Legislator Case Law & Legislation
TT:1980-95 AI generated

Labor union fined for insufficient strike prevention duties and failure to monitor collective agreement compliance.

Case Number TT:1980-95
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ordered the trade union and its local branch to pay fines for violating collective agreement obligations during a strike. The union failed to adequately prevent members from striking or monitor compliance with wage and management clauses, despite prior warnings. The court ruled that the union's actions were insufficient to justify exemption from liability, resulting in monetary penalties for both entities.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreements Act; Section 8 of the Collective Agreements Act; Trade unions must actively prevent members from engaging in strike actions and ensure compliance with collective agreement terms, with failure to fulfill these supervisory duties resulting in liability for damages.

Keywords

AI generated
collective agreement obligations trade union liability strike prevention duties supervisory responsibility labor dispute fines workplace peace violation union monitoring duty

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreements Act
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa, sihteerinsä ja pääluottamusmiehen osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin sekä työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun. Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan ylläpitämiseksi olivat jääneet vähäisiksi, eikä ammattiosasto voinut vapautua vastuusta sillä perusteella, että se ennen lakon alkamista oli ilmoittanut irtisanoutuvansa työtaistelusta. Työntekijäliiton edustajat olivat lakon aikana kehottaneet työntekijöitä palaamaan työhön. Työtaistelun kestoajan huomioon ottaen eivät liiton toimenpiteet sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi olleet riittäviä. Näyttämättä oli jäänyt, että liitto olisi itse ryhtynyt asiassa työtaistelutoimenpiteeseen.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 11.4.1980 allekirjoitetussa linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Palkkaperusteet

1. Linja-autohenkilökunnan 2-viikkojakson taulukkopalkat ja niistä lasketut tuntipalkat.

Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa huomioidaan ryhmissä alle 4 vuotta ja yli 4 vuotta kaikki työtodistusten mukainen ammattimaisessa liikenteessä työskentelyaika ja ryhmässä yli 8 vuotta työskentelyaika linja-autonkuljettajana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Erilliset lisät

1. Rahastuslisä

Erillisenä maksettu rahastuslisä on sisällytetty taulukkopalkkoihin. Niissä tapauksissa, joissa rahastuslisä on maksettu 34 penniä suurempana, maksetaan 34 pennin ylittävä osa edelleen erillisenä rahastuslisänä.

2. Vuorotyölisä

Mikäli työ joudutaan jakamaan vuorotyöksi, voidaan sen ajat työntekijäin kanssa sopia paikallisesti.

Lähi- ja paikallisliikenteessä maksetaan iltavuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 15 % työntekijän taulukkopalkasta.

Soveltamisohje

Lähi- ja paikallisliikenne katsotaan vuorotyöluonteiseksi.

3. Lähi- ja paikallisliikenteen määritelmä

Lähi- ja paikallisliikenteen piirissä olevana pidetään aluetta, joka jää 30 kilometrin säteellä piirretyn ympyrän sisään mitattuna asutuskeskuksessa olevasta linjan luonnollisesta lähtöpisteestä.

4. Ilta- ja yötyölisä

Muussa kuin vuorotyössä suoritetaan ilta- ja yötyölisää seuraavasti:

klo 18.00-23.00 iltatyölisää 10 % työtunnilta klo 23.00-06.00 yötyölisää 15 % työtunnilta taulukkopalkasta.

5. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

6. Joulutyölisä

Ensimmäisenä joulupäivänä suoritetusta työstä maksetaan joulutyölisä, jonka suuruus on 200 % työntekijän taulukkopalkasta.

Sovellutusohje

Joulutyölisä ei sisällä sunnuntaityökorotusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijät olivat 19.9.1980 kello 4.30 ja 12.15 välisen ajan olleet lakossa. Tästä työnseisauksesta olivat yrityksen toimitusjohtaja sekä pääluottamusmies tehneet yhteisen muistion. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työntekijät tulisivat pyytämään omalta liitoltaan virallista työtaistelulupaa. Yrityksen toimitusjohtaja oli kehottanut luottamusmiestä huolehtimaan työrauhavelvoitteesta.

