Labor court dismisses union compensation claim but orders both sides to pay fines for strike violations.

Palkankorotusvaatimustensa tukemiseksi olivat kahden paperikoneen yhteisellä pakkauslinjalla työskentelevät työntekijät ainakin ajoittain yhteistoimin hidastaneet paperirullien pakkaamista ja siten ryhtyneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. Vastalauseena sille, että työnantaja oli keskeyttänyt palkanmaksun kahden paperikoneen työntekijöiltä, olivat kahden muun paperikoneen työntekijät, heidän joukossaan luottamusmies, poistuneet työstä ja ryhtyneet näin työnantajan työnjohto-oikeuteen kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. Ammattiosasto vastasi näistä työtaistelutoimenpiteistä.

Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että ammattiosastolla olisi ollut sellaista tietoa superkalantereilla ja pituusleikkureilla ja osittain pakkauslinjallakin esiintyneestä jarrutuksesta, että ammattiosasto olisi voinut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.

Toimeenpantujen jarrutusten yhteydessä työnantaja oli antanut ilmoituksen, että palkanmaksu keskeytettäisiin sitä mukaa kuin työt loppuisivat asianomaisilta työntekijöiltä. Tästä ennakkoilmoituksesta poikkeava yhden paperikoneen työntekijöiden työnteon ja palkanmaksun keskeytys oli työntekijäpuolella voitu perustellusti käsittää työnantajan painostustoimenpiteeksi jälkikäsittelyssä ja pakkauksessa työnantajan ilmoituksen mukaan ilmenneen jarrutuksen johdosta. Tämä työnantajan toimenpide oli muodostanut vastatyötaistelutoimenpiteen, joka oli kohdistunut samoihin työehtosopimusmääräyksiin kuin jarrutuskin.

Työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja ammattiosasto sekä työnantaja tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Paperiliitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken voimassa olevassa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Yleissopimuksen noudattaminen

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A1-K1 kausipalkka on vähintään 1048 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä III olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.

Suoritettaessa sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehelle ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Urakka- ja palkkiotyö

1. Urakka- ja palkkiotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa palkkaus kokonaan tai osaksi riippuu suoritetun työn tuloksesta tai määrästä.

2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoittelusta sovitaan työnantajan tai hänen edustajan ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

31 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta.)

2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainituilla työtaistelutoimenpiteillä olivat Myllykoski Oy:n työntekijät, jotka olivat Paperiliiton jäsenyhdistyksen Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35 r.y:n jäseniä, pyrkineet painostamaan työnantajaa suostumaan alussa mainittuihin palkankorotusvaatimuksiin. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli sekä kirjallisesti että lukuisia kertoja suullisesti kehottanut Paperiliittoa ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimien lopettamiseksi. Tästä huolimatta työtaistelutoimet jatkuivat.

Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut sekä Paperiliiton että Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Paperikoneiden 6 ja 7 superkalantereiden ja pituusleikkureiden työntekijät eivät olleet jarruttaneet. Aikaisemmin ei oltu edes yksilöidysti väitetty kalanterien ja pituusleikkurien työntekijöiden jarruttaneen. Laaduntarkkailun vaikeus koski käytännössä ainoastaan tilanteita, joissa oli siirrytty tilauksesta toiseen. Tilauksen vaihto tapahtui harvemmin kuin kerran vuorokaudessa, joten se ei ollut voinut olla perustana tuotteen laadun väitetyille muutoksille. Mikäli väite epätasaisesta laadusta piti paikkansa, se osoitti, että jälkikäsittelyssä oli ollut selviä teknisiä hankaluuksia, sillä laatuerot olivat syntyneet massan- ja paperinvalmistuksessa, eikä niihin enää voitu vaikuttaa jälkikäsittelyssä.

Palkanmaksun keskeytys 14.6.1980 ei ollut perustunut jarrutukseen tai työntekijöiden toiminnan moitittavuuteen, vaan heistä riippumattomiin teknisiin vaikeuksiin. Paperikoneiden 4 ja 5 luottamusmies oli pyrkinyt estämään työntekijöiden poistumista työpaikalta paperikoneilla 6 ja 7 syntyneen palkanmaksun keskeyttämisen vuoksi, mutta oli todennut tilanteen mahdottomaksi ja ilmoittanut neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajalle odotettavissa olevasta vaarasta. Itse hän oli ollut työvuoronsa loppuun asti työssä.

