Labor court fines union for insufficient strike-breaking efforts despite employer's lawful dismissal grounds.

Tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastalauseena sille, että erään asentajan työsuhde oli purettu. Siitä riippumatta oliko työnantajalla ollut laillinen peruste työsuhteen purkamiseen tai irtisanomiseen, olivat lakot kohdistuneet työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan ylläpitämiseksi olivat olleet täysin riittämättömiä ja ammattiosasto vastasi myös luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun. Työtaistelutoimenpiteiden laajuuden ja keston huomioon ottaen eivät myöskään työntekijäliiton toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi olleet riittävän ajoissa tehtyjä eivätkä riittävän tehokkaita.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 11.3.1980 tehdyssä Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. yleissopimus 5. kohta ja 6. kohta sekä irtisanomissuojasopimus.

Milloin työntekijälle hänen rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä vuoksi on annettu varoitus, tulee siitä ilmoittaa myös asianomaiselle luottamusmiehelle, mikäli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Pääluottamusmies ja luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työnantajan kehotuksista huolimatta. He olivat työehtosopimukseen perustumattomalla vaatimuksellaan olleet edesauttamassa työtaistelun toimeenpanoa ja painostaneet näin ollen työnantajaa omalla toiminnallaan. Luottamushenkilöt olivat systemaattisesti ottaneet osaa lakkoihin. Työntekijäliitto ja ammattiosasto olivat selvästi rikkoneet ja laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuutensa kyseisessä työtaistelutilanteessa.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Oli yrityksen ja lehden toimittajan välinen asia, oliko toimittaja ilmoittautunut portilla. Ammattiosasto ja erotettu asentaja eivät olleet siitä vastuussa. Työväenlehtien toimittajia oli aikaisemminkin käynyt työpaikalla tekemässä työmaaselostuksia. Pyynnön kyseiselle lehden toimittajalle saapua tekemään työmaajuttua oli ammattiosaston puolesta välittänyt joku muu henkilö kuin erotettu asentaja. Puhelinkeskustelustaan tämän kanssa oli työsuojelupäällikkö luonnollisesti kertonut esimiehelleen jo 26.9.1980. Hän oli myös kirjoittanut raportin, joka oli tullut tuotantopäällikön tietoon 29.9.1980. Purkuperusteeksi ilmoitettu uhkaava käyttäytyminen vartioesimiestä kohtaan oli tosiasiassa käsittänyt vartioesimiehen ja asentajan lyhyen ja leppoisan keskustelun tehtaan portilla. Vastoin tuotantopäällikön raportissa sanottua asentaja ei ollut ilmoittanut, ettei lupia tarvita, eikä uhannut, että jos hänen kutsumiaan henkilöitä estellään, heidät tuodaan tehtaalle joukkovoimalla.

Liiton ja ammattiosaston ja sen edustajien työn tuloksena työt olivat käynnistyneet 13.10.1980. Työntekijät, jotka olivat poistuneet 14.10.1980 työpaikalta neuvottelujen siirtymisen vuoksi, oli liiton ja ammattiosaston edustajien toimesta saatu palaamaan töihin iltapäivällä 16.10.1980. 17.10.1980 oli puhelinkehotusten lisäksi lähetetty liitosta ammattiosastolle sähke, jossa oli vaadittu työrauhan palauttamista. Samana päivänä pidetyssä joukkokokouksessa olivat ammattiosaston edustajat kehottaneet työntekijöitä palauttamaan työrauhan. 22.10.1980 koolle saatuun työntekijöitten kokoukseen oli liitosta lähetetty kaksi toimitsijaa, jotka olivat kehottaneet työntekijöitä palaamaan työhön, johon kehotukseen pääluottamusmies oli ammattiosaston edustajana yhtynyt. Näitten kehotusten tuloksena työntekijät olivat palanneet työhön seuraavana päivänä. Siitä lähtien työt olivat jatkuneet. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut työtaisteluun.

