Labor court partially allowed strike claims, ordering fines for union inaction and breach of peace obligations.

Telakan eri osastoilla toimeenpannut lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Koska selvittämättä oli vielä, oliko eräässä toisessa yrityksessä toimeenpantu lakko muodostanut asianomaiseen työehtosopimukseen kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen, ei tämän jutun yhteydessä voitu katsoa näytetyksi, että telakan työntekijöiden yhtenä päivänä tämän toisen yrityksen työntekijöiden lakon tukemiseksi toimeenpanema lakko olisi kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimukseen.

Lakkojen pitkä jatkuminen olisi edellyttänyt ammattiosastolta ripeämpiä ja voimakkaampia toimenpiteitä työrauhan ylläpitämiseksi, minkä lisäksi ammattiosasto vastasi myös luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun. Myös työntekijäliitto oli laiminlyönyt asian yhteydessä valvontavelvollisuutensa.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa.

Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

Mom 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 5. Liittojen välinen sopimus MTM:n soveltamisesta työpaikoilla on tämän työehtosopimuksen liitteenä. Kts. s. 83.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantaja oli antanut suorituspalkkalaisille 70 pennin yleiskorotuksen. Aikapalkkalaiset eivät tällaista korotusta olleet saaneet. Tämä oli aiheuttanut mielenkuohuntaa aikapalkkalaisten keskuudessa. Työnantaja ei ollut huolehtinut eri palkkausperusteisten työntekijöiden palkkauksen tasavertaisesta kehittämisestä, mikä puolestaan oli osaltaan aiheuttanut työrauhavelvoitteen rikkomisia. Koko telakan lakko 16.10.1980 ja teräsosaston levyseppien ja hitsaajien lakko 23. ja 24.10.1980 eivät olleet johtuneet kanteessa mainituista palkkauskysymyksistä, vaan edellisen tarkoituksena oli ollut tukea Valmet Oy:n Tampereen tehtaalla erään työntekijän erottamisen johdosta toimeenpantua työtaistelua ja jälkimmäisen syynä oli ollut eräiden urakkatyöntekijöiden lomauttaminen.

Poissaoloista 2. ja 3.10.1980 oli 6.10.1980 ilmoitettu vastaajaliiton palkkasihteerille, joka oli kehottanut pääluottamusmiestä toimimaan työehtosopimuksen mukaisesti. Poissaoloista 6.10.1980 oli ilmoitettu 8.10.1980 vastaajaliiton palkkasihteerille, joka oli kehottanut pääluottamusmiestä toimimaan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Pääluottamusmiehelle annettuihin kehotuksiin hoitaa asia neuvotteluteitse oli sisältynyt vaatimus työrauhavelvollisuuden noudattamisesta. Metallityöväen Liitto oli tehnyt näin voitavansa työrauhan palauttamiseksi. Liittojen välillä oli 15.10.1980 käyty koko päivän neuvotteluja tilanteen laukaisemiseksi.

Ammattiosasto oli johdonmukaisesti pyrkinyt työtaistelujen ehkäisemiseen, tuomitsemiseen ja lopettamiseen. Luottamusmiehet olivat työpaikkakokouksissa painottaneet työrauhan säilyttämisestä ja kieltäneet työrauhavelvoitteen vastaiset poissaolot. Työntekijät eivät kuitenkaan olleet tilanteen kärjistyttyä noudattaneet annettuja työrauhaan velvoittavia päätöksiä, koska luottamusmiesten lupaamissa neuvotteluissa ei ollut saatu aikaan mitään lopputulosta. Lisäksi luottamusmiehet olivat todenneet, ettei sillä seikalla, olisivatko he jääneet muitten poistuttua työpaikalle, ollut töitten kannalta merkitystä, koska töitä ei olisi heillekään annettu. Kanteessa mainittujen luottamusmiesten osallistuminen työtaisteluihin myönnettiin eräin vähäisin poikkeuksin.

Edellä esitetyillä perusteilla vastaajaliitto on kiistänyt kanteen ja pyytänyt kantajaliiton velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Turun metallityöväen Ammattiosasto on ollut työtuomioistuimessa kuultavana.

Lakkoihin on 7.10.1980 osallistunut pääluottamusmies ja 2.-3.10.1980 kolme osaston luottamusmiestä, 6.-7.10.1980 lukuisa joukko osastojen luottamusmiehiä ja 22.-24.10.1980 kaksi osaston luottamusmiestä.

Ammattiosaston toimikunta on 30.9. ja 14.10.1980 pitämissään kokouksissa kehottanut työrauhan ylläpitämiseen, ja luottamusmiesten toiminta on syyskuussa 1980 työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion jälkeen siirtänyt uhkaamassa olleita lakkoja tuonnemmaksi. Lakkojen pitkä jatkuminen jo edellä mainitun tuomion n:o 76/1980 osoittamalla tavalla olisi työtuomioistuimen mielestä kuitenkin edellyttänyt ammattiosastolta ripeämpiä ja voimakkaampia toimenpiteitä työrauhan ylläpitämiseksi. Ammattiosasto vastaa myös asettamiensa luottamusmiesten toiminnasta. Lakkojen kerrotun pitkän jatkumisen olisi myös pitänyt antaa Metallityöväen Liitolle aihetta muihin toimenpiteisiin vastineessa mainittujen yhteydenottojen lisäksi ammattiosaston saamiseksi täyttämään velvollisuutensa työrauhan ylläpitämisessä ja sen jäsenet noudattamaan työrauhaa.

Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen koko telakalla 16.10.1980 toimeenpannun lakon osalta muutoin kuin teräsosaston hitsaajien ja levyseppien kohdalta hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 6500 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 5500 markkaa, minkä ohessa ammattiosasto ja vastaajaliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Suominen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.