21.8.1980 liittojen edustajien läsnäollessa käydyissä neuvotteluissa Paperiliitolle tai ammattiosastolle ei oltu esitetty yksilöityjä vaatimuksia toimenpiteistä, joihin olisi pitänyt työnantajapuolen käsityksen mukaan ryhtyä väitetyn jarrutuksen lopettamiseksi. Paperiliitolta ei oltu vaadittu mitään sellaisia toimenpiteitä joihin se ei olisi ryhtynyt.

Edellä mainituilla perusteilla Paperiliitto on vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen hylkäämistä.

Paperiliitto on vielä lausunut, että työnantajaliiton luettelemien seisokkien syinä ei ollut ollut jarrutuksen aiheuttama tambuurirautapula, vaan seisokit olivat aiheutuneet teknisistä vaikeuksista. Paperikoneiden 6 ja 7 yhteinen pakkauslinja oli suunniteltu ja rakennettu siten, että siinä oli yksi käyntinopeus, jota työntekijät eivät voineet säätää hitaammaksi tai nopeammaksi. Pakkauslinjan käyntiä ei näin ollen ollut teknisistä syistä mahdollista jarruttaa. Pakkauksessa esiintyneistä vaikeuksista oli johtunut useina päivinä jo aikaisemmilta päiviltä kerääntynyt suuri kassa. Heitot saven virtauksessa ja paperissa olleet epätasaisuudet olivat myös vaikeuttaneet paperin käsittelyä superkalantereilla ja pituusleikkureilla hidastaen niiden käyntiä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35 ja Myllykoski Oy ovat olleet kuultavina siltä osin kuin niitä vastaan jutuissa on esitetty vaatimuksia.

Ammattiosastolle ja sen edustajille ei kuitenkaan ole selvitetty annetun konkreettisia tietoja ja huomautuksia siitä, missä, miten ja koska jarrutetaan. Siten ei PK 6:n luottamusmiehelle, jonka toimialueeseen myös PK 6:n ja PK 7:n yhteinen pakkauslinja kuuluu, ole selvitetty kertaakaan huomautetun sen enempää pakkauksen kuin myöskään PK 6:n superkalanterien ja pituusleikkurien jarrutuksesta. PK 7:n luottamusmiehelle, joka itse toimii vuorossaan tämän paperikoneen pituusleikkurin ajomiehenä, ei ole selvitetty huomautetun asiasta muulla tavoin kuin että hänelle on jossakin tilanteessa soitettu kotiin ja kehotettu huolehtimaan tilanteen rauhoittamisesta ja normalisoimisesta, mutta muuta konkreettista tietoa ei näihinkään kehotuksiin ole selvitetty sisältyneen kuin että tambuuriraudat ovat täyttyneet jarrutuksen takia. Selvitystä muille ammattiosaston edustajille ehkä annetuista konkreettisista tiedoista ja huomautuksista ei työtuomioistuimelle ole esitetty.

Ammattiosaston saatua tiedotteen palkanmaksun keskeyttämisestä 14.8.1980 se on kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle, että sen taholta vallitsee täydellinen työrauha ja että se tulee tekemään kaikkensa työrauhan säilyttämiseksi. Mitä ammattiosaston taholta on esitetty sitä ennen elokuussa työnantajan edustajien kanssa käydyissä. keskusteluissa, on jäänyt selvittämättä. Ainakin 21.8.1980 käydyissä neuvotteluissa, joissa liittojen edustajat ovat olleet mukana, on työntekijäpuolelta pyydetty työnantajapuolta yksilöimään väitettyjä jarrutustapauksia, kun ammattiosasto ei ollut pystynyt niitä toteamaan. Pyyntö ei ole johtanut tulokseen.

