Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1980-57 AI generated

Union fined union for strike participation despite attempts to return workers to work.

Case Number TT:1980-57
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ruled that the union must pay a fine and cover legal costs for violating the peace obligation. Although the union's leaders attempted to recall striking workers on the final day, the court found these efforts insufficiently effective and timely. The court determined that union representatives' participation in the strike and the lack of a swift resolution justified the penalty under the collective agreement.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreement; Section 8, 9 and 10 of the Act on Collective Agreements: The union is liable for a fine and legal costs when its representatives participate in a strike, even if it attempts to recall workers, provided the recall efforts are deemed ineffective and not prompt enough to prevent the violation.

Keywords

AI generated
peace obligation strike participation union representatives collective agreement fine liability recall efforts labour court

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreement
Section 8 of the Act on Collective Agreements
Section 9 of the Act on Collective Agreements
Section 10 of the Act on Collective Agreements
AI generated
labour_1980_22
Labor court orders union to pay fine for strike violating collective agreement peace clause.
labour_1972_28
Labor union fined for strike over delayed cleaners' wages and scope of collective agreement application.
labour_2011_4
Union breached duty of peace by allowing members to strike over employer's dismissal rights under collective agreement.
labour_1981_101
Union branch fined for strike refusal to support wage increase demands under collective agreement.
labour_1970_33
Labor court dismisses union member's appeal for damages regarding strike participation and procedural failures.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Metallialan yrityksessä oli osa työntekijöistä ryhtynyt palkankorotusvaatimuksen tukemiseksi lakkoon, joka oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat lakon viimeisenä päivänä soittaneet lakkolaisille kehottaen heitä palaamaan työhön. Ammattiosaston toimenpiteitä ei kuitenkaan pidetty riittävän tehokkaina ja pikaisina. Ammattiosasto vastasi myös edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden Työjäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy rauha työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Kuusjoella sijaitsevan Antti-Teollisuus Oy:n työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa suostumaan 1,50-2,00 markan yleiskorotuksen antamiseen kaikille työntekijöille ryhtyneet työtaistelutoimenpiteenä lakkoon. Lakko oli alkanut 10.10.1979 kello 12 ja kestänyt neljä tuntia. Seuraavana päivänä 11.10. lakko oli kestänyt kello 7.30-16 sekä 12., 22., 23. ja 24.10.1979 koko työpäivän. Käydyissä neuvotteluissa olivat työnantajan edustajat torjuneet vaatimukset esitetyssä muodossa, mutta neuvotteluissa esiin tulleista väärin hinnoitelluista urakoista oli keskusteltu ja ne oli sovittu korjattavaksi työehtosopimuksen mukaisiksi.

Työtaisteluun oli eri päivinä osallistunut 53-66 työntekijää, näiden mukana Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Kuusjoen Metallityöväen Ammattiosaston toimikunnan viisi jäsentä. Myös ammattiosaston puheenjohtaja oli yhtenä päivänä ollut mukana lakossa. Työtaistelutoimenpiteellä oli pyritty painostamaan työnantajaa hyväksymään voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Työtaistelut olivat selvästi kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin. Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies enempää kuin muutkaan ammattiosaston edustajat työpaikalla eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi, niiden tuomitsemiseksi tai niiden lopettamiseksi, vaan he olivat vaatimuksia esittämällä ja ammattiosaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet työtaisteluun osallistumalla selvästi asettuneet tukemaan työntekijäin työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Kuusjoen Metallityöväen Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Lokakuun 24 päivänä 1979 ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat soittaneet kaikille mahdollisille työntekijöille vaatien heitä palaamaan työhön. Seuraavana päivänä lähes kaikki työntekijät olivat työssä. Ottaen huomioon lakkojen lyhyen kestoajan sekä ammattiosaston toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi vastaaja on pyytänyt, että kanne hylättäisiin perusteettomana sekä että asian käsittelyssä otettaisiin huomioon työnseisausten vähäisyys ja ammattiosaston pienuus.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut vielä vastineen johdosta, ettei palkkatason sijoittuminen valtakunnallisen keskitason alapuolelle ollut peruste palkan korotukselle. Yrityksen palkkatasoon vaikuttivat useat tekijät, kuten esimerkiksi yrityksen sijainti, kannattavuus, kilpailutilanne, olosuhteet jne. Tilastollinen jälkeenjääneisyys ei tehnyt työtaistelua oikeutetuksi. Syksyn kuluessa oli aikapalkkavertailun tuloksena n. puolet työntekijöistä saanut keskimäärin 38 pennin suuruisen korotuksen. Samoin urakka-ansioissa oli tapahtunut kehitystä. 24.10.1979 toteutetut puhelinsoitot olivat tapahtuneet vasta sen jälkeen, kun työntekijöille oli annettu varoitus työvelvoitteen laiminlyömisestä. Ammattiosaston puheenjohtaja sekä pääluottamusmies olivat koko ajan olleet aktiivisesti esittämässä työnantajalle palkankorotusvaatimuksia. Työtaisteluun oli ammattiosaston lakonaikaisesta jäsenmäärästä, noin 126, osallistunut päivittäin noin puolet.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut ammattiosaston velvoittamista korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut.

Kuusjoen Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Antti-Teollisuus Oy:n 53-66 työntekijää on tukeakseen työnantajapuolen kanssa käymissään neuvotteluissa esittämiään palkankorotusvaatimuksia ollut kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 10.10.-12.10.1979 sekä 22.10.24.10.1979. Lakko on siten kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Lakkoihin on näinä kuutena päivänä osallistunut Kuusjoen Metallityöväen Ammattiosaston lakonaikaisesta jäsenmäärästä noin puolet. Osallistuneiden joukossa on ollut viisi ammattiosaston toimikunnan jäsentä, ja saadun selvityksen mukaan ammattiosaston puheenjohtaja on yhtenä päivänä ollut mukana lakossa.

Lakko on loppunut sen jälkeen kun ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies ovat lakon viimeisenä päivänä soittaneet lakkolaisille kehottaen heitä palaamaan työhön. Työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä esitetyn selvityksen mukaisia ammattiosaston toimenpiteitä riittävän tehokkaina ja pikaisina. Ammattiosasto vastaa myös edustajiensa osallistumisesta lakkoon.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kuusjoen Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.