Labor court dismisses wage group classification appeal due to insufficient evidence on specific job duties and machine capabilities.

Pienen sahan työntekijät olivat tehneet eri palkkaryhmiin kuuluvaa työtä. Työntekijän palkkaryhmä oli määrättävä kaikkien hänelle säännöllisesti kuuluvien töiden mukaan ja tätä palkkaryhmää oli sovellettava kaikkeen hänen säännöllisesti tekemäänsä aikatyöhön.

Asianosaiset: Lausunto Piikkiön kihlakunnanoikeudelle (Raimo Nieminen, Asko Koskinen, Lauri Kahelin, Kaarlo Ukkola, Pauli Ylitalo ja Jukka Räihä / Lasse Toivo Sjöholm ja Risto Toivo Sjöholm)

RATKAISU

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Puutyöväen Liitto r.y:n kesken 8.2.1979 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenten sahojen, höyläämöjen, kyllästämöjen, vaneri-, puuelementti-, puutalo-, rakennuspuusepän-, laatikko-, puu- ja lastulevytehtaiden sekä näiden teollisuuksien yhteydessä toimivien kuitulevytehtaiden ynnä niiden sivutuote- ja huolto-osastojen ja naiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Palkkaryhmittely

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattitaitonsa ja työn laadun perusteella palkkaryhmiin liitteiden I-IX mukaisesti. Työt, joita ei ole mainittu em. liitteissä, sijoitetaan palkkaryhmiin noudattaen sijoitusperusteena seuraavia näkökohtia:

Palkkaryhmä 1: Aputyöt ja vaihetyöt Palkkaryhmä 2: Vaativat vaihetyöt ja raskaat aputyöt Palkkaryhmä 3: Yksinkertaiset ja kevyet ammattityöt Palkkaryhmä 4: Ammattityöt Palkkaryhmä 5: Erittäin vaativat ammattityöt

Asettajien ym. ammattityöntekijäin palkkauksesta on erikseen sovittu tämän työehtosopimuksen liitteessä X.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Ohjetuntipalkat

1. Kahdeksantoista vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat seuraavat:

Paikkakuntaluokat

I

II

III

1. Palkkaryhmä

2. "

3. "

4. "

5. "

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syytään siirretään työhön, jossa tuntipalkka on hänen vakinaisessa työssään nauttimaansa tuntipalkkaa pienempi, maksetaan hänelle kuluvan tilikauden loppuun ja vähintään kuudelta päivältä entisen tuntipalkan mukainen palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijäin palkkaryhmittelyä sahateollisuudessa koskevassa työehtosopimuksen liitteessä I on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 1

hakevaraston hoitaja halkaisusahan syöttäjä hihnalle halkaisusahan vastaanottaja halkaisusahan vastaanottaja-apulainen jätteiden ja pientavaran käsittelijä jätteiden ja pientavaran lastaaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

pientavaran kuivaamokuormanpurkaja pientavaran kuormaaja pientavaran niputtaja siivooja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

tukkien syöttäjä (repsikka)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 2

hakkurin valvoja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

kuivaamotyöntekijä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

pientavaran lajittelija pientavaran särmääjä pientavaran tapuloitsija pientavaran vastaanottaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

siirtovaunun kuljettaja (traverssi)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

varastotyöntekijä

Palkkaryhmä 3

sydäntavaran kuormaaja, käsityö tasaaja tukkien mittaaja ja lajittelija tukkien suomustaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 4

asettaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 5

halkaisusahaaja, kartioterien asetustaitoinen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

pääasettaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijäin palkkaryhmittelyä puutalo-, rakennuspuusepänja laatikkoteollisuudessa sekä höyläämöissä koskevassa työehtosopimuksen liitteessä III on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 1

jätteiden ja pätkien käsittelijä hakkukoneen valvoja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

pientavaran niputtaja pohjustaja siivooja työstökoneen syöttäjä ja vastaanottaja varastotyöntekijä tarvikevarastolla

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 2

työstökoneen syöttäjä ja vastaanottaja raskaassa työssä varastotyöntekijä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 3