Edellä sanottu osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että sekä yhtiön että ammattiosaston puolella on ollut puutteita pyrittäessä tilanteen selvittämiseen ja normalisoimiseen. Ammattiosaston puolella ovat selville käyneet puutteellisuudet lähinnä koskeneet suhtautumista PK 6:n ja PK 7:n yhteisen pakkauslinjan jarrutukseen touko-kesäkuussa 1980. Ammattiosaston vastuuta tältä osin lieventää - mutta ei kokonaan poista se, että pakkauslinjan jarrutuksella ei ole selvitetty olleen läheskään sellaisia vaikutuksia tuotantoon kuin työnantajapuolelta oli esitetty. Muulta osin - eli siis sikäli kuin koskee superkalantereilla ja pituusleikkureilla ollutta jarrutusta ja pakkauslinjankin jarrutusta elokuussa 1980 - työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että ammattiosastolla olisi ollut sellaista tietoa jarrutuksesta, että se olisi voinut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.

Kun yhtiö on 14.6.1980 keskeyttänyt palkanmaksun PK 6:n ja PK 7:n työntekijöille, ovat myös PK 4:n ja PK 5:n työntekijät poistuneet työstä ja ryhtyneet näin työnantajan työnjohto-oikeuteen kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen. Näiden paperikoneiden luottamusmiehen on ilmoitettu pyrkineen estämään työstä poistumista, mutta seuraavissa työvuoroissaan hän on osallistunut lakkoon. Ammattiosasto vastaa luottamusmiehen toiminnasta, eikä ammattiosaston ole liioin edes väitetty pyrkineen muutenkaan saamaan näiden koneiden työntekijöitä palaamaan työhön ennen kuin töiden aloittamisesta myös PK 6:n ja PK 7:n kohdalta on sovittu.

Keskeytettäessä palkanmaksu PK 6:n työntekijöiltä 14.8.1980 ovat eräät jälkikäsittelyn työntekijät poistuneet työstä tuntia ennen kuin keskeytys olisi heidän kohdaltaan tullut voimaan. Perustetta sille, että ammattiosasto vastaisi tästä tapahtumasta, ei jutussa ole kuitenkaan esitetty.

Kun työnantajapuolelta on ilmoitettu Paperiliitolle Myllykosken paperitehtaassa vallitsevasta tilanteesta, on liitto sähkein ja tehtaalle lähetettyjen edustajiensa toimenpitein kehottanut ammattiosastoa noudattamaan työrauhaa. Kun liitonkin saamat tiedot tilanteesta ovat eri kohdissa olleet vajavaisia, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Paperiliitto olisi tämän asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Myllykoski Oy on palkanmaksun keskeyttäessään toiminut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ohjeiden mukaan. Jutussa ei ole kuitenkaan ilmennyt työnantajaliiton tienneen siitä, että palkanmaksun keskeyttäminen tapahtuisi edellä mainituin tavoin ennakkoilmoituksesta poiketen. Tietoa siitä, että työnantajan toimintaa työntekijäpuolella pidettäisiin työtaistelutoimenpiteenä, ei Metsäteollisuuden Työnantajaliitolla ole näytetty olleen ennen tiedon saamista Paperiliiton vastakanteesta. Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto olisi Myllykosken paperitehtaassa tapahtuneiden palkanmaksun keskeyttämisten yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteet enemmälti hyläten tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Myllykosken Osasto n:o 35:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta PK 4:n ja PK 5:n lakon sekä PK 6:n ja PK 7:n yhteisellä pakkauslinjalla touko-kesäkuussa 1980 ilmenneen jarrutuksen yhteydessä 4 500 markkaa sekä Myllykoski Oy:n maksamaan Paperiliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta keskeytettäessä työnteko ja palkanmaksu vastoin ennakkoilmoitusta 3 500 markkaa. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Parkkinen, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Eri mieltä olleen jäsen P. Virtasen lausunto, johon jäsenet Leivo ja Kuivanen yhtyivät:

Poiketen työtuomioistuimen enemmistön kannasta katsomme, ettei ammattiosasto ole miltään osin vastuussa Myllykoski Oy:ssä tapahtuneesta jarrutuksesta ja että Myllykoski Oy:n työrauhavelvoitteen vastainen menettely ilmenee myös muulla tavoin kuin enemmistö on päätöksessään todennut.

