Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1980-71 AI generated

Labour court orders union branch to pay fine for striking during collective bargaining negotiations.

Case Number TT:1980-71
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The labour court ordered the Turku Metal and Shipyard Workers' Union branch to pay a compensation fine of 4,500 marks to the employers' association for violating the collective agreement's peace obligation. While the court dismissed claims against the national union and the other branch due to lack of evidence, it found the specific branch liable because it failed to prevent strikes during ongoing wage negotiations. The decision rests on the branch's inaction despite knowing about the strikes and its subsequent meeting urging a return to work.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreement; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreement Act: A union branch that fails to take necessary measures to prevent strikes during collective bargaining negotiations violates its peace obligation and is liable to pay a compensation fine.

Keywords

AI generated
collective bargaining strike prevention peace obligation union liability compensation fine labour dispute negotiations

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreement
Section 8 of the Collective Agreement Act
Section 9 of the Collective Agreement Act
Section 10 of the Collective Agreement Act
AI generated
labour_1987_143
Union branch fined for strike; parent union liability rejected due to lack of evidence of negligence.
labour_1989_134
Labor court dismissed union strike for breach of peace clause despite heat-related pay dispute.
labour_1982_29
Labor court orders union fines for strike continuation and failure to enforce peace obligations under collective agreement.
labour_1988_74
Labor court dismisses union's appeal, upholding fine for striking over wage disputes and violating collective agreement. The union failed to stop strikes and slowdowns targeting wage and management clauses.
labour_1981_64
Slowing work rate during contract negotiations constitutes a strike action under Finnish labour law.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työntekijäpuoli oli vaatinut eräissä telakan viilausosaston töissä sovellettavaksi suoraa urakkaa tai vaihtoehtoisesti keskituntiansiota työnantajapuolen soveltaessa jälkihinnoitteluprosenttia, minkä ohessa palkkaa oli jossakin määrin maksettu keskituntiansion mukaan, työnantajapuolen mielestä erehdyksessä ja työntekijäpuolen käsityksen mukaan muulloin kuin hiljaisina aikoina. Työntekijöiden lakot olivat joka tapauksessa kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta samalla kun hyvityssakkovaatimukset toista ammattiosastoa ja työntekijäliittoa vastaan hylätty toteennäyttämättöminä.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 11.3.1980 tehdyssä konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Keskituntiansio

Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on Metallityöväen Liiton vastineen johdosta lausunut, että useita vuosia jatkunut palkkauskäytäntö oli kantajan esittämin tavoin ollut ns. jälkihintaprosentin käyttö.

Metallityöväen Liitto on vielä lausunut, että Turun Metallija Telakkatyöväen ammattiosaston jäseniä oli Pansion telakalla työssä noin 150. Nyt kysymyksessä olevissa seisauksissa heistä oli ollut mukana noin 10. Tällä telakalla ei ollut tähän ammattiosastoon kuuluvia luottamusmiehiä, joten valvontavelvollisuuden toteuttaminen työpaikalla oli ammattiosastolle vaikeata.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Valmet Oy:n Pansion telakan viilausosastolla on vuoden 1979 toukokuun alusta neuvoteltu viilausosaston työntekijöille laitteiden käyttöönotosta ja niin sanotuista omista ajoista sovellettavan palkkaustavan johdosta. Työntekijäpuoli on vaatinut sovellettavaksi suoraa urakkaa tai vaihtoehtoisesti keskituntiansiota työnantajapuolen soveltaessa jälkihinnoitteluprosenttia, minkä ohessa palkkaa on jossakin määrin maksettu keskituntiansion mukaan, työnantajapuolen mielestä erehdyksessä ja työntekijäpuolen käsityksen mukaan muulloin kuin hiljaisina aikoina. Työntekijöitten lakot ovat joka tapauksessa kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Kun käydyissä neuvotteluissa ei ole päästy mainittujen töiden palkoista yksimielisyyteen, on viilausosaston 31 työntekijää ollut lakossa 23., 27. ja 28.5. kello 11.45-15.45 ja 34 työntekijää 4.6.1980 kello 11.45-15.45. Noin kaksi kolmannesta lakossa olleista työntekijöistä kuuluu Turun metallityöväen Ammattiosastoon ja yksi kolmasosa Turun Metallija Telakkatyöväen ammattiosastoon.

Turun metallityöväen Ammattiosaston ei ole näytetty vielä toukokuun aikana tehneen mitään työtaisteluitten estämiseksi. Ammattiosaston Pansion työhuonekunnan toimikunta on pitänyt kokouksen 4.6.1980 tuomiten lakon ja kehottaen työntekijöitä pyrkimään neuvotteluratkaisuun. Sanotun ammattiosaston toimikunta on kokoontunut 10.6.1980 käsitellen myös Pansion telakan tapahtumia. Tässä kokouksessa on toimikunta kehottanut työhuonekuntaa toimimaan työrauhan palauttamiseksi. Työtaisteluitten ei ole väitettykään jatkuneen 4.6.1980 jälkeen.

Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston ei ole näytetty edes olleen tietoinen lakoista niin, että siltä olisi voitu edellyttää toimenpiteitä niiden estämiseksi taikka lopettamiseksi

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on 27.5.1980 lähettänyt Metallityöväen Liitolle kysymyksessä olevan työtaistelun johdosta kirjeen pyytäen liiton toimenpiteitä asiassa. Liiton on ilmoitettu olleen yhteydessä telakan pääluottamusmieheen ja kehottaneen työrauhan säilyttämiseen. Kun lakkoja on Metallityöväen Liitolle lähetetyn kirjeen jälkeen ollut vain kahtena erillisenä päivänä, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metallityöväen Liitto olisi tässä asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Metallityöväen Liittoa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosastoa vastaan tehdyt vaatimukset hyläten, tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4500 markkaa ja korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1300 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat Metallityöväen Liitto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Sariola, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.