Labor court dismisses union compensation claim and orders fines for collective strikes violating collective agreements.

Työtuomioistuimen tuomiolla n:o 146/79 oli kumityöntekijöitä edustava liittoja sen ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon erään yhtiön kumitehtaan rengastehtaalla toimeenpantujen lakkojen johdosta.

Yhtiön kokokumi- ja tekstiilijalkinetehtaan eri osastoilla toimeenpannut lakot olivat ammattiosaston vastuun kannalta muodostaneet rengastehtaan lakosta erillisen työtaistelutoimenpiteen, joka oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta sekä työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työnjohtamisesta koskeviin määräyksiin. Korjauspajan työntekijöiden lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta koskeviin määräyksiin. Keskusvaraston lakko, jonka syyksi oli ilmoitettu toisten työntekijöiden lakkojen tukeminen, oli kohdistunut samoihin työehtosopimuksen määräyksiin kuin tehtaan muilla osastoilla toimeenpannut lakot.

Kumityöntekijöitä edustava ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa toimenpiteistä lakkojen järjestämisessä sekä edustajiensa osallistumisesta lakkoihin sekä siitä, ettei se ollut tehnyt mitään lakkojen estämiseksi. Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto vastasi varsinaisen luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen tehtäviään hoitaneen varaluottamusmiehen lakkoon osallistumisesta, vaikka sijaisuudesta ei ollut asianmukaisesti ilmoitettu työnantajalle.

Kumityöntekijöitä edustavaa liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja molemmat ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kumi ja Nahkatyöväen Liiton välisessä 7.2.1979 solmitussa kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja alla mainittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työhön ottaminen, irtisanominen ja järjestäytymisvapaus

1 Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri töissä ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisessä 30.1.1979 solmitussa sähköalantyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I Yleistä

1 § Sopimuksen soveltamisala

Ryhmän jäsentoiminimissä työskentelevien sähköalantyöntekijöiden työehtojen sisältö ja niiden soveltamisala määräytyvät tämän työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Niiden työehtojen osalta, joita ei tässä sopimuksessa ole mainittu, noudatetaan ao. teollisuuslaitosta koskevaa työehtosopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Luottamusmiehet

1. Keskusjärjestöjen välillä 2.4.1969 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta sovelletaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton alaisten ammattiosastojen valitsemiin luottamusmiehiin seuraavin poikkeuksin:

3 § kohta 1

Ammattiosasto valitsee luottamusmiehet ja heidän varamiehensä, joihin nähden noudatetaan niitä luottamusmiessopimuksessa olevia määräyksiä, jotka koskevat luottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä, ellei jäljempänä ole muuta sovittu.

3 § kohta 3

Luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle, milloin tämä toimii luottamusmiehen sijaisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Turvautuminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusvaraston yhteensä noin 90 työntekijää oli ollut lakossa 2.11.1979 koko päivän. Lakon syyksi työntekijät olivat ilmoittaneet muiden työntekijöiden vaatimusten tukemisen. Myös luottamusmies oli ollut mukana tässä lakossa.

Ammattiosaston puheenjohtajan lisäksi lakkoihin oli osallistunut viisi ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Ammattiosastot eivät siis olleet omalta osaltaan tehneet mitään työrauhan palauttamiseksi tuotantolaitoksille. Lakot olivat vähitellen laajentuneet käsittämään useita satoja työntekijöitä ja aiheuttaneet tuotantolaitosten pysähtymisen. Kumija Nahkatyöväen Liiton toimintaa työrauhan palauttamiseksi ei siten voitu mitenkään pitää riittävänä.

