Labor court allows sick pay for weather work stoppage but dismisses union's oversight failure claim.

Työmaan työntekijät olivat kahtena päivänä joutuneet työnantajan määräyksestä sääesteen vuoksi keskeyttämään työnteon. Työntekijällä, jonka sairasloma oli alkanut ennen sääesteestä johtunutta työnteon keskeytystä, oli oikeus sairausajan palkkaan myös niiltä päiviltä, jolloin työnteko oli keskeytetty sääesteen vuoksi.

Asian epäselvyyden vuoksi ei työnantajaliiton voitu katsoa asian yhteydessä laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 26.5.1977 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

V. Työpalkkoja koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 §

1. Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle, mutta ei voi sopimattoman saan johdosta aloittaa työtään, korvataan odotusaika ammatinmukaisella tuntipalkalla, mikäli työnantaja on nimenomaan ilmoittanut, että työntekijän on jäätävä työpaikalle.

2. Kun työnjohdon toimesta on todettu, ettei työtä voida jatkaa, maksetaan sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä Ivonteossa odotusajan palkka työpäivän tai työvuoron loppuun, korkeintaan kuitenkin kahdelta tunnilta ammatinmukainen tuntipalkka, mutta ei muuta odotusajan palkkaa.

3. Turhien työmatkojen välttämiseksi tarpeen vaatiessa määritetään talvisin rakennustyövaihe ja työmaan muut olosuhteet huomioon ottaen työmaakohtaisesti pakkasraja ja mahdollisesti muut sääolosuhteet, joiden vallitessa ei työpaikalle ole tarpeen saapua.

4 Sateen, pakkasen tai muun luonnonvoiman esim. myrskyn turmelema työntekijän työ korjataan työnantajan määräyksestä ja kustannuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII. Sosiaaliset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 §

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyttä kestänyt vähintään kaksi viikkoa mutta alle yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, korvauksena sairausajalta ammatinmukaisen tuntipalkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä, enintään kunnes työkyvyttömyys on jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa alkaa oikeus päivärahaan.

Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyttä kestänyt vähintään yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, korvauksena sairausajalta ammatin mukaisen tuntipalkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä enintään 21 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut 5 vuotta, on vastaava ajanjakso 28 päivää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö r.y:n välillä on vuonna 1973 sovittu keskitetyn ratkaisun sairausajan palkan maksamista koskevista soveltamisohjeista, joissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SAIRAUSAJAN PALKAN MAKSAMINEN

Vuoden 1972 keskitetyssä ratkaisussa sovittiin, että sairausajan palkan maksamiseen liittyvä odotusaika lyhennetään yhdeksi päiväksi siten, kuin SAK:n ja STK:n välillä oli kesäkuun 28 päivänä 1971 sovittu.

Tämän lisäksi sovittiin siitä, että ajanjakso, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkan, pidennetään vuoden 1973 alusta lukien 21 päiväksi niissä työehtosopimuksissa, joiden sairausajan palkkaa koskevat määräykset vastaavat keskusjärjestöjen myötävaikutuksella syntyneiden sairausajan palkkamääräysten periaatteita.

Yhden päivän karenssi

Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssäoltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Esimerkiksi, jos työntekijä sairastuu lauantaina tai sunnuntaina sellaisessa tapauksessa, jolloin työtuntijärjestelmän mukaan lauantai on kiinteä vapaapäivä, on maanantai karenssipäivä ja sairausajan palkan maksuvelvollisuus alkaa tiistaipäivänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sairausajan palkanmaksu ja lomautus

Työntekijän ollessa estynyt sairauden vuoksi tekemästä työtään jo ennen lomautusilmoituksen tekemistä, jatkaa työnantaja sairausajan palkanmaksua myös lomauttamisen aikana, kunnes 21 päivän kalenterille asetettu jakso on päättynyt tai sairaus on päättynyt.

Mikäli työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen lomautuksen alkamista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa lomautukseen asti. Lomautuksen alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen samoin kuin 21 päivän ajanjakson laskeminen. Mikäli työntekijä on sairaana vielä lomautuksen päätyttyä, alkaa työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus uudelleen, mikäli 21 päivän ajanjakso ei ennen lomautusta ehtinyt päättyä.

Työntekijän sairastuessa lomautuksen aikana menetellään soveltuvin osin samalla tavoin kuin vuosiloman osalta edellä on selostettu. Mikäli siis työntekijä vielä lomautuksen päätyttyäkin on sairaana, alkaa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus toisen sellaisen työpäivän alusta, joka työntekijän työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä, ja kestää, kunnes 21 päivän ajanjakso karenssipäivä mukaan lukien on kulunut loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike U. Lipsanen Kommandiittiyhtiö olisi ollut velvollinen suorittamaan Tiihoselle rakennusalan työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohdan tarkoittaman sairausajan palkan ajalta 13.9.-15.9.1977. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Suomen Rakennusteollisuusliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Sanotuilla perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaisliitot samoin kuin Rakennusliike U. Lipsanen Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies, toimitusjohtaja Unto Ilmari Lipsanen, jotka ovat olleet jutussa kuultavina, ovat pyytäneet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun. Työtuomioistuin on tuomiollaan n:o 93/1975 ratkaissut tämän asian asianosaisten välisen erimielisyyden rakennusalan 23.4.1974 tehdyn työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen tulkinnasta. Silloin oli kysymys tämän määräyksen tulkinnasta, kun sama sairaus oli aiheuttanut uudelleen työkyvyttömyyden 30 päivän kuluessa aikaisemman työkyvyttömyyden päättymisestä. Sanotun tuomion mukaan eivät keskusliittojen vuonna 1973 antamat ohjeet sairausajan palkan maksamisesta tuomiossa selostetun työehtosopimusneuvottelujen kulun huomioonottaen olleet voineet aiheuttaa muutosta työehtosopimuksen tulkintaan tuossa asiassa ratkaistavana olleessa kysymyksessä.

