Labor court orders union to pay fine for insufficient strike prevention measures violating collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the Tampere Metal Workers' Union failed to adequately prevent a strike at a condenser plant, violating the collective agreement's peacekeeping obligations. While the union attempted to stop the strike, the court found their actions insufficient given the union officials' participation in the strike and the strike's duration. Consequently, the union was ordered to pay a compensation fine and cover the employer's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: A trade union is liable for a compensation fine if its measures to prevent or limit a strike are deemed insufficient by the labor court, particularly when union representatives participate in the strike.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kondensaattoritehtaan työntekijöiden toimeenpanemat lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ottaen huomioon luottamusmiesten lakkoon osallistumisen sekä lakon laajuuden ja keston ammattiosaston toimenpiteiden työrauhan turvaamiseksi katsottu jääneen riittämättömiksi.
Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 11.3.1980 tehdyssä kaapeliteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste
Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työnluokitus
Mom. 7. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan työnluokituksen käytöstä töiden keskinäisen vaativuuden määrittelemiseen ja työkohtaisten palkkojen porrastamiseen ja että tällöin käytetään liittojen yhteisesti laatimaa työnluokitusjärjestelmää ja menettelytapaohjeita.
Täten luokitelluissa töissä käytetään työkohtaisia tuntipalkkoja, jotka asettuvat paikkakuntakalleusluokittain seuraaville väleille:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perustuntipalkka
Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Aikapalkka
Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.
Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.
Jos viimeksi mainittua sääntöä toteutettaessa jossakin tapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, mikä osa työntekijälle maksetusta aikapalkasta vastaa perustuntipalkkaa, on perustuntipalkan määrä erikseen selvitettävä huomioon ottaen, mitä 7 § 8 momentissa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
33 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kanteeseen vastatessaan on Metallityöväen Liitto lausunut, että työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon Oy Nokia Ab:n kondensaattoritehtaalla kanteessa mainittuina aikoina. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut lakkoihin 20.10-24.10.1980, jolloin hän oli ollut kursseilla. Tehtaan kaikki noin 150 työntekijää eivät olleet lakossa. Lakon ulkopuolella oli ollut kahdeksan työntekijää, joista osa oli huolehtinut tehtaan lämmityksestä.
Kondensaattoritehtaan palkkataso oli huomattavasti vastaavalla alalla Tampereella maksettavia palkkoja alhaisempi. Työpaikalla oli ollut useita työehtosopimuksesta aiheutuneita tulkintaerimielisyyksiä. Niitä oli ilmennyt muun muassa talokohtaisessa työnluokituksessa. Eräistä urakoista ei ollut saatu edes sovittua voitto-osuutta. Kondensaattoritehtaalla oli laman aikana otettu pois urakoita ja siirrytty aikapalkkaan. Työntekijöiden mielestä ei voinut olla hyväksyttävää, että urakoiden välissä voitiin soveltaa jopa kymmentä eri aikapalkkaa työnjohtajien mielen mukaan. Eräillä työntekijöillä oli edelleen urakkakoodi, vaikka he tekivät aikapalkan mukaista työtä.
Edellä mainitut seikat olivat aiheuttaneet mielialojen kärjistymistä työntekijöiden keskuudessa ja vaikuttaneet osaltaan työtaistelujen syntymiseen. Työntekijät olivat halunneet ratkaista syntyneet ongelmat neuvotteluin. Työnantajalla ei ollut tähän riittävää valmiutta. Työntekijöiden pyrkimyksestä ongelmien ratkaisemiseen oli osoituksena 10.10.1980 päivätty liittoon lähetetty muistio, jonka myös työnantaja oli allekirjoittanut.
Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto oli saanut ilmoituksen kondensaattoritehtaalla syntyneistä työtaisteluista 23.10.1980, jolloin osaston toimitsija oli välittömästi kehottanut pääluottamusmiestä palauttamaan työrauhan tehtaalle ja korostanut työrauhavelvoitteen mukaista käyttäytymistä. Ammattiosaston toimikunta oli kokouksessaan 23.10.1980 tuominnut työrauhavelvollisuuden vastaiset käyttäytymiset tehtaalla ja kehottanut työntekijöitä välittömästi palaamaan töihin. Luottamusmiehet olivat poistuneet työpaikaltaan, koska suurin osa heistä ei olisi voinut työskennellä muiden työntekijöiden poistuttua. Luottamusmiehet, jotka olisivat ehkä voineet jatkaa työntekoaan, olivat katsoneet sen kuitenkin vaikeutuvan niin paljon, että heidän läsnäolonsa työpaikalla olisi olosuhteisiin nähden ollut tarpeetonta. Ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työtaisteluiden ehkäisemiseksi, rajoittamiseksi ja lopettamiseksi.
Edellä mainituilla perusteilla Metallityöväen Liitto on kiistänyt kanteen.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Nokia Ab:n Tampereen kondensaattoritehtaan noin 150 tuotantopuolen työntekijää ovat tukeakseen työnantajapuolen kanssa käymissään neuvotteluissa esittämiään palkankorotusvaatimuksia olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 10.10. ja 4.11.1980 välisenä aikana. Lakot ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Lakkoihin ovat ottaneet osaa Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston asettamat pääluottamusmies ja hänen kursseilla ollessaan hänen varamiehensä sekä viisi osaston luottamusmiestä, joiden osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston toimitsija on heti työtaistelusta tiedon saatuaan kehottanut pääluottamusmiestä palauttamaan työrauhan. Ammattiosaston toimikunta on myös kokouksessaan velvoittanut pääluottamusmiehen ja toisen kondensaattoritehtaassa työskentelevän jäsenensä toimimaan lakon pikaiseksi lopettamiseksi. Nämä ovat kertoneet työhuonekunnan kokouksissa toimikunnan päätöksestä, mutta muuta selvitystä siitä, miten ammattiosaston työpaikalla olevat edustajat olisivat pyrkineet turvaamaan työrauhaa, ei työtuomioistuimelle ole esitetty. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon luottamusmiesten lakkoon osallistumisen sekä lakon laajuuden ja keston työtuomioistuin katsoo ammattiosaston toimenpiteiden työrauhan turvaamiseksi kondensaattoritehtaalla jääneen riittämättömiksi.
Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Pyrhönen, Hurmalainen, Leivo ja Olin.
Tuomio oli yksimielinen.