Edellä olevan perusteella kantajayhdistys on vaatinut, että Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto, Nokian Kumityöväen Ammattiosasto ja Nokian Sähkötyöntekijät r.y. tuomittaisiin hyvityssakkoihin ja velvoitettaisiin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanteeseen vastatessaan Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on lausunut, että Oy Nokia Ab:n Nokian kumitehtaalla oli ollut haastehakemuksessa mainitut työnseisaukset. Niitä ei kuitenkaan ollut järjestetty palkankorotusvaatimusten tukemiseksi, vaan Nokian kumitehtaan rengastehtaalla samaan aikaan olleen lakon tukemiseksi. Osittain oli ollut kysymys myös työnantajan suorittamien työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen laajenemisesta. Tekstiilijalkinetehtaalla ja keskusvarastolla oli ilmoitettu työnantajalle nimenomaan, että lakoilla tuettiin rengastehtaan lakkoa. Kokokumitehtaan tarkistus- ja viimeistelyosaston lakot olivat puhjenneet samasta syystä. Työntekijät olivat tunteneet itsensä rikkureiksi koko rengastehtaan ollessa lakossa. Palkkavaatimukset oli esitetty siinä sivussa, kun kerran joka tapauksessa oli oltu menossa tukilakkoon. Korjauspaja oli ollut paitsi tukilakossa myös omaehtoisesti jalkautunut työnantajan jo keskeytettyä palkanmaksun osalta työntekijöitä.

Kun kysymys oli ollut sallitusta sympatiatyötaistelutoimenpiteestä ja osittain palkanmaksun keskeyttämisen ennakoinnista ilman painostustarkoitusta, Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä. Kun nämä työnseisaukset olivat olleet kiinteästi sidoksissa rengastehtaan lakkoon, jonka lopettamiseksi vastaajaliiton puheenjohtaja muun muassa oli toiminut määrätietoisesti, Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on kiistänyt kanteen myös tällä perusteella. Lisäksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on huomauttanut, että työtuomioistuin oli rengastehtaan lakosta jo antanut sekä liiton että ammattiosaston osalta tuomionsa n:o 146/1979, joten kanteen käsittämiä tapahtumia, jotka muodostivat osan aikaisemman oikeudenkäynnin kohteena olleesta tilanteesta, ei enää voitaisi tutkia erikseen.

Edellä mainituilla perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä ja kantajayhdistyksen velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Nokian Kumityöväen Ammattiosasto r.y. ja Nokian Sähkötyöntekijät r.y. ovat olleet työtuomioistuimessa kuultavina.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja havaitsee, etteivät ne ilmoitetut lakot, joiden perusteella nyt vaaditaan Kumija Nahkatyöväen Liiton ja Nokian Kumityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon, ole olleet Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton mainitsemalla työtuomioistuimen tuomiolla n:o 146/1979 ratkaistussa jutussa sanottuja yhdistyksiä vastaan tehtyjen hyvityssakkovaatimusten perusteena. Näin ollen mainittu tuomio ei työtuomioistuimen mielestä ole esteenä näitä yhdistyksiä vastaan nyt tehtyjen hyvityssakkovaatimusten tutkimiselle ja ratkaisemiselle. Näin ei ole siinäkään tapauksessa, että ilmoitettujen lakkojen katsottaisiin olevan osia samasta työtaistelutoimenpiteestä, jota mainittu aikaisempi tuomio on koskenut, vaan tämä seikka on otettava asiaperusteena huomioon hyvityssakkovaatimuksia ratkaistaessa.

Tekstiilijalkinetehtaan leikkuuosaston, ompelu- ja esivalmisteluosaston, paisto-osaston ja pakkausosaston työntekijät ovat toimeenpanneet työnseisauksen 6.11.1979 kello 7-16. Lakon syyksi ovat luottamusmiehet ilmoittaneet sen, että työnantaja oli keskeyttänyt työnteon ja palkanmaksun esivalmisteluosastolla. Näilläkin osastoilla luottamusmiehet ovat esittäneet samanlaisen palkankorotusvaatimuksen kuin kokokumijalkinetehtaassa. Neljä osaston luottamusmiestä on osallistunut tähän työnseisaukseen.

