Labor court dismissed union compensation claims for failing to prevent illegal strikes during wage negotiations.

Työntekijät olivat palkankorotusvaatimustaan tukeakseen ryhtyneet lakkoihin, jotka olivat selvästi kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Pääluottamusmies oli kehottanut työntekijöitä töiden jatkamiseen ja lakkojen alettua ottanut yhteyttä työntekijäliittoon. Ammattiosaston johtokunta oli kokouksessaan todennut työtaistelun laittomaksi ja kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön. Työntekijäliiton edustaja oli käynyt työpaikalla kehottaen aloittamaan työnteon.

Pääluottamusmieheltä olisi tosin voitu edellyttää tehokkaampaa toimintaa esimerkiksi siten, että työntekijöiden ollessa lähdössä työpaikalta hän olisi voinut kutsua liiton edustajan suoraan tämän kotoa tilannetta selvittämään. Pääluottamusmiehen toiminnasta kokonaisuutena esitetyn selvityksen huomioon ottaen näyttämättä oli kuitenkin jäänyt, että ammattiosasto olisi laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa.

Ottaen huomioon liiton toiminnasta esitetyn selvityksen ja sen, että liitto oli saanut tiedon lakkojen uudelleen alkamisista vasta työntekijöiden poistuttua työpaikalta, näyttämättä oli jäänyt, että liitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 11.3.1980 allekirjoitetussa vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Aikatyö

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat paikkakuntaluokittain ja palkkaryhmittäin seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sallii ja on teknisesti mahdollista, on tuotannon ja työntekijäin ansion kohottamiseksi työt pyrittävä järjestämään suorituspalkkatyöksi. Työt, jotka vaatetusteollisuudessa vakiintuneen tavan mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty suorituspalkkatyöksi, tehdään urakka- tai sekaurakkatyönä.

2. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 17 % korkeammaksi kuin 14 §:n 1. kohdassa mainittu ohjepalkka ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 17 % korkeammaksi kuin 14 §:n 1. kohdassa mainittu ohjepalkka.

Työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähintään samassa suhteessa.

4. Edellä 2. ja 3. kohdissa mainitut hinnoittelusäännöt ovat urakka- ja työkohtaiset ja työt on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee hinnoitteluperusteeseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä, työvälineissä taikka raaka-aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia tai jos hinnoittelu ei ole 15 §:n 2. tai 3. kohdan mukainen, määritellään työlle uusi hinta.

10. Uusista suorituspalkkaushinnoista sovitaan ensisijaisesti työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua hintaa, suoritetaan työ aluksi tilapäisellä hinnalla, jonka tulee täyttää tämän pykälän 2. tai 3. kohdan määräykset suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteista.

11. Jos työntekijä perustellusti esittää, että jatkuvaksi tarkoitettu tai voimassa oleva hinta on virheellinen, tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle hinnoittelun tarkistamista varten, mutta työtä tehdään kuitenkin em. hinnalla. Suorituspalkan perusteena olevan hinnan tarkistamista koskeviin tutkimuksiin ja neuvotteluihin on ryhdyttävä tarpeetonta viivytystä välttäen, kuitenkin viimeistään viikon kuluessa. Tarkistustutkimukset on pyydettäessä selvitettävä ao. työntekijälle. Mikäli muutoksia tarkistuksen perusteella tapahtuu, sovelletaan tarkistettua hintaa siitä päivästä alkaen, jolloin tarkistamista on pyydetty tai josta alkaen hinta on ollut ilmeisesti virheellinen.

12. Jos suorituspalkkaushinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä, jota ei siellä voida selvittää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi. Erimielisyyskysymystä ratkaistessaan tai antaessaan suosituksen sen selvittämisestä tulee liittojen ottaa huomioon ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireilläoloajan pituuteen, ja niiden perusteella määrätä uuden hinnoittelun voimaantuloajasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IX NEUVOTTELUJÄRJESTYS

34 § Työriitaisuuksien sovittelu

1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä eikä luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaisissa neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, on asiat siirrettävä liittojen ratkaistavaksi ja on paikallisten osapuolten laadittava muistio seikoista, joista ovat erimielisiä, milloin se erimielisyyskysymysten yksiloimiseksi on tarpeen.

