Labor court dismisses union claims that employer violated collective agreement by failing to offer trust representatives work elsewhere during layoffs.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claims against the paint company and its manager regarding the dismissal of two site-specific trust representatives. The employer cited a reduction in work as the reason for dismissal and argued that the collective agreement did not restrict job offers to the same locality. The court found that while the employer failed to offer work from other sites where new employees were hired, the union failed to prove the employer knowingly violated the agreement or neglected its supervisory duties. Consequently, the court ruled that the employer's conduct did not constitute a breach of the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 7 and Section 8 of the Paint Industry Collective Agreement; The employer is not liable for dismissal if it fails to offer work from other sites, provided the union did not prove the employer knowingly violated the agreement or neglected its supervisory duties.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Perusteeksi kahden työmaakohtaisen luottamusmiehen lomauttamiselle työnantaja oli ilmoittanut työn vähentymisen. Velvollisuutta tarjota luottamusmiehelle muuta työtä ei ollut rajoitettu koskemaan vain saman paikkakunnan työkohteita. Jättäessään tarjoamatta luottamusmiehille työtä yhtiön muilla paikkakunnilla sijaitsevilta työkohteilta, joille luottamusmiesten lomautuksen kestäessä oli otettu uusia työntekijöitä luottamusmiesten ammattia vastaaviin tehtäviin, oli työnantaja menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti, samoin lomauttaessaan luottamusmiehen vaikka oli siirtänyt muita työntekijöitä työkohteesta toiseen.
Kun työnantaja oli esittänyt perusteita omalle käsitykselleen työehtosopimuksen tulkinnasta, kun työnantaja oli tarjonnut toiselle luottamusmiehelle työtä toisessa työkohteessa joku toinen työntekijä lomauttamalla ja luottamusmies oli tästä kieltäytynyt, kun luottamusmies oli pitänyt päivärahan maksamista edellytyksenä työn vastaanottamiselle toiselta paikkakunnalta ja kun toiselle luottamusmiehelle oli tarjottu työtä paikkakunnan alueelta ennen kuin alueelle oli otettu uusia työntekijöitä, katsottu näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta tai että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Maalarimestariliitto r.y. ja Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies Pauli Aleksi Hietanen
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 19.5.1977 allekirjoitetussa maalarinalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
7 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä
1) Jos työntekijä työnantajan määräyksestä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiin, maksetaan hänelle paitsi hinnoittelussa määrättyä palkkaa, myöskin päivärahaa kahdelta ensimmäiseltä viikolta 48 mk/päivältä ja sen jälkeen 45 mk/päivältä, sekä 01.03.1978 alkaen kahdelta ensimmäiseltä viikolta 53 mk/päivältä ja sen jälkeen 50 mk/päivältä. Jos työnantajan puolesta järjestetään työntekijälle asunto tai muita etuja, vähennetään päivärahasta niitä vastaava kohtuullinen osa. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja sekä matkakustannukset II lk:ssa että palkan kultakin matkapäivältä korkeintaan 12 tunnilta tuntipalkan mukaan. Mikäli työntekijälle maksetaan makuupaikan hinta, ei matkaajan korvausta makseta kello 21.00-06.00 väliseltä ajalta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Päivittäiset matkakustannukset
1) Työntekijän oikeus työpäivittäiseen matkakustannusten korvaukseen määräytyy seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työntekijällä, jonka asunto sijaitsee yli 40 kilometrin säteen etäisyydellä työmaasta, on oikeus 8,70 markan suuruiseen korvaukseen työssäolopäivältä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) Mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijöiden kuljetukset ja työntekijä käyttää sitä hyväkseen, ei mitään korvausta suoriteta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetus- tai kulkuajalta ei muuta korvausta suoriteta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luottamusmiessopimus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11/2 §
1) Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa maalauskohteen maalausurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä. Yrityskohtaista luottamusmiestä koskevat määräykset ovat tämän sopimuksen 11/10 a §:ssä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11/4 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) Mikäli maalaustyökohteen työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, vaan hänet on sijoitettava tähän samaan tai toiseen työkohteeseen, paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota luottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä.
Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan. Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:ssä ilmenevillä perusteilla.
5) Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kahta viikkoa ennen ellei kysymyksessä ole ennakkoilmoitusaikaa lyhyemmäksi sovittu määrätty työ. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ennen kuin uusia maalareita oli otettu yrityksen palvelukseen työtilanteen parannuttua huhtikuun 1978 lopulla, oli Sorjosellekin tarjottu työtä. Työnantajayhtiön työnjohtaja oli soittanut Sorjoselle ja ilmoittanut, että nyt hänelle olisi työtä tarjolla. Sorjonen oli sanonut kuitenkin olevansa muualla työssä, eikä hän ollut tullut kutsun saatuaan työhön. Sorjosen työhön kutsuminen oli tapahtunut ennen huhtikuun 24 päivää 1978, jonka jälkeen työnantaja vasta oli palkannut muita maalareita töihin.
