Legislator Case Law & Legislation
TT:1980-47 AI generated

Labor court dismisses union claim that job transfer without consent constitutes dismissal due to refusal of new tasks.

Case Number TT:1980-47
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's appeal regarding an employee's dismissal following refusal to perform new tasks assigned during a job restructuring. The employer argued that the employee's refusal to accept the modified duties constituted a valid ground for termination under the collective agreement. The court held that since the employee did not indicate willingness to perform the new tasks even after the dismissal notice, the employer had a legitimate basis for termination.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the General Agreement on Dismissal and Layoff Protection; Section 1, Paragraph F of the Application Guidelines: An employee's refusal to perform newly assigned tasks following a job restructuring, without prior indication of willingness to comply, constitutes a valid ground for dismissal under the collective agreement.

Keywords

AI generated
collective agreement dismissal job transfer refusal employee duties modification termination grounds labor court appeal collective bargaining rules refusal of work tasks

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the General Agreement on Dismissal and Layoff Protection signed on 22 March 1977
Section 1, Paragraph F of the Application Guidelines to the General Agreement
Section 4 of the Dismissal and Layoff Protection Agreement signed on 12 June 1978
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja oli irtisanonut myyntisihteerin katsoen tämän kieltäytyneen tekemästä hänelle toimenkuvan muutoksen yhteydessä määrättyjä uusia tehtäviä, Työehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan toimihenkilö voitiin toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtävään, jos tämä ei merkinnyt huononnusta hänen etuihinsa. Tämä vaatimus tarkoitti ei vain palkkauksen markkamäärän säilymistä ennallaan vaan myös sitä, että palkka edelleen määrättiin samojen työehtosopimusten ja työsopimuksen mukaisten perusteiden mukaan kuin jos toimihenkilö olisi edelleen entisessä tehtävässään.

Ottaen muun ohessa huomioon sen, että toimihenkilö ei irtisanomisensa jälkeenkään ennen työsuhteensa päättymistä ilmoittanut haluavansa hoitaa työnantajan määräämiä tehtäviä, työtuomioistuin katsoi irtisanomisen johtuneen työstä kieltäytymisestä, joten työnantajalla oli ollut irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa sopimuksessa tarkoitettu irtisanomisperuste. Kanne hylätty.

Asianosaiset: Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Puusepänteollisuuden Liitto r.y. ja Asko-Upo Oy

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y.:n sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 22.3.1977 solmitussa yleissopimuksessa, johon Puusepänteollisuuden Liitto on yhtynyt, on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § TYÖSUHDE

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

2. Toimihenkilö, harjoittelijaa lukuunottamatta otetaan yleensä määrättyyn toimeen, mutta hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tilapäisesti tekemään muutakin kykyään vastaavaa työtä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitun yleissopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §. SOVELTAMISALA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

F. Muutokset toimihenkilön asemassa

Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen asiallinen peruste ja mikäli noudatetaan yleissopimuksen 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa. Näissä tapauksissa menetellään siis aivan samalla tavoin kuin niissä tapauksissa, että toimihenkilö irtisanotaan työnantajan palveluksesta.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa noudattaa irtisanomisaikaa ja asiallisen perusteen vaatimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 12.6.1978 tehdyssä irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa, johon Puusepänteollisuuden Liitto niin ikään on yhtynyt, on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä 2

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti toimihenkilölle.

5 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan toimihenkilön vahingon.

