Labour court allows union to pay fines for work stoppage and employer to pay for lost wages.

Hakusaarto, työn hidastaminen ja tuntityöhön siirtyminen olivat olleet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneita työtaistelutoimenpiteitä.

Työnantajan menettely sen kieltäytyessä siirtämästä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toiminutta liuotinpitoisilla maaleilla maalaamasta kieltäytynyttä maalaria muihin töihin oli muodostunut tämän syrjinnäksi. Työnantajan vahvistettu olevan velvollinen korjaamaan työntekijälle työehtosopimuksen perusteella tulevat suoritukset.

Työntekijäliitto ja sen aluejärjestö tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä työnantaja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asianosaiset: Suomen Maalarimestariliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Maalarimestariliitto r.y. ja Maalaamo Tapio Kokko Oy

RATKAISU

Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 18.2.1979 tehdyssä maalarinalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Yleisiä määräyksiä

1) Tämä työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla. (Irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 81.)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Luottamushenkilöt

1) Yrityskohtaisten ja työpaikkaluottamusmiesten ohella valvovat kaikki tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen luottamushenkilöt sopimuksen noudattamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamushenkilöllä tässä pykälässä tarkoitetaan allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehiä, jäsenyhdistysten ja aluejärjestöjen nimeämiä työehtosopimusasioita hoitavia luottamushenkilöitä.

11 § Luottamusmiessopimus

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyttämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijäin välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi ovat Suomen Maalarimestariliitto ja Rakennustyöläisten Liitto tehneet luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiestoimintaa koskevan sopimuksen, jolla toteutetaan keskusliittojen huhtikuun 2 päivänä 1969 solmimassa luottamusmiessopimuksessa hyväksytyt periaatteet maalausalalla.

11/1 §

Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken tehtyyn maalausalan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien maalaustyökohteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/4 §

1) Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2) Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) Mikäli maalaustyökohteen työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, vaan hänet on sijoitettava tähän samaan tai toiseen työkohteeseen, paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota luottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä.

Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan. Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:ssä ilmenevillä perusteilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/5 §

1) Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työehtosopimukseen osallisen ja siihen sidotun työntekijäliiton edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/10a § Yrityskohtaista luottamusmiestä koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 4.

Yrityskohtaiseen luottamusmieheen noudatetaan 11/4 §:n säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 7.

Muutoin sovelletaan tämän sopimuksen suhteen STK:n ja SAK:n kesken vuonna 1969 tehtyä luottamusmiessopimusta ja sen soveltamisohjeita.

12 § Asiapuolten vastuu

1) Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

2) Tämän sopimuksen soveltamisessa noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samana päivänä muun ohella samojen osapuolten kesken tehdyssä sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet rakennus-, asfaltti-, lattianpäällystys-, maalaus-, tekniikan muuraus- ja sukellusaloilla työsuhteessa olevien työntekijöiden työsuhteiden päättymisestä ja lomauttamisesta seuraavaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Lomautus

1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

2. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi irtisanomisen sijasta vähintään 8 työpäivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samalla tavalla työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi työsopimuslain (Askok 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella. Työn vähenemistä on tällöin pidettävä tilapäisenä silloin, kun työnantaja voi 75 päivän kuluessa työn lakkaamisesta tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä.

3. Mikäli lomautuksen perusteena ovat muut kuin työntekijän henkilöstä johtuvat syyt, voidaan lomautuksen alkamisaika määrätä lomautusilmoitusaikaa noudattaen myös tämän sopimuksen 3 §:n 3 momentissa sanotulla tavalla.