Liiton ja ammattiosastonkin toimesta oli tehty kaikki voitava työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Työnantaja oli lain vastaisella purkutoimenpiteellään aiheuttanut tilanteen ja viivyttelyllään pahentanut sitä. Kyseessä oli aktiivisesti ammattiyhdistyspolitiikassa ja politiikassa toiminutta työntekijää vastaan suunnattu toimenpide, joka täytti työsopimuslain 17 §:n 3 momentin kieltämän teon tunnusmerkistön. Tämä tuli siinäkin tapauksessa, että työtaistelun katsottaisiin kohdistuneen työehtosopimukseen, ottaa huomioon oikeusseuraamuksia määrättäessä sovittelemalla hyvityssakkoa niin, että se jätettäisiin kokonaan tuomitsematta.

Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Lakon keston ja laajuuden huomioonottaen oli liiton ja ammattiosaston toimenpiteitä pidettävä täysin riittämättöminä. Ammattiosasto ei ollut tehnyt työrauhan palauttamiseksi mitään, vaan se oli toimenpiteillään pyrkinyt edistämään työtaistelutilanteen syntymistä ja ylläpitämistä.

Metallityöväen Liitto on vielä työtuomioistuimessa lausunut, että työsuhteen purkamisen laillisuus tai laittomuus oli tutkittava niiden purkuperusteitten osalta, jotka oli ilmoitettu työsuhdetta purettaessa. Perusteina oli käytetty vain kahta syytä, toisaalta uhkaavaa käyttäytymistä tehtaan vartiomiestä kohtaan ja toisaalta kieltäytymistä noudattamasta tehtaan järjestysmääräyksiä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Valmet Oy:n tehtailla ovat työntekijät ryhtyneet kanteessa kerrotuin tavoin työtaistelutoimenpiteisiin 9.10.-14.10.1980. Työtaistelutoimenpiteenä tänä aikana aloitetut lakot ovat jatkuneet 15.10., 17.10., 20.10. ja 21.10.1980, jolloin koko tehdas, noin 1 241 työntekijää on ollut lakossa kaikkina päivinä kahdeksan tuntia, sekä 16.10.1980, jolloin lakko on kestänyt neljä tuntia. Näihin työtaistelutoimenpiteisiin he ovat ryhtyneet vastalauseena sille, että yhtiö oli 9.10.1980 purkanut erään asentajan työsuhteen. Työtuomioistuimessa on esitetty laajalti selvitystä siitä, onko työnantajalla ollut laillinen peruste mainitun asentajan työsuhteen purkamiseen tai irtisanomiseenkaan. Tästä kysymyksestä riippumatta ovat lakot kohdistuneet työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Lakkoihin on ottanut osaa 12 ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä, joiden osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin ammattiosasto vastaa, sekä ammattiosaston lähes koko jäsenkunta. Työntekijäin kokouksissa ovat ammattiosaston toimihenkilöt kehottaneet työntekijöitä palauttamaan työrauhan. Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan ylläpitämiseksi ovat työtuomioistuimen mielestä kuitenkin olleet täysin riittämättömiä. Metallityöväen Liiton taholta on ryhdytty toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi puhelinsoitoin, sähkeitse ja henkilökohtaisin keskusteluin sekä lähettämällä toimitsijoita työpaikalle. Kun kuitenkin otetaan huomioon työtaistelutoimenpiteiden laajuus ja kesto, ei esitetty selvitys työtuomioistuimen mielestä osoita, vaikka työntekijät ovatkin palanneet työpaikalleen koolle saadun työntekijöiden kokouksen jälkeen 22.10.1980 ja työt ovat jatkuneet normaalisti, että Metallityöväen Liitto olisi riittävän ajoissa ja riittävän tehokkaasti täyttänyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4 000 markkaa ja velvoittaa molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 2 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Suominen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.