2. Jomman kumman liiton esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea aiheetonta viivytystä välttäen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä olevilla perusteilla Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton ja Tampereen Vaatetustyöntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Myöskin paikallinen ammattiosasto, jonka jäseninä olivat käytännöllisesti katsoen kaikki Tampereen vaatetustyöntekijät, oli pitänyt kokouksen 3.9.1980, jolloin oli todettu työtaistelu laittomaksi sekä kehotettu työntekijöitä palaamaan työhön. Tästä ammattiosaston johtokunnan kokouksen päätöksestä pääluottamusmies oli tiedottanut työntekijöille 5.9.1980 työntekijöiden tultua työpaikalle. Hän oli maininnut kertoneensa tilanteesta ammattiosaston johtokunnan kokouksessa ja johtokunnan kehotuksesta ilmoittanut työntekijöille, että johtokunta pahoitteli asiaa ja katsoi, että työtaistelu oli laiton ja että työntekijöiden piti palata töihin. 10.9.1980 käydyissä liittojen välisissä neuvotteluissa asia oli sovittu ja seuraavana päivänä käydyissä paikallisissa neuvotteluissa oli saatu erimielisyydet lopullisesti selvitetyiksi.

Koska sekä liitto että ammattiosasto olivat tehneet voitavansa työrauhan säilyttämiseksi ja työnteon jatkumiseksi, Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Tampereen Vaatetustyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Leijona-Pukine Ab:n työntekijät ovat kanteessa mainittua palkankorotusvaatimustaan tukeakseen aloittaneet lakon perjantaina 29.8.1980 aamulla. Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies on tuolloin tuloksitta kehottanut työntekijöitä käynnistämään työt. Työnantajan edustajan suostuttua neuvottelemaan työntekijäin valitseman suurehkon neuvotteluryhmän kanssa ovat työt kuitenkin alkaneet kello 9, mutta neuvottelujen päätyttyä noin kello 10.40 tuloksettomina työntekijät ovat pääluottamusmiehen kehotuksista huolimatta poistuneet työpaikalta ilmoittaen palaavansa maanantaiaamuna 1.9.1980. Pääluottamusmies on ilmoittanut tilanteesta myös Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton sihteerille, joka on vain todennut olevan hyvä, että työt jatkuvat maanantaiaamuna.

Pääluottamusmiehen sovittua torstaina 4.9.1980 neuvottelujen aloittamisesta seuraavana aamuna kello 8 ovat työntekijät tuona aamuna aloittaneet työt. Neuvottelutkin ovat tuolloin jatkuneet koko päivän. Työnantajan niissä tekemään tarjoukseen eivät työntekijät ole olleet tyytyväisiä, mutta pääluottamusmiehen ehdotettua heille neuvottelujen jatkamista osaksi toiselta pohjalta työntekijät ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä tämän pääluottamusmiehen jäädessä siihen käsitykseen, että työt jatkuisivat maanantaina 8.9.1980 normaalisti. Maanantaiaamuna työntekijät ovat kuitenkin, saatuaan tietää, että Oy Leijona-Pukine Ab:n palkka-asioista oli sovittu neuvoteltavan liittotasolla keskiviikkona 10.9.1980, katsoneet paikallisten neuvottelujen jatkamisen tarpeettomaksi ja lähteneet pääluottamusmiehen kehotuksista huolimatta vielä maanantai- ja tiistaipäiväksi pois työstä. Työntekijäin pois lähdöstä pääluottamusmies on taas ilmoittanut työntekijäliitolle sen toimiston auettua maanantaiaamuna.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Sariola, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.