4. Samaa menettelyä noudattamalla kuin työnantaja saisi purkaa työsopimuksen, hän voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Tämä koskee myös määräaikaista työsopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennustyöläisten Liiton sopimusta työsuojelutyöstä maalausalalla 9.5.1976 allekirjoitettaessa laaditussa pöytäkirjassa on muun muassa seuraava kohta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Sovittiin, että työsuojeluvaltuutetun lomauttamiseen ja hänen työsopimuksensa irtisanomiseen sovelletaan kyseessä olevan alan luottamusmiessopimuksen vastaavia säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän vuoksi Suomen Maalarimestariliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Uudenmaan Aluejärjestön sekä Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 2 Helsingin Maalarien tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Rakennustyöläisten Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

30.11.1979 työnantaja oli lomauttanut Taskisen vastoin työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen määräyksiä. Lomauttaminen oli koskenut ainoastaan Taskista muitten työntekijöitten työskennellessä edelleen urakkapalkalla. Työntekijät olivat saattaneet asian Rakennustyöläisten Uudenmaan Aluejärjestön käsiteltäväksi. Aluejärjestö ei ollut voinut hyväksyä tätä menettelyä. Sekä syrjintä että lomauttaminen olivat olleet työnantajan tietoista työehtosopimuksen vastaista menettelyä. Pelättävissä oli, että Taskisen työsuhde purettaisiin ja että tilalle tulisi yrityksen ulkopuolinen työntekijä.

Se väite, että työntekijät olisivat hidastaneet työtään, oli perusteeton. Kaksi työntekijää, joiden tuntilistat kantaja oli esittänyt, olivat 29.11.1979 ruokatauon jälkeen ryhtyneet merkitsemään työnsä tuntitöiksi. Tällöin he olivat kuitenkin ryhtyneet maalaamaan toista taloa, jota aikaisempi työsopimus ei ollut koskenut. Työsopimuksen puuttuessa oli luonnollista, että työt tehtiin tuntityönä, kunnes laadittaisiin työsopimus ja kirjalliset työselitykset. Kantaja väitti työtaistelutoimenpiteitten toteutuneen töitä jarruttamalla ja hakusaarrolla. Kumpaakaan toimenpidettä koskevaa päätöstä ei ammattiosasto ollut tehnyt eikä asiaa ollut muutoinkaan käsitelty osastossa. Vaatimukset ammattiosastoon kohdistettuina olivat perusteettomia.

Yhtiössä vallinneen tilanteen tultua Rakennustyöläisten Liiton tietoon oli liiton työehto- ja oikeusosasto kehottanut toimitsijoitaan ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi. Samalla oli selvitetty tilanteeseen liittyvät oikeudelliset kysymykset. Tämän seurauksena Rakennustyöläisten Liiton toimitsijat olivat pyrkineet neuvottelukosketuksen saamiseen työnantajaan. Työnantaja oli kuitenkin ollut tähän haluton.

Rakennustyöläisten Liitto on omassa kanteessaan lausunut, että maalaamo Tapio Kokko Oy:n palvelukseen 28.5.1979 tulleen Reino Taskisen työkohde oli sijainnut suurimman osan aikaa Malmilla Syystiellä. Siellä hänen tehtävänään oli ollut seinän tasoitus- ja maalaustyöt. Syystien työkohde oli valmistunut 15.10.1979. Koko tänä aikana toukokuun lopusta lokakuun alkuun Taskinen oli työskennellyt pääasiassa urakkatyössä. Aikatyötunteja oli ollut kahden viikon pituisissa tilikausissa vain muutamia. Nämä olivat muodostuneet pääasiassa urakan mittaukseen ja luottamusmiestehtävien hoitoon käytetyistä tunneista. Lisäksi oli tehty muutamia tunteja ns. jälkityötä. Taskisen ansiot urakkatöissä olivat vaihdelleet noin 24-29 markan välillä. Valittaessa Taskista 14.6.1979 yhtiön yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi oli hänen palkkansa ollut noin 26 markkaa tunnilta.