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

halkaisusahaaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

kuivaamokuormantekijä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

levyjen sahaaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 4

höyläkoneenhoitaja katkaisusahaaja konepuuseppä, asetustaitoinen yhdessä koneessa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

teroittaja, asetustaitoinen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 5

asettaja halkaisusahaaja, kartioterien asetustaitoinen, höyläämöissä heloituskoneistaja monitoimikoneella, asetustaitoinen höyläkoneenhoitaja, asetustaitoinen vähintään 5-kutterisessa koneessa kaksoistappikoneenhoitaja, asetustaitoinen konepuuseppä (kykenee asettamaan ja työskentelemään erilaisissa koneissa)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen asettajien ym. ammattityöntekijäin palkkausta koskevassa liitteessä X on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Asettajalla (sahoilla pääasettaja ja hänen sijaisensa) tarkoitetaan erikoisammattimiestä, joka itsenäisesti kunnostaa, muovaa, huoltaa ja asettaa paikoilleen kaikkien hänen huollettavanaan olevien koneiden terät ja pystyy työskentelemään kaikilla näillä koneilla.

Eri teollisuuksissa ovat asettajien keskinäiset vertausluvut seuraavat:

Vertausluku

Saha 100

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Höyläämö 101

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Asettajien, jotka eivät täytä 1. kohdassa mainittuja ammattitaitovaatimuksia, palkka lasketaan suhteessa täysin ammattitaitoisen asettajan palkkaan aikaisemman käytännön mukaista suhdelukua käyttäen, kuitenkin huomioonottaen asianomaisen henkilön ammattitaidossa mahdollisesti tapahtuneen kehityksen.

3. 5. palkkaryhmään kuuluville tuotantopuolen ammattityöntekijöille pyritään järjestämään urakkatyötä tai tuotantopalkkiota siten, että hänen keskimääräinen ansionsa vastaa tämän liitteen 4. kohdassa mainittua palkkaa. Mikäli tämä teknisistä syistä ei ole mahdollista, maksetaan hänelle 4. kohdassa mainittu palkka.

4. Keskiansiolukuna (100) pidetään:

I paikkakuntaluokassa

15,54

II "

15,04,

III "

14,54

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Raimo Nieminen, Asko, oikeastaan Alpo August Koskinen, Lauri Kahelin, Kaarlo Ukkola, Pauli Ylitalo ja Jukka Räihä ovat Lasse Toivo Sjöholmia ja Risto Toivo Sjöholmia vastaan ajamissaan kanteissaan lausuneet, että vastaajat harjoittivat sahausliikettä Kaarinan kunnassa nimellä Piispanristin Saha. Kantajat olivat muun muassa vuoden 1979 helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan olleet vastaajien palveluksessa työsopimuslain 1 §:n mukaisissa työsuhteissa. Sahatyöntekijöitten palkat määräytyivät valtakunnallisen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaan. Mainittuna aikana työnantajat olivat kuitenkin laiminlyöneet työehtosopimuksen noudattamisen niin, että osa kantajille kuuluvasta palkasta oli jäänyt maksamatta. Kantajat ovat esittäneet kihlakunnanoikeudelle seuraavan laskelman saatavistaan:

Laskelma työntekijöitten saatavista ajalta 1.2.-30.4.1979

Nimi

pr.

väh.

mak-

ero-

työ-

t. saa-

TES § Ammatti palk-

settu

tus

pv.

tava

ka

Raimo Nieminen

15,04

14,48

0,56

238,56

höylääjä liite X 3.

Alpo Koskinen

15,04

14,48

0,56

63 504

282,24

höylääjä liite X 3.

