluja oli käyty 25.5.1981 työnantajaliitossa ja toisen kerran valtakunnansovittelijan johdolla 1.6.1981. Tällöin oli lisäperusteena aikaisemmille vaatimuksille esitetty paitsi sanottua kihlakunnanoikeuden päätöstä se, että toinen erotetuista oli oman toimensa ohella myös työpaikan työsuojeluvaltuutettu. Toisen osalta oli otettava huomioon sekin seikka, ettei tämä ollut tuntenut kokouspaikalta poistettua Paikallislinjat Oy:n hallituksen jäsentä. Hallituksen jäseniä ei työntekijöille ollut esitelty eikä asianomaista voitu pitää työnantajan edustajana työsopimuslain 43 §:n mielessä.

1.6.1981 pidetyssä neuvottelussa Paikallislinjat Oy:n toimitusjohtaja oli ilmoittanut, ettei ollut syytä muuttaa aikaisempaa päätöstä. Myöskään työnantajaliitto ei ollut muuttanut kantaansa. AKT:n edustaja oli todennut neuvottelussa, että oikeuden päätöksen jälkeen työsuhteitten purkaminen oli entistä selvemmin lakosta johtuva painostustoimenpide. Molemmat erotetut olivat ammattiyhdistysaktiiveja ja toimineet AKT:n Espoon osaston toimikunnassa, toinen jopa varapuheenjohtajana. Molemmat olivat myös olleet aktiivisia Paikallislinjat Oy:n työhuonekunnan jäseniä. Koska kihlakunnanoikeuden päätös ei ollut vaikuttanut yhtiön kantaan, oli selvää, että lakon aikana sattunutta vähäistä välikohtausta oli käytetty, jotta työnantaja olisi päässyt eroon kahdesta ammattiyhdistysaktiivista. Toisen kohdalla menettely oli erityisen tuomittavaa, koska hän oli työntekijöiden valitsema työsuojeluvaltuutettu.

Autoliikenteen Työnantajaliitto oli neuvotteluissa osoittanut haluttomuutensa lakonlopettamissopimuksen määräysten noudattamiseen. Työnantajaliitolta olisi valvontavelvollisuuden täyttämiseksi edellytetty jyrkkiä toimenpiteitä yhtiötä kohtaan sopimuksen vastaisen painostustoimenpiteen peruuttamiseksi. Liitolta oli vaadittu toimenpiteitä sopimuksen noudattamiseksi myös kirjallisesti.

Sanotuilla perusteilla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että edellä tarkoitettujen kuljettajien työsuhteiden purkaminen on ollut lakonlopettamissopimuksen vastainen työtaistelusta johtuva painostustoimenpide. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja Paikallislinjat Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon lakonlopettamissopimuksen määräysten tieten rikkomisesta.

AKT oli mitä selvimmin rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisia velvollisuuksiaan toimeenpanemalla edellä tarkoitetut laittomat työtaistelut. AKT:n jäsenyhdistys Espoon Linja-autohenkilökunta r.y. oli rikkonut sopimuksen ja lain mukaisia velvollisuuksiaan toimeenpanemalla sanotun ylityökiellon. Ammattiosasto vastasi ylityökiellosta, josta se ei ollut sanoutunut irti, vaan jonka se oli päin vastoin hyväksynyt, kun sen alaiset jäsenet olivat panneet kiellon toimeen. Myös ammattiosaston luottamushenkilöt olivat ilmoittaneet tottelevansa liiton julistamaa ylityökieltoa. Sanotuilla perusteilla Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton ja Espoon Linja-autohenkilökunta r.y:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Espoon Linja-autohenkilökunta r.y. on ollut kuultavana Autoliikenteen Työnantajaliiton edellä olevan kanteen johdosta.