Työnantajapuolelta on asian käsittelyn yhteydessä todettu, että on riittävää kun osoitetaan paikka, jossa esiintyy häiriöitä. Sitä, miten mahdollinen jarrutus tai hidastus tapahtuu, ei työnantajapuolen käsityksen mukaan tarvitsisi tarkemmin selvittää. Työtuomioistuimen enemmistö on katsonut, että ammattiosaston välttelevä suhtautuminen touko-kesäkuun jarrutukseen samoin kuin se seikka, ettei sen toimesta ole lähdetty selvittämään sitä, tapahtuuko jarrutusta ja miltä osin, aikaansaisi ammattiosastolle vastuun tapahtuneesta jarrutuksesta.

Katsomme ettei siitä seikasta sinänsä, ettei ammattiosaston ole selvitetty pyytäneen työnantajalta konkreettisempaa tietoa pakkauslinjan tilanteesta touko-kesäkuussa 1980, aiheudu sille vastuuta tapahtuneesta jarrutuksesta. Tuotantohäiriöt ovat ainakin osittain johtuneet muistakin syistä kuin yhteistoimin tapahtuneesta jarrutuksesta. Ne ovat saattaneet johtua myös niistä syistä, joihin työntekijäpuolelta on asian käsittelyn yhteydessä vedottu. Työnantajapuolella on näyttövelvollisuus ammattiosaston toimimisvelvollisuuden perusedellytysten olemassaolosta. Katsomme jääneen näyttämättä, että ammattiosastolla olisi ollut sellaista tietoa touko-kesäkuussa tapahtuneesta pakkauslinjan jarrutuksesta, että sen olisi pitänyt ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi.

Työnantajapuolelta on asian käsittelyn yhteydessä perusteltu pakkaamon työntekijöiden palkanmaksun lopettamista sillä seikalla, ettei jarrutuksen alkuunpanijoita voitu jättää työhön vaikka työtä olisi ollutkin. Vaikka työnantajalla olisi ollut perusteltu syy katsoa rautapulan johtuneen nimenomaan tässä työvaiheessa tapahtuneesta jarrutuksesta, ei tämä vielä ole peruste tuotannon keskeyttämiselle ja palkanmaksun lopettamiselle laajemmalti ja pidempään kuin mikä on tuotannon kannalta välttämätön. Työnantajaliitto on antanut ohjeen koko tuotannon pysäyttämisestä. Näin on myös käytännössä tapahtunut.

Sekä kesä- että elokuussa on työnantaja ilmoittanut, että palkanmaksu keskeytettäisiin sitä mukaa kuin työt loppuvat asianomaisilta työntekijöiltä. Ennakkoilmoituksesta poiketen on PK 6 kuitenkin pysäytetty kesäkuussa usean tambuuriraudan ollessa vielä käytettävissä. Sekä kesä- että elokuussa on jälkikäsittelyn ja pakkauksen työntekijöiden työt lopetettu ja palkanmaksu keskeytetty samanaikaisesti paperikoneiden miehistön kanssa.

Poikkeaminen ennakkoilmoituksesta sekä edellä selvitetty tuotannon pysäyttäminen ja palkanmaksun keskeyttäminen on työntekijäpuolella voitu perustellusti käsittää työnantajan painostustoimenpiteeksi jälkikäsittelyssä ja pakkauksessa työnantajan ilmoituksen mukaan ilmenneen jarrutuksen johdosta. Katsommekin, että Myllykoski Oy on edellämainitunlaisella menettelyllään syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Palkanmaksun keskeyttäminen on vastatyötaistelutoimenpide, joka on kohdistunut samoihin työehtosopimusmääräyksiin kuin jarrutuskin.

Edellä olevilla perusteilla harkitsemme oikeaksi kanteet enemmälti hyläten tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta paperikoneiden 4 ja 5 lakon johdosta 3 500 markkaa sekä Myllykoski Oy:n maksamaan Paperiliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta keskeyttäessään työnteon ja palkanmaksun edellä selvitetyin tavoin 3 500 markkaa. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.