Lauri Kahelin

15,04

asettaja

1.2.-31.3.: 13,13 1,96 42 336 641,76

1.4.-27.4.: 13,53 1,51 21 168 253,68

liite X 4.

odotuspäivien palkka 6x8x15,04 721,92 TSL 22 § yht. 1 617,36

Kaarlo Ukkola 3 12,07 10,66 1,41 300 423,00 sydäntav. kuormaaja liite I

Pauli Ylitalo 2 11,32 10,66 0,66 61 488 322,08 pientav. lastaaja liite I

Jukka Räihä 3 12,07 sahaaja

1.2.-31.3.: 10.36 1,71 42 336 574,56

liite I

1.4.-30.4.: 11,32 0,75 21 168 126,00

yht. 700,56 liite I

Kantajat ovat vaatineet vastaajien velvoittamista maksamaan heille laskelmasta ilmenevät saatavat 6 %:n korkoineen 30.4.1979 lukien.

Kantajien kihlakunnanoikeudessa todistajana kuulustuttama Puutyöväen Liiton työehtosopimusosaston toimitsija on kertonut keväällä 1979 käyneensä Piispanristin Sahalla yrittämässä selvittää nyt käsiteltävänä olevaa asiaa. Todistaja oli käynyt edellä mainitussa tilaisuudessa noin puolen tunnin ajan tutustumassa kantajien työkohteisiin sahalla. Tällä perusteella todistaja oli todennut kantajien ammattinimitykset niiksi, jotka oli mainittu haastehakemuksessa. Todistaja on ilmoittanut edellä mainittujen ammattinimikkeiden perustuvan työehtosopimukseen kuuluvaan palkkaryhmittelyyn. Todistaja on kertonut Piispanristin Sahan olevan vanha, niin että siellä joutuivat olosuhteista johtuen esimerkiksi sydäntavaran kuormaajat aika ajoin tekemään muitakin töitä, mutta nämä muodostivat työajasta vain pienen osan.

Vastaajat ovat kanteen johdosta lausuneet, että heidän omistamansa sahalaitos höyläämöineen oli erittäin pieni tuotantoyksikkö, jonka työntekijöiden kokonaisvahvuus oli 11. Sahateollisuudessa vallitsevan heikon suhdanteen vuoksi oli sahan käyttöaste ollut erittäin alhainen, kysymyksessä olevana ajanjaksona noin 30 %. Tästä johtuen työntekijöitä oli jouduttu sijoittamaan hyvinkin vaihteleviin töihin, joten heidän sijoittamisensa eri palkkaryhmiin ei ollut aivan yksiselitteistä. Palkkaryhmittelyssä yritys ei voinut olla verrattavissa esimerkiksi suureen vientisahaan, missä työntekijöillä yleensä oli kiinteät työpaikat ja monesti urakkapalkka. Tällöin palkkaryhmittely oli suhteellisen helppoa.

Puutyöväen Liiton edustajat olivat lähteneet tulkitsemaan työehtosopimusta väärältä pohjalta ja jopa solmitun työehtosopimuksen hengen vastaisesti vaatiessaan piensahojen kohdalla palkkaa maksettavaksi kaikkein vaativimman työn pohjalta kokopäiväaikaisena, vaikka useinkin oli kysymyksessä vain murto-osa kokonaistyöajasta. Kun asiaa oli tiedusteltu Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustajalta, oli tämä ilmoittanut pitävänsä vastaajien tulkintaa työehtosopimuksesta täysin oikeana ja painottanut sitä, että palkkaryhmittelyssä nimenomaan oli otettava huomioon keskimäärin tehtävän työn nimike eli keskimääräinen suoritepohjainen työ ja tätä vastaava palkkaryhmittely. Toisaalta oli otettava huomioon myös yksilölliset pätevöitymiset tai pätevyyden heikkenemiset. Työehtosopimuksen 11 §:n 8 kohdan mukaisesti työn määrän tai vaativuustason muuttuessa tarkistettiin kokonaistuntipalkkoja. Vastaajat eivät missään yhteydessä olleet tarkistaneet työntekijöiden palkkoja alaspäin.