Taskisen ammattitaitoa vastaavaa, paikkakunnalla tarjolla olevaa työtä ei Taskiselle ollut tarjota hänen lomautuksensa kestoaikana. Hänen lomautuksensa kestoaikana palkatut työntekijät oli otettu palvelukseen joko Turkuun tai Tampereelle tai sitten he olivat olleet erikoisammattimiehiä kuten muurari, ruiskumaalari ja maalarioppilas. Yhtään sellaista työntekijää, jonka paikan Taskinen olisi voinut täyttää, ei yritykseen ollut lomautuksen kestoaikana otettu. Myöskään Sorjosen ammattitaitoa vastaavaa ja paikkakunnalla tarjolla olevaa työtä ei ollut tarjota ennen kuin vasta 24.4.1978. Yhtään sellaista työntekijää, jonka paikan Sorjonen olisi voinut täyttää, ei yritykseen myöskään ollut otettu ennen edellä mainittua ajankohtaa. Hämeenlinnan keskussairaalan työmaan urakkasopimuksessa oli ollut työllistämisehto, jonka mukaan työnantaja oli sitoutunut käyttämään paikkakunnan omaa työvoimaa.
Työnantajan sijoitusvelvollisuutta arvioitaessa oli otettava huomioon muun muassa se, että työtä tuli voida tarjota paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen. Lisäksi maalarin ammatti jakautui useihin erityisammattitaitoa vaativiin alalajeihin kuten esimerkiksi tasoitemies, ruiskumaalari, kelkkamaalari. Nämä eri ammattityötyypit oli myös otettava huomioon sijoitusvelvollisuutta harkittaessa. Näiden seikkojen huomioon ottaminen oli työehtosopimusosapuolten välisessä käytännössä todettu useassa eri yhteydessä. Koska työnantaja oli Taskisen ja Sorjosen lomautuksen ja työsuhteen päättämisen yhteydessä menetellyt maalausalan työehtosopimuksen mukaisesti, ovat Suomen Maalarimestariliitto, Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies Pauli Aleksi Hietanen pyytäneet kanteiden hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä selvitetyksi, että Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö on 2.2.1978 lukien lomauttanut palveluksessaan olleen maalari Reino Taskisen ja 16.2.1978 alkaen maalari Aarno Sorjosen toistaiseksi ja samalla ilmoittanut, että ellei heille löytyisi työtä 75 päivän kuluessa lomauttamisesta, heidän työsuhteensa yhtiöön päättyisivät. Lomautuksen perusteeksi työnantaja on ilmoittanut työn vähentymisen. Taskinen on toiminut viimeistä edellisessä ja Sorjonen viimeisessä työkohteessaan maalarinalan työehtosopimuksen 11/2 §:n tarkoittamana työmaakohtaisena luottamusmiehenä. Taskisen työn mainitussa työkohteessa päätyttyä hänet on siirretty toiselle työmaalle, mutta täälläkin työ on päättynyt yhden työpäivän jälkeen. Taskisen työsuhde Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiöön on päättynyt 17.4.1978 ja Sorjosen 2.5.1978.
Työtuomioistuin on antamassaan lausunnossa n:o 20/77 katsonut, ettei työehtosopimuksen mukainen velvollisuus sijoittaa luottamusmies samaan tai toiseen työkohteeseen koske vain lomautushetkeä vaan myös sen jälkeistä aikaa lomautuksen kestäessä. Uudella työmaalla, jolle Taskinen on yhdeksi päiväksi ennen lomautusta siirretty, ei hänellä tosin enää ole ollut luottamusmiehen asemaa. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin, ettei näin lyhyellä siirrolla voida luottamusmiehen lomautus- ja irtisanomissuojaa olennaisesti huonontaa siitä, mitä se olisi ollut, jos lomautus olisi tapahtunut suoraan siltä työmaalta, jonka luottamusmiehenä työntekijä on ollut. Näin ollen työnantajan olisi Taskisen ja Sorjosen lomautuksen kestoaikana tullut tarjota heille työtä niiltä työkohteilta, joille heidän ammattiaan vastaaviin töihin tänä aikana on otettu uusia työntekijöitä, joten Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiön menettely on tässä suhteessa ollut työtuomioistuimen mielestä työehtosopimuksen vastainen.
Kun työnantajapuolikin on esittänyt perusteita omalle käsitykselleen työehtosopimuksen tulkinnasta, kun työnantaja on tarjonnut Taskiselle edellä kerrotuin tavoin työtä toisessa työkohteessa joku toinen työntekijä mahdollisesti lomauttamalla ja Taskinen on tästä kieltäytynyt, kun Taskinen on pitänyt päivärahasta sopimista edellytyksenä työn vastaanottamiselle toiselta paikkakunnalta ja kun Sorjoselle on tarjottu työtä Helsingin alueelta ennen kuin alueelle on otettu uusia työntekijöitä Sorjosen ammattiin, mutta Sorjonen on tällöin kieltäytynyt ottamasta työtä vastaan, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö olisi asiassa rikkonut työehtosopimusta tietensä tai että Suomen Maalarimestariliittokaan olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi jutuissa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hyläten vahvistaa, että yhtiö on Taskisen lomauttaessaan ja jättäessään edellä mainituin tavoin tarjoamatta lomautusaikana eri työkohteissa ilmaantunutta työtä sen enempää Taskiselle kuin Sorjosellekaan menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Kuivanen ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.