Labour Court rules that a Sunday after annual leave is a break day, not a calculation day for overtime pay.

Kysymys siitä, oliko puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehtyä virkaehtosopimusta sovellettaessa vuosiloman johdosta keskeytyneessä työaikajaksossa vuosiloman jälkeinen sunnuntai merkittävä virkaehtosopimuksessa tarkoitetuksi laskentapäiväksi, vai oliko sitä pidettävä jakson keskeytyspäivänä.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n kesken 12.2.1979 tehdyssä virkaehtosopimuksessa puolustusvoimien virkamiesten työajasta on muun ohella seuraavat määräykset:

3 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on kolmen viikon työjaksossa keskimäärin 120 tuntia. Jos työjärjestelyn takia tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi on tarpeellista, voidaan työvuorotaulukot laatia siten, että työaika voi olla enintään 126 tuntia työjaksossa.

Todetaan, että säännöllistä työaikaa koskevista sopimuksen määräyksistä huolimatta virkamies on velvollinen työskentelemään aina silloin, kun asianomainen esimies katsoo sen erityisestä palvelussyystä tarpeelliseksi.

4 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus

1. Ylityötä on se työ, jota tehdään sopimuksen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun säännöllisen työajan lisäksi.

2. Ylityöstä suoritetaan ylityökorvaus siten, että työjakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Jos työjakso on keskeytynyt sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai alkanut työjakson kuluessa tai ettei virkamies ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi (mm. virkavapaus), lasketaan ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien (= laskentapäivien) perusteella määräytyvän työajan mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on työtuomioistuimessa lausunut, että pääesikunta oli kirjeellään 15.1.1979 antanut vuosiloman sijoittamisesta kalenteriaikaan ja loman antamisesta seuraavan ohjeen:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen (692/73) mukaan virkamies saa vuosilomaa mainitun asetuksen 2 §:n mukaisen määrän arkipäiviä. Lomapäiviä eivät ole kalenterin mukaiset pyhäpäivät, eivätkä asetuksen 6 §:ssä mainitut päivät.

2. Loma-ajalla tarkoitetaan ensimmäisen ja viimeisen lomapäivän, jotka ovat arkipäiviä, välistä aikaa. Näiden alkamis- ja päättymispäivien lisäksi loma-aikaan sisältyvät lomapäivät, kalenterin mukaiset pyhäpäivät ja asetuksen 6 §:n 1 momentissa mainitut päivät. Aika kokonaisuudessaan merkitään työaikakirjanpidossa keskeytyspäiväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että pääesikunnan 29.6.1979 antamissa virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanottiin muun ohella seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Keskeytyspäiviä ovat meripalvelu-, kurssi- ja koulutuskomennus-, virkavapaus-, loma-, sairaus-, synnytysloma-, vapaa muusta palveluksesta-, urheilukomennuspäivät sekä arestirangaistuksen suorittamispäivät, eivät kuitenkaan palvelusvelvollisuudella suoritetut arestipäivät.

3. Laskentapäiviä ovat työpäivien (myös osapäivien) lisäksi viikkolepopäivät ynnä työjaksoon suunnitellut/sijoitetut vapaapäivät samoin kuin luvatta palveluksesta poissaolopäivät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on valtiovarainministeriön vastineen johdosta lausunut vielä muun ohella, että valtiovarainministeriön väite siitä, että pääesikunnan tulkinta kiistan kohteena olevassa asiassa olisi jo vuodesta 1973 alkaen ollut pääesikunnan 15.1.1979 antaman ohjeen mukainen, oli väärä. Esimerkiksi pääesikunnan 13.5.1974 päivätyn kirjelmän liitteenä olleen ohjeellisen työaikataulukon mukaan kalenteriviikon kestäneen vuosiloman jälkeinen sunnuntai oli luettava vuosilomaan kuuluvaksi eli keskeytyspäiväksi. Tätä ohjetta ei myöhemmillä pääesikunnan kirjeillä ollut kumottu. Eräistä joukko-osastoista hankitut jäljennökset eräiden virkamiesten vuosilomakorteista osoittivat, että joukko-osastoissa oli viikon kestäneen vuosiloman jälkeinen sunnuntai merkitty keskeytyspäiväksi useiden vuosien ajan.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun. Tulkittavana olevan puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdassa, joka koskee ylityökorvauksen laskemista työjakson keskeytymistapauksissa, määrätään mm. että jos työjakso on keskeytynyt sen johdosta, että virkamies ei ole voinut olla työssä loman vuoksi, lasketaan ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella määräytyvän työajan mukaan. Kiistatonta on, että laskettaessa vuosilomaa valtion virkamiesten vuosilomaa koskevien säännösten mukaan luetaan kanteen tarkoittamissa tilanteissa lomapäiväksi ko. sunnuntaipäivää edeltänyt arkilauantai, muttei sanottua sunnuntaipäivää.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 4 §:n 5 kohtaa sovellettaessa vuosiloman jälkeistä sunnuntaita ei ole merkittävä sanotun määräyksen mukaiseksi laskentapäiväksi, vaan sitä on pidettävä keskeytyspäivänä, sikäli kuin tästä ei johdu, että vuosiloman johdosta keskeytyspäivinä pidettäviä sunnuntaipäiviä olisi enemmän kuin yksi täyttä kuutta vuosilomapäivää (arkipäivää) kohti. Asian laatuun katsoen saa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, Juurinen, Kuivanen, Suominen ja Salonen.

Tuomio oli yksimielinen.