Nieminen oli tullut sahan palvelukseen 16.11.1978. Niemisen tuntipalkaksi oli sovittu 14 markkaa. Työehtosopimuksen mukaan oli Niemisen palkkaa 1.2.1979 korotettu 48 penniä tunnilta. Nieminen toimi 90 % työajastaan asetustaitoisena listahöyläkoneenhoitajana sekä katkaisusahaajana. Ammattitaitoisena henkilönä Nieminen oli osallistunut jonkin verran (10 %) konepuusepän töihin vastaajien valmistaessa ovia ja ikkunoita myymiinsä kesähuviloihin. Kaikki Niemisen tekemät työsuoritteet kuuluivat höyläämöiden palkkaryhmittelyssä 4 palkkaryhmään, mikä vastasi 12,73 markan tuntipalkkaa.

Koskinen oli tullut sahan palvelukseen 11.9.1978. Työhön otettaessa oli Koskisen kanssa sovittu, että hänet otettiin kolmen kuukauden koeajalla, ja tuntipalkaksi oli sovittu 14 markkaa. Työehtosopimuksen mukaan hänen palkkaansa oli 1.2.1979 korotettu 48 penniä tunnissa. Koskinen toimi pääasiassa (80 %) höyläkoneenhoitajana sekä asetustaitoisena terottajana ja kuului työehtosopimuksen työntekijäin palkkaryhmittelyn mukaan höyläämöissä 4 palkkaryhmään, mikä vastasi toisessa kalleusryhmässä 12,73 markan tuntipalkkaa. Loppuosan työajasta (20 %) hän toimi halkaisusahaajana.

Höyläämössä käytettävään 5-kutteriseen höyläkoneeseen ei koko toiminnan aikana ollut tehty täyttä asetetta, vaan suurin käytössä kerrallaan ollut kuttereiden lukumäärä oli ollut neljä. Molemmat höylärit, Nieminen ja Koskinen, saivat työsuorituksiinsa nähden sopimuspalkkaa, joka ylitti huomattavasti työehtosopimuksen ohjetuntipalkat.

Kahelin oli tullut sahan palvelukseen 1.3.1961. Hänen palkkansa kuukausipalkkaisena asettajana oli 2 162 markkaa ennen 1.2.1979, korotuksen jälkeen 2 246 markkaa ja erillisten neuvottelujen jälkeen 1.4.1979 alkaen 2 314 markkaa, mikä vastasi sahateollisuudessa erittäin vaativien ammattitöiden suoritusta. Kahelinin työhön sahalla ei kuulunut sahanterien kunnostaminen, muovaaminen eikä huoltaminen, mitkä työt suoritti ulkopuolinen yritys. Myös pyöröterien kunnostaminen, muovaaminen ja teroittaminen suoritettiin sahan ulkopuolella. Syynä siihen, että sahanterien huolto ja kunnostus oli ollut jätettävä ulkopuolisten hoidettavaksi, oli ollut asiakkaiden sahatavaran työstämisjälkeä koskeva jatkuva reklamaatio. Sahatavaran työstämisjälki kuului sahoilla normaalisti asettajan vastuupiiriin. Perusteita sille, että Kahelinille vaadittiin pääasettajan palkkaa, ei ollut, vaan työehtosopimuksen mukaisesti hänet voitiin sijoittaa korkeintaan 4 palkkaryhmään kuuluvaksi asettajaksi. Tämä vastasi 12,73 markan tuntipalkkaa.

Kantajat ovat vielä huomauttaneet, että Kahelinin työ vastasi pääasettajan työtä, koska sahalla ei ollut muita asettajia.

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Koska asian ratkaiseminen edellytti erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta ja soveltamisesta, Piikkiön kihlakunnanoikeus on 14.9.1979 tekemällään päätöksellä pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa asiassa.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut alussa mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Puutyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut muun ohessa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimus edellyttää työntekijöitten sijoittamista palkkaryhmiin heidän pääasiassa tekemänsä työn mukaan. Palkkaryhmittelymääräyksiä on tulkittava niin, että työntekijä kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia töitä hän tekee eniten. Olennaista on myös se, mihin työhön hänet on työsopimusta tehtäessä otettu. Palkkaryhmä voidaan tietysti sopia työsopimuksella. Koska palkkaryhmittelyt eivät vieläkään vastaa käytännössä olevia työnimikkeitä, niin palkkaryhmiin sijoittelu tapahtuu käytännössä sen mukaan minkälaisiin työtehtäviin lähinnä verrattavaa työ on. Tätä koskee työehtosopimuksen 10 §, jonka mukaan jo yksinkertaiset ja kevyet ammattityöt kuuluvat 3 palkkaryhmään. Työehtosopimuksen 10 §:n mukaista karkeaa ryhmittelyä joudutaan usein soveltamaan pienillä sahoilla. Työehtosopimuspuolten kesken ei ole sovittu, että työntekijän olisi tehtävä yli 50 % työajasta sen palkkaryhmän töitä, johon hän kuuluu.

