Legislator Case Law & Legislation
TT:1980-63 AI generated

Labor court dismisses union's strike claim against employer for breach of collective agreement supervision duties.

Case Number TT:1980-63
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim against the employer association for failing to supervise a strike committee. The union argued that the employer's actions violated collective agreement provisions regarding work peace and the employer's right to terminate employment. The court ruled that the specific clauses cited did not apply to the facts because the situation was governed by mandatory labor law rather than the collective agreement's specific articles.

Legislator headnote

AI generated

Section 24 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: The court must determine whether the specific provisions of a collective agreement are applicable to the facts of the case, noting that mandatory statutory provisions may supersede or define the legal relationship when the collective agreement's terms are inapplicable or lose meaning due to changed circumstances.

Keywords

AI generated
collective agreement applicability strike committee supervision employer termination rights labor law mandatory provisions work peace obligations union strike claim supervision duty breach

Cited Legislation

AI generated
Section 24 of the Collective Agreements Act
Section 2 of the Collective Agreements Act
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Painostaakseen työnantajaa peruuttamaan pääluottamusmiehen työsuhteen purkamisen olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon, joka oli työtaisteluna kohdistunut asianosaisten välillä työehtosopimuksena voimassa olleen yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä.

Ammattiosaston toimikunta oli käsitellyt asiaa ja ammattiosaston edustajat olivat kehottaneet työntekijöitä työhön. Lakkotoimikunta oli käyttänyt toimintaansa ammattiosaston huoneistoa ja julkisesti ilmoittanut ammattiosaston puhelinnumeron, josta se antaisi lakkoa koskevia tietoja. Ammattiosasto ei ollut pyrkinyt estämään lakkotoimikunnan toimintaa, eikä se ollut julkisesti irtisanoutunut sen toiminnasta. Ammattiosasto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y. Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 14.4.1980 solmitussa kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työnjohto ja valvonta

Tämän työehtosopimuksen mukaista työsopimusta solmittaessa tai muutettaessa työnantaja osoittaa ne työt ja työaikalain mukaiset työajat, jotka sisältyvät työsopimukseen. Työntekijä sitoutuu puolestaan suorittamaan nämä työt työnantajan johdon ja valvonnan alaisena allaolevin ehdoin. Työsopimus on jommankumman osapuolen vaatimuksesta tehtävä kirjallisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet tätä sopimusta vastaan ovat kielletyt tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 14.4.1980 allekirjoitetuissa pöytäkirjamerkinnoissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Yleissopimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisäksi tämän sopimuksen piirissä sovelletaan seuraavia keskusjärjestöjen sopimuksia:

1. Yleissopimus vuodelta 1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoituspöytäkirjassa mainitussa keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto on, viitaten työehtosopimuksen 24 §:n määräykseen työrauhavelvollisuudesta, todennut työtaistelutoimenpiteiden kohdistuneen työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Lakon aikana lakkovahdit olivat harjoittaneet painostustoimintaa, joka oli kohdistunut työssä oleviin työntekijöihin sekä työaikana että myös vapaa-aikana. Lakkovahdit olivat kierrelleet työpaikoilla häiriten työssä olevia työntekijöitä ja uhkaillen kehottaneet heitä lopettamaan työnteon. Lakkovahtien painostustoiminta oli johtanut myös siihen, ettei muutamia jo valmiiksi neuvoteltuja työsopimuksia ollut saatu solmituksi sen johdosta, että työntekijäosapuoli ei ollut uskaltanut lakkovahtien toimenpiteiden pelon vuoksi sopimusta allekirjoittaa. Lakkovahtien toiminta oli jatkunut kuvatunlaisena ainakin 16.6.1980 lähtien.

Neuvottelujen yhteydessä työntekijäpuoli oli saanut työnantajan ja työnantajaliiton toimenpiteistä sen kuvan ikään kuin työnantajapuoli olisi tietoisesti pyrkinyt aikaansaamaan työntekijöiden työtaisteluita tai niiden jatkumisia, jotta neuvotteluissa olisi voitu uhata työtuomioistuimen hyvityssakoilla. Neuvottelutilanteissahan työnantajapuolelta oli esitetty useampaan otteeseen kompromissia, jossa työnantajataho olisi luopunut asian viemisestä työtuomioistuimeen sitä vastaan, että työntekijäpuoli olisi katsonut pääluottamusmiehen työsuhteen purkamisen loppuun käsitellyksi.

Työehtosopimuksen 2 §:n säännös ei sanamuotonsa mukaan voinut olla tässä tapauksessa kohdistumisobjektina eikä myöskään yleissopimuksen 5 kohta, joka lainvastaisena oli menettänyt merkityksensä, koska tilanne määräytyi nykyään työsopimuslain pakottavien säännösten pohjalta. Myöskään työehtosopimuksen 24 § ei voinut olla kohdistumisobjektina, koska kyseinen säännös oli kirjoitettu sellaiseen muotoon, että toimenpiteen kohteena tuli olla koko työehtosopimus. Mikään sanotuista työehtosopimuskohdista ei myöskään ollut rikkomisobjektina.

Koska Talotoimi Oy oli omilla toimillaan aiheuttanut työntekijöiden poissaolon alkamisen ja jatkamisen, Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton osasto 3 Tampere on ollut jutussa kuultavana.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton osasto 3 Tampereen maksamaan Suomen Kiinteistötyönantajainliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa 4000 markkaa ja korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Hurmalainen, Parkkinen, Kuivanen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.