Labor court orders union to pay fine for repeated strikes during wage negotiations violating collective agreement.

Palkkausta koskevien neuvottelujen ollessa kesken olivat sahan työntekijät painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa ja tyytymättöminä neuvottelujen ajalta maksettavaan palkkaansa ryhtyneet lakkoon. Tähän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun oli ottanut osaa seitsemän luottamusmiestä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastasi. Työnseisausten toistuvan esiintymisen huomioonottaen ammattiosaston olisi pitänyt ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

Muist. 1. Urakkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama. Työntekijöiden, jotka työskentelevät samassa työkohteessa ja joiden työmäärä on suorassa suhteessa urakkatyöntekijäin työmäärään, tulee kuulua saman urakkahinnoittelun piiriin.

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

Urakkaneuvotteluissa on lähtökohtana ansiotasotavoitteesta sopiminen. Ohjeena on tällöin pidettävä sitä, että ansiotaso huomioonottaen ko. työn vaativuus ja muut työn tekijälleen asettamat vaatimukset asettuu oikeaan suhteeseen ao. tehtaassa muodostuneeseen ansiotasoon, kuitenkin siten, että ansiotasotavoite ylittää vähintään 15 %:lla ao. työn palkkaryhmän mukaisen ohjetuntipalkan.

Ellei paikallisissa neuvotteluissa päästä ansiotasotavoitteesta sopimukseen, pidetään väliaikaisena sovittuna ansiotasotavoitteena entisellä työtavalla saavutettua keskituntiansiotasoa. Uusissa töissä pidetään vastaavasti väliaikaisena ansiotasotavoitteena vastaavassa työssä ao. tehtaassa samassa palkkaryhmässä saavutettua keskituntiansiota. Kysymys lopullisen ansiotasotavoitteen määrittämisestä siirretään liittojen ratkaistavaksi.

Urakkahinnoittelu sovitaan joko jatkuvaksi tai määräaikaiseksi. Määräaikaista urakkahinnoittelua tehtäessä on myöskin sovittava sen voimassaoloajasta. Sellaisissa uusissa töissä tai töissä, joissa oleellisen menetelmänmuutoksen takia ei uudella työmenetelmällä ole edellytyksiä yksikköhinnoiteltuun urakointiin ilman riittävää työkokemusta, todetaan harjaantumiseen tarvittava aika, jolta ajalta suoritetaan aikapalkka 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

Määräaikaisen koehinnoittelun aikana taataan ansioksi 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

Ellei jatkuvasta tai määräaikaisesta hinnoittelusta tai muusta palkkaperusteesta päästä sopimukseen, siirretään asia liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelujen ajalta sekä kuuden tilivälin jaksolta siitä, kun asia on alistettu liittojen ratkaistavaksi, taataan palkkana 90 % todetusta tai sovitusta ansiotasotavoitteesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Harjaantumisaikana, urakkahinnoitteluneuvottelujen, 6 kappaleessa tarkoitettujen kuuden tilivälin tai määräaikaisen koehinnoittelun aikana on ko. työ suoritettava normaalilla urakkatyöjoutuisuudella, jotta palkkaperusteet hinnoittelulle voidaan mahdollisimman nopeasti todeta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 28 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 28 §:n 2. muistutuksessa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Karihaaran Puutyöväen Ammattiosasto tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien selvästä rikkomisesta.

Puutyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työriitojen taustana olevista asioista oli jo pitkään pyritty työntekijäpuolelta hakemaan kompromissiratkaisuja. Asiassa käydyissä neuvotteluissa ei ollut vaadittu mitään työehtosopimuksen vastaista. 7.9. ja 6.11.1979 välillä olleiden työtaistelutoimenpiteiden suhteen työnantajaliitolla ei ollut oikeussuojan tarvetta. Tämä johtui siitä, että ennen 8.11.1979 esiintyneistä työrauhavelvollisuuden rikkomistapauksista oli tosiasiallisesti sovittu paikallisesti. 8.11.1979 käydyissä neuvotteluissa työnantaja oli maininnut mahdollisista työn keskeyttämisistä työnantajan toimesta. Myös viimeksi mainitun päivän jälkeen Kemi Oy:ssä oli yhteisenä pyrkimyksenä ollut työrauhan ylläpitäminen.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Karihaaran Puutyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Kemi Oy:n Karihaaran sahan uuden PV-sahalinjan palkkausta koskevien neuvottelujen ollessa kesken ovat Karihaaran Puutyöväen Ammattiosastoon kuuluvat työntekijät, painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa ja tyytymättöminä neuvottelujen ajalta maksettavaan palkkaansa, 7.9.1979 ja 25.2.1980 välisenä aikana ryhtyneet työtaisteluun kanteessa mainituin tavoin. Tähän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun on sen eri vaiheissa ottanut osaa yhteensä seitsemän ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston on ilmoitettu kokouksissaan käsitelleen lakkotilanteita ja ottaneen niihin kielteisen kannan. Työnseisausten toistuvan esiintymisen huomioon ottaen ammattiosaston olisi kuitenkin pitänyt ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Karihaaran Puutyöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 5000 markkaa ja korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.