2.10.1980 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto oli lähettänyt työnantajaliitolle kirjeen, jossa se oli vaatinut yhtiön hallitusta käymään neuvotteluja erimielisyyksistä työntekijäliiton kanssa. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto oli ilmoittanut, että mikäli erimielisyysasiassa ei päästäisi sopimukseen 17.10.1980 mennessä, ei liitto pystyisi takaamaan työrauhaa yhtiön linja-autoliikenteessä. 3.10.1980 yhtiön toimitusjohtaja oli ilmoittanut sekä työnantaja- että työntekijäliitolle ja pääluottamusmiehelle, ettei neuvotteluja tultaisi käymään muussa kuin työehtosopimuksen 31 §:n järjestyksessä. Viimeksi mainitun päivän jälkeen oli työnantajaliitosta oltu useasti yhteydessä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon ja vaadittu asian pikaista selvittämistä ja työrauhan ylläpitämistä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton toimitsijat eivät kuitenkaan kiireisiinsä vedoten olleet halukkaita heti keskustelemaan asiasta.

16.10.1980 oli käyty neuvottelu erimielisyyksistä työnantajan ja työntekijäpuolen välillä. Tuolloin työntekijäpuoli oli uudistanut aikaisemmat vaatimuksensa ja vaatinut lisäksi lisien maksamista taannehtivasti 24.3.1980 lukien. Työnantajapuoli oli torjunut vaatimuksen ja ilmoittanut olevansa valmis siirtymään mainittujen lisien korvaamisen osalta työehtosopimuksen mukaiseen korvausjärjestelmään, jolloin kiinteät lisät olisi tullut jakaa 80:llä. Työntekijäpuoli ei ollut kuitenkaan hyväksynyt työnantajapuolen ehdotusta. Neuvottelussa ammattiosaston puheenjohtaja oli ilmoittanut ammattiosaston siunaavan mahdollisesti alkavan työtaistelun. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton lakimies oli ilmoittanut, että liiton oli vaikea hoitaa valvontavelvollisuuttaan. Lisäksi hän oli esittänyt käsityksenään, että työtuomioistuin katsoisi mahdollisen työtaistelun laittomaksi. Työnantajapuolelta oli edellytetty, että sekä työntekijäliitto että ammattiosasto huolehtisivat työrauhan säilymisestä.

Totaalinen työtaistelu oli alkanut 18.10.1980 kello 1. Lakossa oli yhteensä 76 työntekijää. Lakon aikana ammattiosaston edustajat olivat 27.10.1980 uudistaneet työnantajalle aiemmin esittämänsä vaatimukset. Lakko jatkui edelleen.

Edellä mainituilla perusteilla Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Espoon linja-autohenkilökunta r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Autoalan Työnantajaliitto oli Paikallislinjat Oy:n tilanteen johdosta ollut yhteydessä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon vasta 13.10.1980, jolloin työnantajaliiton toimitusjohtajan soiton johdosta oli sovittu liittojen väliset neuvottelut erimielisyyksistä pidettäväksi 16.10.1980. Näissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen ilta- ja yötyölisien maksamisesta taannehtivasti. Neuvottelujen epäonnistumisen johdosta työntekijät olivat päättäneet aloittaa työtaistelun. Liittojen välisissä neuvotteluissa ei myöskään koskaan ollut tuotu esille sellaisia vaatimuksia, jotka olisivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohtooikeutta koskeviin määräyksiin.

Edellä mainituilla perusteilla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä liiton osalta sekä osaston osalta jättänyt asian työtuomioistuimen harkintaan.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Espoon linja-autohenkilökunta r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Tähän työtaisteluun ovat ottaneet osaa Espoon linja-autohenkilökunta r.y:n puheenjohtaja, joka samalla on ammattiosaston työpaikalle asettama varapääluottamusmies, ammattiosaston sihteeri ja ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston puolesta on työntekijöitä kehotettu työrauhan säilyttämiseen, mutta ammattiosaston toimenpiteet työrauhan ylläpitämiseksi ovat työtuomioistuimen mielestä jääneet varsin vähäisiksi. Ammattiosasto ei voi vapautua vastuusta sillä perusteella, että se ennen lakon alkamista on ilmoittanut irtisanoutuvansa työtaistelusta.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on ollut tietoinen Paikallislinjat Oy:ssä vallitsevasta tilanteesta jo elo-syyskuusta 1980 lähtien. Liiton edustajien on ilmoitettu lakon aikana kehottaneen työntekijöitä palaamaan työhön. Työtaistelun kestoajan huomioon ottaen ei liiton toimenpiteitä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi voida työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan pitää riittävinä. Näyttämättä on sen sijaan työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että liitto olisi tässä asiassa itse ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Espoon linja-autohenkilökunta r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan Autoliikenteen Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 4500 markkaa ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Sariola, Hurmalainen, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.