Labor court dismissed union claims for overtime compensation and damages against the city council regarding municipal employment contract violations.

Kaupunki oli kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen voimassaoloaikana ollut velvollinen soveltamaan virkaehtosopimukseen osalliseen viranhaltijoita edustavaan järjestöön kuuluviin viranhaltijoihin sanotun virkaehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä ottamatta huomioon kaupungin terveysviraston työajoista tehtyä virkaehtosopimusta, johon edellä mainittu järjestö ei ollut yhtynyt ja joka ei myöskään sitonut järjestöä eikä sen jäseniä. Kaupunki oli lisäksi velvollinen suorittamaan terveysvirastossa työskenteleville edellä tarkoitettuun järjestöön kuuluville viranhaltijoille, sikäli kuin he kuuluivat lisä- ja ylityön korvaamisesta kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa olevien määräysten soveltamispiiriin, näiden määräysten mukaisen korvauksen siitä työstä, minkä he olivat ehkä suorittaneet heille kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan kuuluvan työajan lisäksi.

Kunnallista sopimusvaltuuskuntaa vastaan virkaehtosopimuksen tieten rikkomisen ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisen perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Akava r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Helsingin kaupunginhallitus

RATKAISU

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akavan, Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV r.y:n välillä 26.2.1979 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEINEN OSA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SUHDE AIKAISEMPIIN PALVELUSSUHTEEN EHTOIHIN

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta taikka Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä kunnallisen viranhaltijan palkkaussopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijain palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina, kuin ne olivat virkaehtosopimuksen nojalla noudatettavina 31.1.1979.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassa olleita kunta- tai kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä noudatetaan edelleenkin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II. SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

1. luku

TYÖAIKA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

I momentin I vaihtoehto

Pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan säännöllinen viikoittainen työaika on ympäri vuoden 35 1/2 tuntia siten, että päivittäinen työaika on jonakin viikon arkipäivänä 7 1/2 tuntia sekä muina viikon työpäivinä 7 tuntia.

I momentin II vaihtoehto

Pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan säännöllinen työaika on 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja 36 1/4 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1 päivä sattuu, elokuun viimeisen täyden viikon loppuun säännöllinen työaika on kuitenkin 6 1/2 tuntia vuorokaudessa ja 32 1/2 tuntia viikossa.

I momentin III vaihtoehto:

Pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan säännöllinen työaika on 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1 päivä sattuu, elokuun viimeisen täyden viikon loppuun säännöllinen työaika on kuitenkin 6 3/4 tuntia vuorokaudessa ja 33 3/4 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä n:o 1:

Tämän momentin kolmesta vaihtoehdosta noudatetaan kussakin kunnassa tai kuntainliitossa aikaisemmin valittua vaihtoehtoa I, II tai III.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muun kuin 1 ja 3 momenteissa tarkoitetun viranhaltijan säännöllinen työaika on, jäljempänä tässä pykälässä mainituin poikkeuksin, 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia edellyttäen, että työtä varten on ennakolta hyvissä ajoin laadittu ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään, ja ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumisajanjakson viikkona nouse 45 tuntia suuremmaksi, kun on kysymys päivätyöstä tai kaksivuoro- tahi keskeytyvästä kolmivuorotyöstä, eikä 48 tuntia suuremmaksi, kun on kysymys keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä, ja että säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi viikossa:

1) päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona;

2) keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona; ja

3) keskeytymättömässä vuorotyössä enintään yhden vuoden pituisena ajanjaksona.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, kun siitä etukateen ilmoitetaan, tilapäisesti pitentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, edellyttäen, että tällainen työaikajärjestely käsittää useampia päiviä ja että viikoittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pituisena jaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Näin pitennettyä työaikaa ajanjaksossa ensi kerran sovellettaessa on siitä ilmoitettava viimeistään edellisenä työssäolopäivänä.

Työssä, jossa sovelletaan työaikalain 6 §:n säännöksiä, on viranhaltijan säännöllinen työaika kolmen viikon pituisena jaksona (periodina), ennakolta hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettavan työtuntijärjestelmän mukaan, 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona 80 tuntia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sairaalafyysikon, sairaalakemistin sekä sairaalassa, mielenterveystoimistossa, terveyskeskuksessa, kasvatusneuvolassa, kehitysvammahuollossa sekä muussa hoito- ja huoltolaitoksessa työskentelevän psykologin, terveyskeskuksen johtavan hoitajan, johtavan ylihoitajan, ylihoitajan sellaisessa sairaalassa ja laitossairaalassa, jossa ei ole johtavan ylihoitajan virkaa, muun kuin periodityössä olevan sosiaalityöntekijän, työsuojelutarkastajan, terveystarkastajan sekä terveys- ja ympäristöolojen valvontatehtävissä toimivan laborantin ja maidonkatsastajan (näytteidenottajan, mikroskopistin, maidontarkastajan) säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää viranhaltijan säännöllisen työajan, mutta ei ylitä työaikalain mukaista säännöllisen työajan enimmäismäärää.

Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän lisäksi. Ylityöksi ei kuitenkaan lueta työaikalain ulkopuolella olevan viranhaltijan osallistumista kokoukseen, josta suoritetaan kokous- tai muu vastaava palkkio.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 §

Lisätyö korvataan antamalla viranhaltijalle, sen mukaan kuin harkitaan tarkoituksenmukaiseksi sekä huomioon ottaen 21 ja 22 §:stä johtuvat rajoitukset, joko palkallista vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana tai rahakorvaus.

Ylityö korvataan antamalla työaikalain alaiselle viranhaltijalle siitä rahakorvaus. Muulle viranhaltijalle voidaan myös, sen mukaan kuin harkitaan tarkoituksenmukaiseksi, korvata ylityö säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 §

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityön sekä varallaolon korvaamista koskevia, tämän virkaehtosopimuksen määräyksiä ei sovelleta viranhaltijaan,

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) jonka kunnan tai kuntainliiton asianomainen viranomainen katsoo olevan johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa, tai

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen osallisten kesken 18.5.1979 allekirjoitetussa pöytäkirjassa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.10.1979 lukien on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Sovittiin, että kunnallisten virka- ja työehtosopimusten tarkistamisesta 1.10.1979 lukien helmikuun 26. päivänä 1979 tehdyn sopimuksen perusteella tarkistetaan sanottuna päivänä allekirjoitetun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (1.2.1979-29.2.1980) mukaisia viranhaltijain palvelussuhteen ehtoja 4.6. ja 1.10.1979 sekä 1.1.1980 lukien siten kuin jäljempänä on mainittu.

3 §

Tämän pöytäkirjan liitteinä ovat muutokset ja lisäykset kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (1.2.1979-29.2.1980) I lukuun ja seuraaviin liitteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 19

Eräiden kunnallisten viranhaltijain palkkaluokkiin sijoittelu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 19/Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1979

ERÄIDEN KUNNALLISTEN VIRANHALTIJAIN PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I luku. Yleiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

Tämän sopimuksen perusteella ei viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja kenenkään osalta huononneta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

Tämän sopimuksen mukaisen palkkauksen tarkistamisen edellytyksenä on sen lisäksi, mitä edellä ja II luvussa olevista määräyksistä ilmenee, että viranhaltija suorittaa kaikki asianomaiseen virkaan kuuluvat tehtävät ja että viranhaltijan säännöllinen työaika ei ole sivuviranhaltijoita lukuun ottamatta virkaehtosopimuksen työaikamääräysten mukaista asianomaisessa virassa noudatettavaa työaikaa lyhyempi ja että viranhaltija täyttää asianomaisen viran pätevyysvaatimukset.

Mikäli pääviranhaltijan säännöllinen työaika kunta- tai kuntainliittokohtaisen erityislaatuisen järjestelmän perusteella on lyhyempi kuin tämän virkaehtosopimuksen työaikamääräykset edellyttävät, viranhaltijan palkkaus on 1-2 palkkaluokkaa alempi kuin jäljempänä olevan palkkahinnoittelun mukainen palkkaus. Mikäli viranhaltijan säännöllinen työaika on kuntatai kuntainliittokohtaisen erityislaatuisen järjestelmän perusteella olennaisesti tämän virkaehtosopimuksen työaikamääräyksen mukaista työaikaa lyhyempi, tätä liitettä ei sovelleta tällaiseen viranhaltijaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen JTA:n ja TVK-V:n kesken 12.9.1979 allekirjoitetussa sopimuksessa Helsingin kaupungin terveysvirastossa noudatettavista työajoista määrätään:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Helsingin kaupungin terveysviraston viranhaltijoihin sovelletaan mahdollisista kuntakohtaisista erityislaatuisista järjestelmistä riippumatta 1.10.1979 alkaen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen työaikamääräyksiä. Pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimivien kohdalla noudatetaan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen II osan 1 luvun 2 §:n 1 momentin I vaihtoehtoa. Terveysviraston valvontakeskuksen rakennushygieenikon ja terveysinsinöörien, desinfioimislaitoksen johtajan, desinfioitsijoiden ja desinfioimisapulaisen, terveydellisten tutkimusten laboratorion johtajan, kemistien ja välinehuoltoapulaisten sekä maidontarkastamon laboratorion johtajan ja kemistien sekä välinehuoltoapulaisten säännöllinen työaika on kuitenkin 37 tuntia viikossa.