Työehtosopimuksen 14 §:n 4 kohdan 1 kappaleen mukaan työntekijälle on maksettava oman ammattinsa mukaista palkkaa kuluvan tilikauden loppuun, mutta kuitenkin vähintään kuudelta päivältä, jos hänet siirretään huonompipalkkaiseen työhön Tämä määräaika on laskettava aina erikseen kunkin siirron tapahduttua. Jos työntekijä kuuden päivän aikana siirron tapahduttua palaa takaisin entiseen työhönsä, on noudatettava taas uutta kuuden päivän määräaikaa. Tämän sopimusmääräyksen nojalla esimerkiksi Piispanristin Sahalla ei muodostu sellaista tilannetta, että työntekijän palkkaa voitaisiin alentaa.

Höylääjät Nieminen ja Koskinen käyttävät työpaikalla 5-kutterista höylää. Työehtosopimuksen mukaan he siis kuuluvat 5 palkkaryhmään. Työehtosopimuksen mukaan on ratkaisevaa kuinka monta kutteria höylässä on, eikä se kuinka monta näistä kulloinkin on käytössä. Yleensä muuallakaan eivät kaikki kutterit ole yhtäaikaa käytössä. Koskinen on lisäksi toiminut 20 % työajastaan halkaisusahaajana, joka työ myös kuuluu 5 palkkaryhmään.

Työehtosopimuksen liitteen X tulkinnassa on olennaista asettajalle kuuluvan vastuun huomioon ottaminen. Koska Kahelin on ainoa asettaja, hän yksin on vastuussa kaikesta tähän työhön kuuluvasta ja häntä on pidettävä pääasettajana.

Työnantaja on esittänyt 13 kohtaa käsittävän luettelon Ukkolan Ylitalon ja Räihän tekemistä toista. Nämä luetellut työt kuuluvat 1, 2 ja 3 palkkaryhmään. Sahauksella tarkoitetaan työehtosopimuksessa paitsi varsinaista sahaustoimintaa myös tähän läheisesti liittyviä niin sanottuja apuaikoja. Työnantajan esittämä luettelo koskee juuri tällaisia apuaikoja. Kuten oikeastaan työnantajan esityksestäkin kay ilmi, varsinainen sahaus sinänsäkin on noin 30 % ajasta. Tästä seuraa, että sahaukseen käytetään enemmän aikaa kuin yhteenkään luettelossa mainituista aputöistä. Jos sahaaminen keskeytyy esimerkiksi koneen rikkoutumisen, korjauksen tai raaka-ainepulan takia, niin sahaajalle on siitä huolimatta maksettava sahaajan palkka. Samoin sahaajan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi vaunujen siirto, lumityöt, siivous omassa työkohteessa jne. Sama koskee vastaavasti sydäntavaran kuormaajaa ja pientavaran lastaajaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliito on lausunut muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

On myös täysin selvää, että sellaisella sahalla, jossa työskentelee 11 työntekijää, ei käytännössä voi esiintyä 5 palkkaryhmään kuuluvia työntekijöitä, joita työehtosopimuksen mukaan voivat olla ainoastaan Erittäin vaativia ammattitöitä suorittavat työntekijät.

