Labor union fined for breaching peace obligation by participating in strikes targeting wage clauses.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten osallistumisesta työehtosopimuksen aikapalkkoja ja erillisiä lisiä sekä työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaisteluihin. Ammattiosaston ei myöskään ollut selvitetty ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä 1.2.1979 allekirjoitetussa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. yleissopimus 5. kohta ja 6. kohta sekä irtisanomissuojasopimus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

Soveltamisohje:

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen seuraaminen tapahtuu seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Erilliset lisät

A. Erittäin raskas ja erittäin likainen työ

Mom. 1. Erittäin raskaissa ja erittäin likaisissa töissä, joissa työnluokitusta ei ole suoritettu, maksetaan tunnilta enintään 95 pennin suuruinen lisä.

Erittäin raskaalla työllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka selvästi erottautuu kulloinkin kysymyksessä olevan alan raskaista töistä.

Erittäin likaisella työllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka selvästi erottautuu muista, samalla alalla esiintyvistä likaisista töistä ja jossa vaatteiden kulutus on erikoisen suuri, esimerkiksi korjaustyöt kampikammioissa, laivojen konealustoissa, vanhojen vetureiden ja höyrykattiloiden puhdistus, raskaiden käytössä olleiden työkoneiden purkaminen ja puhdistaminen sekä niiden korjaaminen, mikäli puhdistusta ei ole ennen työn alkamista suoritettu, ynnä muita edellisiin verrattavia töitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Poikkeuksellinen haitta ja hankaluus

Mom. 8. Milloin työskentelyolosuhteista aiheutuu poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, maksetaan työntekijälle erillistä lisää paikallisesti aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn saannollisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 2 ja 5 §:ssä mainitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuoden 1979 marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana oli neuvoteltu yrityksen ja ammattiosaston edustajien kesken ansiokehitystakuun soveltamisesta. Näiden neuvottelujen yhteydessä työntekijäpuoli pääluottamusmiehen johdolla oli ottanut esille kysymyksen olosuhdelisän maksamisesta kaikille tehtaan siivoojille. Työnantajan taholta oli tällöin todettu, ettei olosuhdelisän maksamisen laajentamiselle koskemaan kaikkia siivoojia ollut perusteita. Painostaakseen työnantajaa suostumaan olosuhdelisän maksualueen laajentamiseen olivat lähes kaikki traktoritehtaan noin 340 työntekijää ryhtyneet lakkoon 15.11.1979 kello 12 alkaen palaten töihin vasta 19.11.1979. Tähän työtaistelutoimenpiteeseen, joka oli kohdistunut työehtosopimuksen erillisiä lisiä koskeviin määräyksiin, oli osallistunut myös pääluottamusmies ja kymmenen osaston luottamusmiestä.

Suolahden traktoritehtaan työntekijäin ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työnantajan edustajan tiedustellessa pääluottamusmieheltä 21.11.1979 kello 14.30, mihin toimenpiteisiin ammattiosasto oli työrauhan takaamiseksi ryhtynyt, pääluottamusmies oli todennut, ettei muuta ollut tehty kuin kutsuttu toimikunnan kokous koolle seuraavaksi päiväksi. Ammattiosasto oli vastuussa asettamiensa pääluottamusmiehen ja osastojen luottamusmiesten osallistumisesta lakkoihin.

Edellä mainituilla perusteilla kantajayhdistys on vaatinut, että ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon ja velvoitettaisiin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vastineen johdosta vielä todennut, että aika-urakkapalkkavertailu oli toimitettu työehtosopimuksen mukaisesti ja että varastotyöntekijöillä oli tästä ilmeisesti ollut virheellinen käsitys. Alkoholia nauttineelle sorvaajalle oli ensi asteen toimenpiteenä ollut hoitoonohjausmääräys, koska silloin ei vielä ollut tiedetty, että hän oli myös törkeästi erehdyttänyt työnantajaa ja poistunut luvattomasti työpaikalta.

Suolahden traktoritehtaan työntekijäin ammattiosasto on ollut työtuomioistuimessa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Valmet Oy:n Suolahden traktoritehtaan työntekijät ovat tyytymättöminä aika-urakkapalkkojen vertailukorotuksia koskevaan neuvottelutulokseen toimeenpanneet työnseisauksia siten, että 10.11.1979 on 41 varastotyöntekijää ollut lakossa kello 8 alkaen sekä 42 varastotyöntekijää 20.11.1979 kaksi tuntia ja 21.11.1979 koko päivän. Lakot ovat kohdistuneet työehtosopimuksen aikapalkkoja koskeviin määräyksiin, ja niihin on osallistunut myös osaston luottamusmies.

Lähes kaikki eli noin 340 traktoritehtaan työntekijää ovat olleet lakossa 15.11.1979 kello 12 alkaen aina 19.11.1979 tapahtuneeseen työhön palaamiseen asti painostaakseen työnantajaa suostumaan neuvottelun alaisena olleen ansiokehitystakuun soveltamiskysymyksen yhteydessä olosuhdelisän maksamiseen kaikille tehtaan siivoojille. Tämä työnseisaus on kohdistunut työehtosopimuksen erillisiä lisiä koskeviin määräyksiin, ja siihen on osallistunut pääluottamusmies ja kymmenen osaston luottamusmiestä.

Lisäksi koneistusosastolla ovat 21.11.1979 aamuvuorossa työskennelleet työntekijät kello 11.30 alkaen ja päivävuorossa työskennelleet työntekijät kello 12 alkaen keskeyttäneet työnteon. Sen lisäksi iltavuoron työntekijät eivät ole välittömästi vuoronsa alkaessa kello 14 aloittaneet työntekoa. Nämä työnseisaukset ovat kuitenkin asteittain päättyneet samana päivänä kello 15 mennessä. Työnteon keskeyttämisellä työntekijät ovat painostaneet työnantajaa ottamaan työhön takaisin erään sorvaajan, jonka työsuhteen työnantaja oli purkanut. Osastojen luottamusmiehet ovat osallistuneet näihin toimenpiteisiin, jotka ovat kohdistuneet niitä sopimusmääräyksiä vastaan, jotka koskevat työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä.

Ammattiosaston ei ole selvitetty ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi.

Sen vuoksi ja kun ammattiosasto myös on vastuussa asettamiensa luottamusmiesten toimenpiteistä, työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Suolahden traktoritehtaan työntekijäin ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 5000 markkaa ja korvaamaan kantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut 1000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Suominen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.