2 §

Tämä virkaehtosopimus on voimassa lokakuun 1. päivästä 1979 alkaen helmikuun 26. päivänä 1979 allekirjoitetun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaisin työrauhavelvoittein.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen edelle jäljennetyt määräykset edellyttivät, ettei viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja huononnettu. Virkaehtosopimusta ei voitu Akavan edunvalvontapiirissä olevien viranhaltijoiden osalta muuttaa sopimuskauden aikana ilman että Akava olisi mukana sopimassa muutoksista. Akavan käsityksen mukaan kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli menetellyt tahallisesti virkaehtosopimuslain ja virkaehtosopimuksen vastaisesti kehottaessaan Helsingin kaupunkia saattamaan täytäntöön asiakirjan, jota Akava ei ollut allekirjoittanut.

Virkaehtosopimuksen liitteen 19 yleisten määräysten 7 §:n määräys tarkoitti sitä, ettei palkkahinnoittelumääräyksillä kenenkään viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja huononneta eli kenenkään palkkaluokkaa alenneta. Määräys ei ollenkaan koskenut virkaehtosopimuksen muita määräyksiä, esimerkiksi työaikamääräyksiä. Helsingin kaupunki oli menetellyt asiassa virkaehtosopimuslain, virkaehtosopimuksen sekä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

12.9.1979 tehdyn sopimuksen sitovuutta harkittaessa olisi otettava huomioon muun muassa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain säännökset. Mikäli akavalaisten viranhaltijoiden työajan osalta oli edes ollut olemassa kuntakohtaista erityislaatuista järjestelmää Helsingin kaupungin terveysvirastossa, se oli joka tapauksessa kumoutunut 12.9.1979 allekirjoitetulla virkaehtosopimuksella. Akavan kolmas vaatimus eli vaatimus työaikakorvauksen suorittamisesta oli myös perusteeton. Hyvityssakkoon tuomitsemista tarkoittava vaatimus oli edelleen täysin perusteeton. Mikäli kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei olisi kehottanut Helsingin kaupunkia panemaan täytäntöön 12.9.1979 tehtyä virkaehtosopimusta, se olisi syyllistynyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:ssä tarkoitetun valvontavelvollisuuden rikkomiseen.

Sanotuilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Työtuomioistuimen puheenjohtaja on suullisessa esivalmisteluistunnossa tehdyllä päätöksellä jättänyt lausunnon antamisen kanteesta raukeamaan siltä osin kuin siitä oli luovuttu.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun siltä osin kuin kannetta ei ole jo esivalmistelussa tehdyllä päätöksellä jätetty sillensä ja katsoo jutussa tosin jääneen selvittämättä, onko Helsingin kaupungissa ollut lainkaan kanteessa tarkoitettua kuntakohtaiseen erityislaatuiseen järjestelmään perustuvaa työaikakäytäntöä. Sen mukaan, mitä jutussa on tullut esiin, saattaa tämän kysymyksen selvittäminen kuitenkin olla vaikeata, minkä vuoksi työtuomioistuin pitää tarkoituksenmukaisena ratkaista Akavan kanteeseen sisältyvät vaatimukset nyt, vaikka äsken mainitun kysymyksen selvittämisestä jääkin riippumaan, olisiko edellä mainitun työaikakäytännön palauttamista koskevan kannevaatimuksen hyväksymisellä mitään merkitystä Akavalle ja sen jäsenille.

Edellä sanotusta selviää kunnallisen sopimusvaltuuskunnan menetelleen virheellisesti sen kehottaessa Helsingin kaupunkia soveltamaan terveysviraston työaikasopimusta kanteessa tarkoitettuihin Akavaan kuuluviin viranhaltijoihin. Asian neuvotteluvaiheista esitetyn selvityksen huomioon ottaen ei työtuomioistuin kuitenkaan pidä sopimusvaltuuskunnan menettelyä virkaehtosopimuksen tieten rikkomisena. Kun lisäksi otetaan huomioon sen seikan jääneen selvittämättä, onko terveysviraston työaikasopimus todella muuttanut kysymyksessä olevien viranhaltijoiden työaikaa siitä mikä työajan olisi pitänyt muutenkin olla, ei sopimusvaltuuskunnan ole työtuomioistuimen mielestä näytetty asiassa laiminlyöneen myöskään valvontavelvollisuuttaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Vapaavuori, Hurmalainen, Salonen, Olin ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.