Höylääjien palkkaryhmään sijoittamista ei ratkaise se, kuinka monta kutteria höyläkoneessa on, vaan se, kuinka monta kutteria yhtäaikaa on käytössä. 5 palkkaryhmään kuuluvaa pääasettajaa ei sahalla tarvitse olla, vaan käytäntö tältä osin on vaihtelevaa. Asettajan palkkaryhmittelyn ratkaisee pienillä sahoilla se, mitä töitä työntekijä tekee. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on, todeten ettei kihlakunnanoikeus ole täsmentänyt, mistä erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävistä seikoista lausuntoa pyydetään, päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Raimo Niemisen tehtäviin Piispanristin Sahan palveluksessa on kuulunut toimia pääasiassa asetustaitoisena listahöyläkoneen hoitajana sekä katkaisusahaajana, minkä lisäksi hän on osallistunut konepuusepän töihin valmistettaessa ovia ja ikkunoita yrityksen myymiin kesähuviloihin. Niemisen hoitama listahöyläkone on 5-kutterinen, mutta kaikki viisi kutteria eivät ole koskaan olleet käytössä yhtaikaa. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen liitteen III mukaan luetaan 5 palkkaryhmään vähintään 5-kutterisen höyläkoneen asetustaitoinen hoitaja. Työehtosopimuksen osapuolet ovat eri mieltä siitä, edellyttääkö 5 palkkaryhmään kuuluminen, että kaikki viisi kutteria ovat käytössä yhtaikaa. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo työehtosopimuksen sanamuodon mukaan, ettei tätä voida vaatia, vaan riittävää on, että koneeseen kuuluu viisi kutteria.

Nieminen on lisäksi tehnyt 4 palkkaryhmään luettavaa katkaisusahaajan työtä sekä konepuusepän työtä, joka luetaan työehtosopimuksen liitteen III mukaan palkkaryhmään 5 tai 4 sen mukaan, kykeneekö työntekijä asettamaan ja työskentelemään erilaisissa koneissa vai eikö. Selvitystä ei ole esitetty siitä, kumpaan palkkaryhmään kuuluvaa konepuusepän työtä Nieminen on tehnyt, eikä siitäkään, onko Niemisen työ ollut suuremmalta osalta 4 palkkaryhmään kuuluvaa katkaisusahaajan työtä ja tähän palkkaryhmään ehkä luettavaa konepuusepän työtä vai 5 palkkaryhmään kuuluvaa höyläkoneenhoitajan työtä ja tähän palkkaryhmään ehkä luettavaa konepuusepän työtä ja kumman palkkaryhmän mukaan hänen palkkauksensa siis määräytyy. Mikäli 5 palkkaryhmä on oikea, on Niemistä myös pidettävä työehtosopimuksen liitteen X 3 kohdassa tarkoitettuna tuotantopuolen ammattityöntekijänä, jolle on maksettava - kun hänelle ei ole järjestetty urakkatyötä eikä tuotantopalkkiota - saman liitteen 4 kohdan mukaista palkkaa.

Asko, oikeastaan Alpo August Koskinen on toiminut pääasiassa höyläkoneenhoitajana ja asetustaitoisena teroittajana. Viidesosan Koskisen tehtävistä on muodostanut halkaisusahaajana toimiminen. Asetustaitoinen teroittaja kuuluu työehtosopimuksen liitteen III mukaan 4 palkkaryhmään, samoin höyläkoneenhoitaja, milloin ei ole kysymys asetustaitoisesta vähintään 5-kutterisen höyläkoneen hoitajasta. Höyläämön halkaisusahaaja kuuluu 5 palkkaryhmään, jos hän taitaa kartioterien asettamisen, mutta muutoin 3 palkkaryhmään. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko myös Koskinen työskennellyt asetustaitoisena vähintään 5-kutterisen höyläkoneen hoitajana, ei liioin siitä, onko höyläkoneenhoitajan vai asetustaitoisen teroittajan työ muodostanut hänen työstään suuremman osan, eikä siitäkään, onko hän taitanut kartioterien asettamisen. Mikäli muuta selvitystä hänen töistään ei esitetä, on hänet siten työtuomioistuimen mielestä luettava 4 palkkaryhmään.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Parkkinen, Kaski ja Suominen.

Lausunto oli yksimielinen.