Labor court dismisses union claim for damages when employer violates collective agreement termination order but union failed to negotiate prior.

Työnantaja oli ennen työntekijäin lomauttamista käynyt neuvottelut lomauttamisjärjestyksestä, muttei enää irtisanomisia toteuttaessaan ollut uudelleen ottanut esille työntekijöitten irtisanomisen vuorojärjestystä, vaikka työntekijäpuoli oli kanteen tarkoittaman työntekijän osalta vaatinut neuvotteluja tästä kysymyksestä.

Työnantaja oli työntekijän irtisanoessaan menetellyt työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevien määräysten vastaisesti. Yhtiö ei kuitenkaan, kun otettiin huomioon sen perustelut muiden työntekijäin työssä pitämiselle, ollut rikkonut tietensä työehtosopimusta.

Työnantajaliitto, joka ei ollut neuvotteluvaiheessa pyrkinyt selvittämään, oliko työnantaja menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti, oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asianosaiset: Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. Autonrengasliitto r.y. ja Kumi-Helenius Oy

RATKAISU

Kumi ja Nahkatyöväen Liiton ja Autonrengasliiton kesken vuonna 1977 tehdyssä autonrengasalan työehtosopimuksessa oli muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Irtisanomissuoja, lomauttaminen

1. Tämän sopimuksen tarkoittamissa työsuhteissa noudatetaan molemminpuolista 14 vuorokauden irtisanomisaikaa,

Työnantajat eivät kuitenkaan lopeta yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä vähintään kolme viikkoa ennen sekä jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut kymmenen vuotta vähintään neljä viikkoa ennen.

2. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työnantaja on lain mukaan oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisten tapahtumien takia joudutaan kokonaan tai osaksi keskeyttämään.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, on siitä ilmoitettava työntekijäliiton paikalliselle ammattiosastolle heti kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon ja mikäli mahdollista kuukautta ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista. Jos toimenpide kohdistuu vähintään viiteen työntekijään, on siitä samalla ilmoitettava myös julkiselle työvoimaviranomaiselle.

Milloin kysymyksessä on edellisessä momentissa mainittu irtisanominen tai lomauttaminen, on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijäin huoltovelvollisuuden määrään.

Jos työnantaja kolmen kuukauden kuluessa 3 momentissa tarkoitetusta irtisanomisesta tarvitsee lisää työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan ennen kuin muita työntekijöitä otetaan työhön, tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensi sijassa heille. Työnantajan tai työntekijäjärjestöjen edustajan vaatimuksesta on välittömästi neuvoteltava tässä pykälässä mainituista toimenpiteistä ja niiden seurauksena mahdollisesti syntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja oikeudellisista kysymyksistä.

3. Irtisanomis- ja lomautustapauksissa noudatetaan lisäksi työsopimuslain määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajapuolella ei siis missään vaiheessa ollut kiistetty kantajaliiton esittämiä tosiseikkoja. Työnantajapuolella ei kuitenkaan ollut vaivauduttu esittämään perusteluja työehtosopimuksen mukaisesta työvoiman vähentämisjärjestyksestä poikkeamiselle. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan syynä siihen, että Nisumaan kohdalla oli poikettu työehtosopimuksen mukaisesta työvoiman vähentämisjärjestyksestä, oli ollut Nisumaan aktiivinen ammattiyhdistystoiminta. Hän oli toiminut työsuhteensa aikana pääluottamusmiehenä, ammattiosaston toimikunnan jäsenenä, sen sihteerinä ja yhden vuoden ammattiosaston puheenjohtajana. Lisäksi hän oli ollut työsuojeluasiamiehenä ja työsuojelutoimikunnan sihteerinä.

Sanotuilla perusteilla Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kumi-Helenius Oy on lomauttanut ja irtisanonut Kalevi Nisumaan työehtosopimuksen vastaisesti. Lisäksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut Kumi-Helenius Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Autonrengasliiton hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kuten kanteesta selvisi, asiasta oli käyty useita neuvotteluja. Lisäksi asiaa oli liittojen kesken selvitelty useita kertoja useissa yhteyksissä tapahtuneissa tapaamisissa ja puhelinkeskusteluissa.

Sanotuilla perusteilla Autonrengasliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vastineen johdosta vielä lausunut muun ohella, että vastaajan esittämä neuvottelumuistio, jossa oli päästy yksimielisyyteen työvoiman vähentämisjärjestyksestä, koski pelkästään lomautusta jolloin irtisanomisista ei vielä ollut tietoa. Asia oli riitautettu työpaikalla välittömästi sen jälkeen, kun Nisumaa ainoana työntekijänä oli sanottu irti. Työnantaja oli selvästi rikkonut irtisanomisjärjestystä, koska Nisumaa oli pinnoittamo-osaston kaikkein ammattitaitoisin työntekijä ja hänellä oli kaikkein pisin kokemus alalta eikä kenelläkään työntekijällä ollut enempää huoltovelvollisuutta kuin Nisumaalla. Työntekijäpuolen mielestä ainoastaan osaston luottamusmies oli Nisumaata paremmassa asemassa irtisanomisjärjestyksen kannalta luottamusmiesasemansa vuoksi.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Kumi-Helenius Oy:n Kempeleen tuotantolaitoksella on loppuvuonna 1978 tuotannollisista syistä, kun raskaitten renkaitten pinnoitus samoin kuin maansiirtokoneitten renkaitten korjaus lopetettiin kokonaan ja henkilöauton renkaitten pinnoittaminen lopetettiin lähes kokonaan, jouduttu ensin lomauttamaan työntekijöitä ja sitten irtisanomaan suurin osa lomautetuista. Lomautusjärjestyksestä on neuvoteltu paikallisesti työnantajan ja työntekijäin edustajain kesken. Työnantajan lomautettaviksi ensin ilmoittamista 17 työntekijästä on neuvottelujen perusteella lomautettu 14 henkilöauton renkaiden pinnoituslinjan ja kumiosaston työntekijää marraskuun 1 päivästä 1978 lukien. Lomautus on siis toimitettu ottamalla osapuolten hyväksymin tavoin huomioon työehtosopimuksen 4 §:n määräykset vuorojärjestyksestä. Lomautus on koskenut myös Pentti Nisumaata, joka oli tullut tehtaan palvelukseen 24.9.1973 eli pian tehtaan toiminnan alettua.

Nisumaan työsuhde on lomautuksen kestäessä 10.11.1978 sanottu irti päättymään 30.1.1979. Myös muiden lomautettujen työsuhteet on Nisumaan irtisanomisen jälkeen irtisanottu. Lomautuksen astuessa voimaan on työhön pinnoittamoon jäänyt luottamusmies sekä lomautuksen kestäessä sinne siirtyneet kaksi muuta työntekijää, toinen vain osittain. Ajoittain on pinnoittamossa vuoden 1979 alkupuolella työskennellyt myös eräs äitiyslomalta palannut työntekijä. Nisumaalle ei ole tarjottu tilaisuutta palata pinnoitukseen ilmaantuneisiin tehtäviin.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi Kumi-Helenius Oy:tä vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten vahvistaa, että Kumi-Helenius Oy on Pentti Nisumaan irtisanoessaan menetellyt työehtosopimuksen 4 §:n määräysten vastaisesti, sekä tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Autonrengasliiton maksamaan Kumi- ja Nahkatyöväen Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3000 markkaa. Vastaajien tulee lisäksi korvata kantajan oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti 2000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.