AKT:n oli pitänyt ryhtyä oikeustoimiin eräiden työsuhteiden päättämisten ja painostustoimenpiteitten johdosta. Työnseisaus ei kohdistunut yleissopimuksen 5 kohdan määräykseen, koska myötätuntotyötaistelutoimenpide oli työehtosopimuslaissa ja työtuomioistuimen käytännössä sallittu. Koska kysymys oli puhtaasti myötätuntotoimenpiteestä, jolla AKT tai sen jäsenet eivät pyrkineet osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseensa, ei kysymys myöskään voinut olla kantajan väittämästä lakonlopettamissopimuksen rikkomisesta. Myötätuntotoimenpiteellä AKT ei painostanut työnantajaliittoa eikä sen jäsenyrityksiä käydyn autoliikenteen työtaistelun vuoksi. Myötätuntotoimenpiteellä ei myöskään tuettu Paikallislinjat Oy:ssä voimassa ollutta ylityökieltoa eikä hakusaartoa. Näillä perusteilla AKT on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Kanteeseen vastatessaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on viitannut siihen vastineeseen, jonka liitto oli antanut edellä viimeksi kerrottuun Autoliikenteen Työnantajaliiton kanteeseen. AKT on vielä korostanut, että sen ilmoittama toimenpide oli puhdas myötätunto- ja mielenosoitustoimenpide. AKT enempää kuin sen jäsenetkään eivät olleet esittäneet toimenpiteen johdosta mitään vaatimuksia työnantajapuolelle eikä myötätuntotoimenpiteellä pyritty millään tavoin vaikuttamaan voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Toimenpiteellä ei pyritty painostamaan Autoliikenteen Työnantajaliittoa enempää kuin sen jäsenyrityksiäkään. Myötätuntoja mielenosoitustoimenpiteellä ei tuettu mitään muuta toimenpidettä. AKT:n Autoliikenteen Työnantajaliitollekin ilmoittama sallittu toimenpide ei myöskään kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska toimenpide oli rajoitettu vain yhden vuorokauden pituiseksi pääkaupunkiseudulla. Sanotuilla perusteilla AKT on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaisliitot ensimmäisessä jutussa ja Autoliikenteen Työnantajaliitto toisessa ja kolmannessa jutussa sekä kantajaliitot neljännessä jutussa ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo käyneen selville, että Paikallislinjat Oy on 16.4.1981 purkanut kanteessa tarkoitettujen kahden autonkuljettajan työsuhteen sillä perusteella, että niin kuin työsuhteen purkamisilmoituksessa sanottiin, asianomaiset olivat käyttäytyneet uhkaavasti Paikallislinjat Oy:n hallituksen jäsentä kohtaan 14.4.1981. Tuolla käyttäytymisellä on tarkoitettu asianomaisten autonkuljettajien toimintaa näiden toimiessa sopimuksettoman tilan aikana kanteessa kerrotuissa olosuhteissa lakkovahteina.

Esitetty selvitys osoittaa, että AKT on lakon lopettamisneuvotteluissa vaatinut nimenomaisen määräyksen ottamista lakonlopettamissopimukseen siitä, että kysymyksessä olevien kahden autonkuljettajan työsuhteet palautetaan. Työnantajapuoli ei ole vaatimukseen suostunut. AKT on työtuomioistuimessa kuulustuttanut sopimusneuvottelijaa, joka on ilmoittanut AKT:n jääneen siihen käsitykseen, että lakonlopettamissopimuksen 6 kohdan määräys painostustoimenpiteistä kieltäytymisestä koski myös kysymyksessä olevia työntekijöitä. Neuvottelujen kulusta työnantajapuolelta esitetty selvitys osoittaa kuitenkin työtuomioistuimen mielestä, että AKT:nkin on pitänyt ymmärtää, että velvollisuutta kysymyksessä olevien työsuhteitten palauttamiseen ei lakonlopettamissopimukseen ole sisällytetty, eikä tässä jutussa ole kysymyskään työnantajan velvoittamisesta mainittujen työsuhteiden palauttamiseen taikka tällaisen velvollisuuden vahvistamisesta.

Työntuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Parkkinen, Kuivanen ja Pennanen.

Tuomio oli yksimielinen.