Labor court dismisses strike damages claim but fines union for violating peace obligation.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan osaa tehtaan kokoonpano-osaston työntekijöitä koskeneeseen palkankorotusvaatimukseen olivat osaston työntekijät ryhtyneet lakkoihin ja yhteistuumin kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä. Saatuaan tiedon palkanmaksun keskeyttämisestä kokoonpano-osastolla työskennelleiltä tuotesähköosaston työntekijöiltä, jotka kokoonpano-osaston lakon alettua olivat keskeyttäneet oman työnsä tekemisen osastolla, sekä työnantajan antamista eräitä muita työntekijöitä koskevista palkanmaksun keskeyttämisilmoituksista olivat koko tehtaan työntekijät ryhtyneet lakkoon. Kokoonpano-osaston työntekijöiden lakot ja ylitöistä kieltäytyminen olivat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja koko tehtaan lakko työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Kun tuotesähköosaston työntekijät olivat itse lopettaneet heille kuuluneen työn tekemisen kokoonpano-osastolla, ei työnantajalla ollut velvollisuutta tarjota heille työtä muualta, eikä työnantaja keskeyttäessään heiltä palkanmaksun ollut syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Työnantajan ilmoitusta palkanmaksun mahdollisesta keskeyttämisestä myös muilta työntekijöiltä ei vallinneissa olosuhteissa voitu pitää työtaistelutoimenpiteenä.

Ammattiosaston edustajat olivat kehottaneet työntekijöitä työrauhan säilyttämiseen, mutta se ei ollut ryhtynyt muihin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastasi myös toimikuntansa jäsenten ja luottamusmiesten työtaisteluun osallistumisesta.

Työnantajaa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Metallityöväen Liitto r.y. vuoroin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 30.1.1979 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiossa on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan edustajat olivat useaan otteeseen vaatineet pääluottamusmiestä ja muita luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja niiden syntymisen ehkäisemiseksi, mutta tällaisia toimenpiteitä työnantaja ei ollut voinut havaita. Työtaistelut olivat kohdistuneet selvästi voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies enempää kuin osaston luottamusmiehetkään ja muut työpaikalla olevat ammattiosaston edustajat eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi, niiden tuomitsemiseksi tai niiden lopettamiseksi, vaan he olivat vaatimuksia esittämällä ja työtaisteluun osallistumalla selvästi asettuneet tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Kone- ja siltatyöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Kokoonpano-osaston työntekijät olivat 10.11.1979 kokoontuneet ruokatauon aikana. Työntekijäpuolta neuvotteluissa edustaneet pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat esittäneet kokouksessa työnantajan ehdotuksen hyväksymistä. Luottamusmiehet olivat korostaneet työrauhan säilyttämistä edellytyksenä myönteisen neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi. Osastolla työskentelevä ammattiosaston toimikunnan jäsen oli yhtynyt luottamusmiesten kantaan ja korostanut ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen mukaisten jatkoneuvottelujen mahdollisuuden turvaamista. Tästä huolimatta osastolla oli syntynyt työhäiriöitä 10.11., 12.11. ja 13.11.1979.

Mikäli työntekijät olivat kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä, oli tämä johtunut henkilökohtaisista syistä tai siitä, että heidän työaikalain tarkoittama ylityökiintiönsä oli jo täyttynyt. Ylityöstä kieltäytymiseen työntekijöillä oli ollut lakiin perustuva oikeus. Ammattiosaston tai työhuonekunnan puitteissa ei päätöstä ylitöistä kieltäytymisestä ollut tehty. Työnantaja ei myöskään ollut esittänyt luottamusmiehille vaatimuksia ryhtymisestä toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, vaan luottamusmiehet olivat oma-aloitteisesti täyttäneet velvollisuutensa normaalitilanteen säilyttämiseksi työpaikalla.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton kanteen hylkäämistä.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut Oy Wärtsilä Ab:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton kanteen hylkäämistä.

Asianosaisliitot sekä Oy Wärtsilä Ab ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kone- ja siltatyöväen ammattiosasto on ollut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta sekä Oy Wärtsilä Ab Metallityöväen Liiton kanteen johdosta asiasta kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Järvenpään tehtaan kokoonpanoosaston työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin 26.10.1979 ja 13.11.1979 välisenä aikana sekä 22.11.1979 aamupäivällä olleet lakossa tarkoituksenaan painostaa työnantajaa suostumaan kanteessa kerrottuun palkankorotusvaatimukseen niiden 11 kokoonpano-osaston työntekijän kohdalla, joiden palkkoja ei ollut korotettu siten kuin muiden saman osaston työntekijöiden palkkoja keväällä 1979. Kokoonpano-osaston työntekijät ovat lisäksi yhteistuumin kieltäytyneet ylityön tekemisestä 26.10.1979 lähtien joulukuulle 1979 asti.

Siitä riippumatta, onko työnantajalla ollut paikallisen sopimuksen perusteella velvollisuus antaa edellä mainituille 11:lle kokoonpano-osaston työntekijälle palkankorotus kysymyksessä olleena aikana vai eikö, ovat kokoonpano-osaston lakot ja ylityöstä kieltäytyminen kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja koko tehtaan lakko työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta. Kun tuotesähköosaston edellä mainitut työntekijät ovat itse lopettaneet heille kuuluvat työt kokoonpano-osastolla, ei työnantajalla ole ollut velvollisuutta osoittaa heille lakon ajaksi työtä muualta eikä työnantaja ole keskeyttäessään heiltä palkanmaksun syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Työnantajan ilmoitusta siitä, että eräiltä muilta työntekijöiltä lopetettaisiin palkanmaksu, jos he keskeyttäisivät heille osoitetut työt tai sitä mukaa kuin työt heiltä edellä mainituissa olosuhteissa loppuisivat, ei työtuomioistuimen mielestä myöskään voida pitää työtaistelutoimenpiteenä.

Kokoonpano-osaston lakkoihin on osallistunut osaston luottamusmies ja kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä sekä koko tehtaan lakkoon lisäksi viisi luottamusmiestä, joista yksi myös kuuluu ammattiosaston toimikuntaan, ja neljä muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä, heidän joukossaan ammattiosaston puheenjohtaja, ynnä ammattiosaston jäsenten enemmistö. Ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet ovat kokouksissa, joissa sitten on toisinaan äänestäen, toisinaan yksimielisesti päätetty lakkoon ryhtymisestä, kehottaneet työntekijöitä työrauhan säilyttämiseen. Ammattiosaston ei ole selvitetty ryhtyneen muihin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä laiminlyönnistä samoin kuin toimikuntansa jäsenten ja luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluihin.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Metallityöväen Liiton kanteen hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kone- ja siltatyöväen ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 4 500 markkaa sekä korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla. Jutun laatuun katsoen saa Oy Wärtsilä Ab kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, Äimälä, Sariola, M. Virtanen, Kaski, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.