Labor court orders union to pay fine for striking over wage rates and violating peace obligations.

Telakan erään osaston kaikki työntekijät olivat urakkapalkkavaatimustensa tueksi ryhtyneet lakkoon, joka oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Ammattiosasto vastasi myös edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 11.3.1980 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa. Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska ammattiosasto vastasi työpaikalle asettamiensa luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten toiminnasta ja kun Rauman Metallityöväen ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin sopimuksenvastaisesti toimeenpantujen työtaistelujen johdosta, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Rauman Metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Kanteeseen vastatessaan on Metallityöväen Liitto lausunut, että toukokuussa 1979 työnantaja oli ilmoittanut varusteluosaston putkiasentajien luottamusmiehelle tehneensä uudet urakkahinnoittelutaulukot. Vertailu vanhoihin taulukoihin oli osoittanut vähäistä nousua urakkahintoihin, mutta käytännössä ne olisivat johtaneet urakka-ansioiden laskuun. Myöhemmin työnantaja oli edelleen hinnoittelutaulukoita muuttamalla suorittanut urakka-ansioiden alentamisen kahteen kertaan. Urakkahinnoittelussa jo aiemmin ollut varsin suuri jälkihinnoittelun osuus oli lisääntynyt niin lukumääräisesti kuin urakoiden korjaukseen käytettävän rahamääränkin osalta lisäten entisestään epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa.

Toukokuusta 1979 lähtien oli putkiasentajien ja työnantajan edustajien kesken käyty tiiviitä neuvotteluja urakka-ansioiden alentumisesta johtuvasta erimielisyydestä. Työntekijäpuoli oli neuvotteluissa ollut erittäin aktiivinen ja aloitteellinen. Lähtökohtana työntekijäpuolen esityksissä oli ollut se, että ennen urakoiden alentamista vallinnut hinnoittelutaso oli palautettava. Tavoitteena oli ollut ansiotason säilyttäminen eikä palkkaustavan muuttaminen aikapalkaksi tai työehtosopimuksessa määriteltyä tuntuvasti korkeamman takuupalkan käyttöönottaminen.

Lakkojen tarkoitus ei ollut painostaa työnantajaa hyväksymään voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Spontaanit lakot olivat olleet seurauksena, kun neuvotteluja urakkariidan osalta oli käyty useita kuukausia lähes viikoittain ja kun työnantajan vastustuksesta johtuen niissä ei ollut tapahtunut työntekijöiden kannalta mitään edistymistä. Ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työrauhan säilyttämiseksi. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat monissa yhteyksissä korostaneet työntekijöille työrauhavelvoitteen sitovuutta sekä sen noudattamista. Ammattiosaston toimikunta oli käsitellyt riitatilannetta 3.6.1980 ja kehottanut jäsenistöä välttämään työtaisteluja. Osaston luottamusmies ja osaston toimikunnan jäsen eivät olleet lakossa.

Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä perusteettomana.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä työtuomioistuimessa lausunut, että työnantaja ei ollut toteuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä urakkatyöntekijöiden ansiotason yleiseksi alentamiseksi. Vuonna 1979 urakoiden hinnoitteluperusteita oli tarkistettu ja täydennetty vastaamaan todellisia olosuhteita ja menetelmiä. Muutosten välttämättömyys oli aiheutunut siitä, että niin sanottuja "klemmareita" oli käytetty aikaisempien kolmen asemesta enää vain yksi putkea kohti. Vastaaja oli itsekin todennut, että vertailu vanhoihin taulukoihin oli osoittanut nousua urakkahintoihin. Mikäli tästä huolimatta urakka-ansiot olivat laskeneet, syynä eivät voineet olla hinnoitteluperusteiden muutokset, vaan työhön käytetyn ajan lisääntyminen. Myöhemmin urakoiden hinnoitteluperusteita oli muutettu siten, että työaikojen määrittelyssä käytetyt "teemut" työntekijäin pyynnöstä oli muutettu minuuteiksi. Aika-arvoihin ei tällöin ollut millään tavalla kajottu.

Ammattiosasto ei ollut tehnyt konkreettisia toimia lakkojen lopettamiseksi. Pääluottamusmies oli paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä avoimesti asettunut tukemaan työpaikkakohtaisia toimia työntekijäin palkkatason kohottamiseksi.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Rauman Metallityöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Rauman telakan varusteluosaston putkiasentajat ovat tyytymättöminä uuden laivasarjan putkitöiden urakointiin toimeenpanneet kanteessa mainitut lakot 30.5. ja 29.8.1980 välisenä aikana. Täksi päiväksi on lakkoon yhtynyt koko telakan noin 1 200 työntekijää eli Rauman Metallityöväen ammattiosaston lähes koko jäsenkunta. Lakkoon, joka on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin, on neljänä päivänä osallistunut yksi sanotun ammattiosaston toimikunnan jäsen, jonka toiminnasta ammattiosasto vastaa, mutta riittävää selvitystä ei työtuomioistuimen mielestä ole esitetty siitä, että myös kanteessa tarkoitettu putkiosaston luottamusmies olisi osallistunut lakkoon. Selvittämättä on toisaalta myös jäänyt, että ammattiosasto olisi ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhaa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Rauman Metallityöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5500 markkaa ja korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Tiitola, Leivo ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.