Edellä mainittujen lisäksi keskusvaraston työntekijät ovat toimeenpanneet työnseisauksen siten, että noin 80 työntekijää on ollut lakossa 2.11.1979 koko päivän. Luottamusmies on osallistunut lakkoon. Lakon syyksi työntekijät ovat ilmoittaneet muiden työntekijöiden vaatimusten tukemisen.

Mainitun ammattiosaston puheenjohtajan lisäksi on neljä edellä mainittua lakkoihin osallistunutta luottamusmiestä kuulunut Nokian Kumityöväen Ammattiosaston toimikuntaan, minkä lisäksi vielä yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen on osallistunut lakkoihin.

Myöskään korjauspajan työntekijät eivät ole ilmoittaneet lakkonsa syyksi rengastehtaan lakon tukemista sinänsä, vaan - edellä mainitun organisaatiouudistussuunnitelman ohella palkanmaksun keskeyttämisen rengastehtaan lakon yhteydessä eräältä työntekijältä. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen edellä mainittuun määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Keskusvaraston lakon syyksi on työpaikalla ilmoitettu toisten työntekijäin lakkojen tukeminen, eikä työtuomioistuimessa ole esitetty selvitystä siitä, onko tällöin työntekijäpuolella tarkoitettu ja työnantajapuolella ymmärretty tuettavan rengas- vai jalkinetehtaan lakkoja. Työtuomioistuin katsoo tämänkin lakon osaltaan kohdistuneen samoihin työehtosopimusmääräyksiin kuin edellä mainituilla muilla osastoilla toimeenpantujen lakkojen.

Nokian Kumityöväen Ammattiosasto vastaa puheenjohtajansa toimenpiteistä lakkojen järjestämisessä ja edellä mainittujen luottamusmiestensä ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta lakkoihin. Ammattiosaston ei ole edes väitetty tehneen mitään lakkojen estämiseksi.

Sähkötyöntekijöiden työehtosopimuksen 28 §:ssä tarkoitettu varaluottamusmies on käytännössä hoitanut luottamusmiehen tehtäviä varsinaisen luottamusmiehen ollessa estyneenä, vaikkei sijaisuudesta ole tehty työehtosopimuksessa tarkoitettua kirjallista ilmoitusta. Työtuomioistuin katsoo, ettei sähkötyöntekijäin ammattiosasto voi vetäytyä vastuusta asettamansa varaluottamusmiehen toiminnasta sillä perusteella, että se on itse jättänyt sijaisuusilmoituksen tekemättä. Ammattiosaston ei työtuomioistuimen mielestä ole muutenkaan näytetty ryhtyneen riittävän ripeisiin toimenpiteisiin jäsentensä työtaistelun lopettamiseksi, joskin ammattiosaston toimintaa ovat osaltaan vaikeuttaneet Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton vastineessa mainitut seikat.

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitolle ei ole näytetty työnantajapuolelta ilmoitetun nyt kysymyksessä olevista lakoista ja niiden ilmoitetuista syistä rengastehtaan työtaistelusta erillisenä asiana eikä liiton muutoinkaan saaneen tällaista tietoa, vaan liitto on käsitellyt koko kumitehtaan tilannetta yhtenä kokonaisuutena. Työtuomioistuin ei esitetyn selvityksen valossa katso Kumi- ja Nahkatyöväen Liitolle aiheutuvan nyt kysymyksessä olevista lakoista vastuuta yli sen, mistä se on jo edellä mainitulla työtuomioistuimen tuomiolla tuomittu hyvityssakkoon.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Kumi- ja Nahkatyöväen Liittoa vastaan nyt tehdyt vaatimukset hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Nokian Kumityöväen Ammattiosaston ja Nokian Sähkötyöntekijät r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle, edellisen 4000 markkaa ja jälkimmäisen 1500 markkaa, sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut 2000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Parkkinen, Suominen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.