Labor unions fined for strike actions targeting wage clauses without prior peacekeeping measures.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered two trade union branches to pay compensation fines for violating collective agreement wage provisions through strikes. Although the unions argued they could not prevent the strikes due to the employer's refusal to negotiate and the limited scope of their membership, the court found they failed to take sufficient steps to maintain industrial peace. Consequently, the unions were held liable for the strikes directed at wage clauses despite their efforts to mitigate the situation.
Legislator headnote
AI generatedSection 8 of the Collective Agreements Act; trade unions are liable for compensation fines if they fail to take sufficient measures to maintain industrial peace when their members engage in strike actions targeting collective agreement provisions.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin painostaakseen työnantajaa joko vaatimiinsa ratkaisuihin palkkaneuvotteluissa taikka palkkaneuvotteluissa sovituiksi kertomiensa, mutta ainakin osittain työnantajapuolen epätäsmällisen neuvottelumenettelyn johdosta riitaisiksi jääneiden palkankorotusten maksamiseen. Ammattiosastot vastasivat työpaikalle asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun. Osastot eivät olleet ryhtyneet läheskään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Osastot tuomittu työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 11.3.1980 allekirjoitetussa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Palkkaryhmät
Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perustuntipalkka
Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Aikapalkka
Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.
Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kaikki edellä sanotut työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin eivätkä paikalliset ammattiosastot Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Lakkoihin oli osallistunut muun muassa kaksi Turun metallityöväen Ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä sekä kaksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut lakkoihin ja varapääluottamusmies ainoastaan silloin, kun pääluottamusmies ei ollut estynyt tointaan hoitamasta.
Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metallija Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
Koko telakan henkilökunnan 6.10.1980 sattunut lakko oli johtunut työnantajan kieltäytymisestä jatkaa neuvotteluja. 7.10. osa varustelu- ja laivankorjausosaston työntekijöistä oli ollut lakossa, koska eräs telakan insinööreistä oli alkanut ajaa nosturia.
Nosturinkuljettajilla ei ollut omaa osaston luottamusmiestä. Pääluottamusmies oli toiminut työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Ammattiosastot olivat pyrkineet johdonmukaisesti työrauhan takaamiseen ja kehottaneet kaikkia jäseniään välittömästi pidättymään työrauharikkomuksista.
Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäsenistä vain noin 15 % työskenteli Valmet Oy:n Turun telakalla. Nosturinkuljettajista kuului ainoastaan kaksi tähän ammattiosastoon eikä näistä kumpikaan ollut osastonsa luottamusmies tai toimikunnan jäsen, joten heillä ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa palkkaneuvotteluihin eikä syntyneisiin työnseisauksiin. Tämän ammattiosaston jäseninä olevat luottamusmiehet työskentelivät osastoilla, joissa on vähän työntekijöitä. Tämän vuoksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosastolla oli ollut erittäin pienet mahdollisuudet tehokkaasti vaikuttaa työrauhan palauttamiseksi.
Kun ammattiosastot ja luottamusmiehet olivat tehneet voitavansa työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi ja lakot olivat johtuneet pelkästään siitä, että työnantaja oli kieltäytynyt noudattamasta nosturinkuljettajien palkankorotusta koskevaa sopimusta, Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6000 markkaa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston 3000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1300 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.
Tuomio oli yksimielinen.