Pöytäkirjamerkintä 3

Vaatimuksen esittäminen lomauttamisen tai irtisanomisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon toimihenkilön ansion menetys, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön ikä, toimihenkilön mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, toimihenkilön itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää toimihenkilölle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainituilla perusteilla Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pyytänyt, että työtuomioistuin vahvistaisi, että Asko-Upo Oy:llä ei ole ollut irtisanomis- ja lomautussuojasopimuksen 4 §:ssä edellytettyä erityisen painavaa syytä irtisanoa myyntisihteeri Lipposen työsopimusta ja että Asko-Upo Oy on siten tietensä menetellyt vastoin työehtosopimusmääräystä. Edelleen Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaisi Asko-Upo Oy:n suorittamaan Lipposelle irtisanomis- ja lomautussuojasopimuksen 5 §:n tarkoittamana vahingonkorvauksena Lipposen työsuhteen päättymistä edeltäneiden neljän kalenterikuukauden palkkaa vuosilomakorvauksineen vastaavan määrän eli 10 368 markkaa ja tuomitsisi Puusepänteollisuuden Liiton maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Toimenkuvauksen 1.10.1978 tapahtuneen muuttamisen jälkeen Lipponen ei ollut suostunut tekemään niitä tehtäviä, joita oli siirretty toimituksen valvojalta hänelle. Asiasta oli käyty keskusteluja Lipposen kanssa ja ilmoitettu, että mikäli hän ei suostuisi tekemään hänelle osoitettuja tehtäviä, hänet irtisanottaisiin. Kun useista kehotuksista huolimatta Lipponen ei ollut tehnyt toimitusten valvojalta siirrettyjä tehtäviä ja kun tämän seurauksena muiden myyntikonttorin toimihenkilöiden työt olivat lisääntyneet kohtuuttomasti, oli Lipponen irtisanottu 27.11.1978. Työnantajalla oli ollut erityisen painava syy Lipposen irtisanomiseen, koska Lipponen oli kieltäytynyt toimenkuvauksensa muuttamisesta ja sen seurauksena laiminlyönyt suorittaa hänelle työnantajan työnjohto-oikeuden puitteissa antamat tehtävät. Näillä perusteilla Puusepänteollisuuden Liitto ja Asko-Upo Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Asko-Upo Oy on irtisanonut palveluksessaan olleen Helsingin myyntikonttorissa työskennelleen myyntisihteeri Liisa Lipposen työsuhteen päättymään 27.2.1979 ja että irtisanomisen syyksi on 27.11.1978 päivättyyn ilmoitukseen merkitty, että koska sovitteluneuvotteluissa toimenkuvauksen täsmentämiseksi ei ole päästy ratkaisuun, jossa työnantaja direktio-oikeutensa nojalla säätelee työntekijöiden tehtäviä kohtuulliseksi katsottavin muutoksin muuttuneissa olosuhteissa, katsotaan työsopimus irtisanotuksi. Lipposelle on suullisesti ilmoitettu irtisanomisen syyksi se, että Lipponen on kieltäytynyt tekemästä hänelle toimenkuvan muutoksen yhteydessä määrättyjä uusia tehtäviä.

Keväällä 1978 yrityksen Helsingin myyntikonttorissa on toiminnan suunnanmuutoksen vuoksi katsottu tarpeelliseksi töiden jakaminen uudella tavalla. Ilmoituksen mukaan tehtävien muutokset ovat koskeneet yrityksen palveluksessa olleista kymmenestä työntekijästä seitsemää. Lipposelle aiemmin kuuluneesta tilausten kirjoittamisesta osa olisi siirretty Lahden tehtaalle osan jäädessä Lipposen tehtäväksi, Lipposelle aiemmin kuulunut tarjousten kirjoittaminen ja asiakaspalvelu olisi siirretty toisen henkilön tehtäväksi, ja tälle aiemmin kuulunut asiakaskortistonhoito olisi siirretty Lipposelle.

Yleissopimuksen soveltamisohjeiden 1 §:n F kohdan toisen kappaleen mukaan toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa samoin kuin soveltamisohjeissa aikaisemmin mainituissa muissa yksipuolisissa muutoksissa työsuhteen ehtoihin - noudattaa irtisanomisaikaa ja asiallisen perusteen vaatimusta. Lipposen aiemman ja uuden tehtävän työnantaja on luokitellut samaan vaativuusluokkaan. Vaatimuksen siitä, ettei tehtävien siirto saa merkitä huononnusta toimihenkilön etuihin, työtuomioistuin sitä paitsi katsoo tarkoittavan ei vain palkkauksen markkamäärän säilymistä ennallaan vaan myös sitä, että palkka edelleen määrätään samojen työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaisten perusteiden mukaan kuin jos toimihenkilö olisi edelleen entisessä tehtävässään.

Tehtävien muutoksesta, jonka oli tarkoitus astua voimaan 1.10.1978, on Lipposen ja työnantajan edustajien kesken neuvoteltu useaan otteeseen. Neuvotteluissa Lipponen on ilmoittanut kantanaan, ettei hän mielellään ota uutta tehtävää vastaan ja että hän tekee vanhaa tehtäväänsä. Neuvotteluissa työnantajapuolelle on jäänyt se käsitys, että Lipponen tulee kieltäytymään uusien tehtäviensä suorittamisesta. Neuvotteluissa Lipposelle on lisäksi esitetty, että ellei hän ota vastaan uusia tehtäviä, voidaan hänet irtisanoa. Ilmoituksensa mukaan Lipponen ei myöskään ole tehnyt uusia tehtäviään. Liioin ei hän irtisanomisilmoituksen saatuaan ole koko sinä kolmen kuukauden irtisanomisaikana, jonka hänen työsuhteensa vielä on jatkunut, ilmoittanut, että hän olisi valmis tekemään uusia työtehtäviään.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Asko-Upo Oy:llä on irtisanoessaan Lipposen työstä kieltäytymisen vuoksi ollut irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan sopimuksen 4 §:ssä tarkoitettu irtisanomisperuste, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun nähden saavat Puusepänteollisuuden Liitto ja Asko-Upo Oy itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Parkkinen, Kaski, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.