Nyt käsillä olevan erimielisyysasian ollessa liittotason neuvotteluissa on se kuitenkin siirretty keskusjärjestöjen ratkaistavaksi. Liittotason neuvotteluista esitetty selvitys osoittaa, että ratkaisun tekijöiksi on puolin ja toisin edellytetty juuri ne henkilöt, jotka keskusjärjestöjen neuvottelijoina olivat laatineet vuoden 1973 sovellutusohjeet. Tätä menettelytapaa ei työtuomioistuimen mielestä voida ymmärtää muuten kuin että asianosaisliitot edellyttävät keskusjärjestöjen ratkaisevan riitakysymyksen mainittujen ohjeiden mukaisesti. Suomen Rakennusteollisuusliiton neuvotteluedustajien ei ole sitä paitsi edes väitetty olleen näissä liittotason neuvotteluissa sitä mieltä, ettei riitakysymystä olisi ratkaistava keskusjärjestöjen ohjeita soveltaen.

Myös keskusjärjestöjen neuvottelijat ovat, sen mukaan kuin heidän laatimansa erimielisyysmuistio osoittaa, pyrkineet ratkaisemaan selvitettäväkseen saamansa riitakysymyksen vuoden 1973 ohjeita soveltaen. Yksimielisyyteen he eivät ole päässeet, mutta tämän syynä on ollut erimielisyys ohjeiden asiallisen sisällyksen tulkinnasta eli ohjeissa käytetyn lomautuskäsitteen merkityksestä eikä siis se, etteivät ohjeet jommankumman neuvottelijan mielestä soveltuisi asian ratkaisuun muusta syystä kuin oman sisällyksensä johdosta.

Työtuomioistuin katsoo, ettei keskusjärjestöneuvottelujen tuloksettomuus sinänsä aiheuta, ettei keskusjärjestöjen ratkaistavaksi saatettua erimielisyyskysymystä olisi ratkaistava tavalla, josta asianosaisliitot olivat yksimielisiä keskusjärjestöjen ratkaisua pyytäessään, eli soveltaen vuoden 1973 ohjeita.

Keskusliittojen ohjeissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä niissä tarkoitetaan lomautuksella. Edellä mainitussa erimielisyysmuistiossa on Suomen Työnantajain Keskusliiton kantana esitetty, että lomautus on vuoden 1973 ohjeissa työnantajapuolella ymmärretty ja käytännössä sitä sovellettu sellaisena kuin lomautus on oikeudellisesti tällä vuosikymmenellä 1970-luvulla - määritelty. Rakennusalalle ominainen säästä aiheutunut työnteon estyminen, joka tunnettiin jo paljon ennen lomautuskäsitteen syntymistä, ei sen sijaan kuuluisi käsitteen piiriin. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön kantana on erimielisyysmuistiossa esitetty, että rakennusalan sääeste on lomautuksen eräs erityistyyppi. Tätä rakennusalan erityiskysymystä ei ole keskusliittojen soveltamisohjeita laadittaessa kuitenkaan lainkaan käsitelty. Perustetta kummankaan keskusjärjestön näkemyksen tueksi ei näin ollen ole saatavissa suoranaisesti soveltamisohjeneuvotteluista.

Toisaalta on rakennusalalla sääsuhteista aiheutunut työn keskeytys sovellettaessa vuosilomasäännöksiä kanteessa mainittua työneuvoston lausuntoa n:o 680 seuraten vakiintuneesti rinnastettu lomauttamiseen ja työntekijän poissaolopäiviä siten pidetty samoin kuin muitakin lomautuspäiviä työssäolopäiviin verrattavina määrättäessä työntekijän oikeutta vuosilomaan. Ainakin työsopimuslain 30 §:n sanamuodon piiriin näyttäisivät sääesteestä johtuvat rakennusalan poissaolopäivät myös sopivan, joten ne olisivat lomautusta myös Suomen Työnantajain Keskusliiton neuvotteluedustajan mainitseman 1970-luvun soveltamiskäytännön mielessä.

Kun erimielisyyskysymys edellä sanotun mukaisesti on ratkaistava keskusjärjestöjen vuoden 1973 ohjeita soveltaen ja kun kysymyksessä olevia sääestepäiviä on työtuomioistuimen mielestä muun selvityksen puuttuessa pidettävä lomautuksena sanottujen ohjeiden mielessä, työtuomioistuin katsoo, että riidanalaisilta poissaolopäiviltä on maksettava työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkka. Toisaalta osoittavat asian edellä käsitellyt eri vaiheet työtuomioistuimen mielestä asian olleen niin epäselvä, ettei Suomen Rakennusteollisuusliiton voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi jutussa tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten vahvistaa, että Rakennusliike U. Lipsanen Kommandiittiyhtiö on ollut velvollinen maksamaan Markku Tiihoselle rakennusalan työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohdan mukaisen sairausajan palkan syyskuun 13, 14 ja 15 päivältä 1977. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin samoin kuin kuultavat itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Tiitola, Parkkinen, Sariola, Suominen, P. Virtanen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.