Rakennustyöläisten Liitto on edelleen lausunut, ettei maalaamo Tapio Kokko Oy ollut syksyn 1979 aikana ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työterveyshuoltolain yrityksille asettamien velvoitteiden täyttämiseksi, vaikka laki oli tullut voimaan jo 1.1.1979. Tämän seurauksena ammattiosasto oli tehnyt päätöksen, jonka mukaan maalarit pidättäytyisivät toistaiseksi liuotinpitoisten aineiden käyttämisestä. Nämä työt aiheuttivat erityistä sairastumisen vaaraa. Tämän seurauksena työnantaja oli ilmoittanut lomauttavansa Taskisen 30.11.1979 lukien. Yhtiön muita maalareita ei ollut tuolloin lomautettu. Lomauttaessaan Taskisen työnantaja oli rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä. Yrityksellä olisi nimittäin ollut tarjota Taskiselle tämän ammattia vastaavaa sopivaa työtä, minkä myös yrityksen muut maalarit olivat osoittaneet.

Nyt esillä olevassa syrjintää ja pakkolomauttamista koskevassa asiassa oli liittojen kesken käyty neuvotteluja useaan otteeseen. Rakennustyöläisten Liiton täsmennetty kanta oli esitetty 19.12.1979 päivätyssä kirjeessä ja asia oli ollut esillä sanottuna päivänä pidetyssä neuvottelussa, jossa ei kuitenkaan ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Suomen Maalarimestariliitto, johon maalaamo Tapio Kokko Oy osaltaan on yhtynyt, on Rakennustyöläisten Liiton kanteeseen vastatessaan lausunut, että työ, jonka suorittamisesta maalari Taskinen oli kieltäytynyt, kuului hänen työsopimuksensa mukaan hänelle, joten oli luonnollista, että työnantaja oli lopettanut palkanmaksun. Työnantajalla ei voinut olla velvollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä tämän kieltäytyessä työtaistelutarkoituksessa jonkin työn suorittamisesta. Työtuomioistuimen tuomiossa 151/1979 oli todettu tämän laatuinen työstä kieltäytyminen työtaistelutoimenpiteeksi. Taskiselle oli ilmoitettu, että hänelle alettaisiin maksaa välittömästi palkkaa, kun hän vain palaisi työhönsä. Hyvityssakkovaatimus väitetystä pakkolomautuksesta oli siis perusteeton.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Rakennustyöläisten Uudenmaan Aluejärjestö r.y. ja Rakennustyö- Iäisten Liitto r.y:n osasto n:o 2 Helsingin Maalarit r.y. ovat olleet kuultavina Suomen Maalarimestariliiton kanteen johdosta.

Rakennustyöläisten Uudenmaan Aluejärjestö on 5.12.1979 sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella julistanut kaikki yhtiön maalaustyöt hakusaartoon siihen asti, kunnes yrityskohtaisen luottamusmiehen lomautus on peruutettu ja asia sovittu työntekijöitä tyydyttävällä tavalla. Asiassa esitetty selvitys osoittaa myös työvauhdin eräillä muilla Maalaamo Kokon työmailla hidastuneen ja työntekijöitten ilmaisseenkin työnantajan edustajille, että tuntityöhön oli siirrytty vastalauseena Taskisen työnteon keskeyttämisen johdosta, joskin perusteluna tuntityöhön siirtymiselle on tämän ohessa ollut asianmukaisten työselitysten puuttuminen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi puolin ja toisin tehdyt vaatimukset enemmälti hyläten vahvistaa, että Maalaamo Tapio Kokko Oy on velvollinen suorittamaan Reino Taskiselle ajalta 15.11.-30.11.1979 hänen tosiasiassa saamansa tuntipalkan ja 26 markan tuntipalkan välisen erotuksen ja korjaamaan muut hänelle työehtosopimuksen perusteella tulevat suoritukset vastaavasti, sekä työehtosopimuslain 7-10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liiton maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Maalarimestariliitolle 2500 markkaa ja Rakennustyöläisten Uudenmaan Aluejärjestön 3000 markkaa sekä Maalaamo Tapio Kokko Oy:n maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle 800 markkaa ja Suomen Maalarimestariliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2500 markkaa. Juttujen näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Parkkinen, Sariola, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.