Labor court allows union claim for travel time medical exam compensation under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled in favor of the union, ordering the employer to compensate for travel time incurred during necessary medical examinations. The court found that while the employer's representative held a different interpretation of the collective agreement, the union's claim was valid because the employee could not have avoided significant work time loss. Consequently, the court rejected the employer's argument that only examination time, not travel time, should be compensated.
Legislator headnote
AI generatedSection 17 of the collective agreement; the employer must compensate for loss of earnings during necessary medical examinations and associated travel time if the employee could not obtain appointments outside working hours.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen mukaan työnantaja korvasi ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ollut saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.
Työnantaja velvoitettu suorittamaan struumaa sairastavalle työntekijälle korvaus keskussairaalaan toiselle paikkakunnalle tehtyjen lääkärintarkastuskäyntien ajalta, matkoihin tarvittu aika siihen luettuna. Osasta sairaalakäyntejä korvausvelvollisuus jäi riippumaan siitä, olivatko käynnit johtuneet lääkärin tarkastuksista hoidon määrittelemiseksi vai hoidon antamisesta, mistä asianosaiset osoitettiin nostamaan tarvittaessa kanne toimivaltaisessa alioikeudessa.
Huolimatta aikaisemmasta saman tulkinnan mukaisesta tuomiosta ei työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuutta, kun sopimusneuvottelujen työnantajaedustaja, jota ei edellisessä oikeudenkäynnissä oltu kuultu, oli saanut sopimusmääräyksen tarkoituksesta toisen käsityksen.
Asianosaiset: Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.
RATKAISU
Kumi ja Nahkatyöväen Liiton ja toiselta puolen muun ohella Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton välillä 5.3.1976 tehdyssä kenkä, nahka ja laukkuteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
16 § Sairausajan palkka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 § Lääkärintarkastukset
2. Työnantaja korvaa ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansion menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyyshoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
Lisäksi osapuolet ovat sopineet seuraavasta yhteisestä soveltamisohjeesta:
Ansion menetyksen korvaaminen
Ansion menetys määräytyy työehtosopimuksen 16 §:n mukaan. Ansion menetyksen korvaamisen lisäksi ei työnantaja ole velvollinen maksamaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetuilta matkapäiviltä korvausta säännöllisen työajan ylittäviltä matkatunneilta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lääkärintarkastukset sairaustapauksissa
Ansion menetys korvataan mahdollisen sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi tarpeellisten lääkärintarkastusten ja niihin liittyvien lääkärin määräämien laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta. Todetun sairauden (esim. sokeritauti) edellyttämät toistuvat tarkastukset kuuluvat myös määräyksen piiriin. Onko kysymyksessä sairauden toteaminen tai hoidon määritteleminen vaiko terveystarkastus on viime kädessä selvitettävissä sairausvakuutuksen tulkintoja noudattaen. Epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuskäytäntö nojaa ratkaisunsa siihen, onko ao. henkilö itse tuntenut sairauteen viittaavia oireita (subjektiiviset oireet) lääkärille mennessään. Lääkärintarkastusta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi, pidetään hoidon määrittelemiseksi tarpeellisena tutkimuksena, joten tällaisen tarkastuksen ajalta maksetaan korvaus ansion menetyksestä.
Sairauden toteamiseksi suoritettu lääkärintarkastus työajalla
Työntekijän on aina pyrittävä järjestämään 2. kohdassa mainittu lääkärintarkastus työajan ulkopuolella. Työnantajalla on velvollisuus maksaa korvaus ansionmenetyksestä vain, jos työntekijä ei ole voinut saada vastaanottoa muuna kuin työaikana. Lisäksi on edellytettävä, että kysymyksessä on tapaus, jossa on ollut välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.
Muissa kuin välitöntä lääkärinhoitoa vaativissa hätätapauksissa on vaadittava, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Kohtuullisena vähimmäisodotusaikana voitaneen normaalitapauksissa pitää yhtä viikkoa, ellei sairauden laatu muuta edellytä.
Epäselvyyksien välttämiseksi on yleensä edellytettävä, että työntekijä korvauksen saadakseen ilmoittaa etukäteen työnantajalle menostaan tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen sekä antaa luotettavan selvityksen siitä, että hän ei ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella edellä esitetyn kohtuullisen ajan kuluessa. Ennakkoilmoitus on annettava niin paljon etukäteen, että ohjeluontoista viikon sääntöä on mahdollista valvoa. Ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksenä on myös, että työntekijä esittää lääkärintarkastuksesta luotettavan selvityksen, esim. lääkärintodistuksen tai lääkärinpalkkiokuitin.
Yleisesti omaksutun oikeusperiaatteen mukaisesti on vielä katsottava, että työnantaja ei ole velvollinen korvaamaan ansionmenetystä, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen
Säännöksen 2. kohdassa toisen kappaleen määräyksellä ei ole haluttu puuttua työntekijän oikeuteen valita vapaasti lääkärinsä. Näillä korvaussäännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaansaada sellaista käytäntöä, että työntekijä vartavasten valitsisi toispaikkakuntalaisen ja sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä ensisijaisesti käyttää oman paikkakuntansa lääkärinpalveluja ja näitäkin mikäli mahdollista oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Samoin on edellytettävä, ettei tarpeettomasti hakeuduta suoraan erikoislääkärin tarkastukseen, jos erikoislääkäripalveluksia on saatavissa vain toiselta paikkakunnalta. Epäselvissä tapauksissa voidaan saada jälleen johtoa sairausvakuutuksessa omaksutuista periaatteista.
Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Ansion menetyksen korvaamisen edellytyksenä laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta on, että nämä tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja että ne liittyvät tarkastukseen sen osana. Lisäksi on edellytettävä, että kyseessä on lääkintöhallituksen hyväksymä laboratorio- tai röntgenlaitos. Milloin mainitut laboratorio- tai röntgentutkimukset eivät tapahdu välittömästi lääkärintarkastuksen yhteydessä, tulee ansion menetyksen korvaaminen niiden ajalta kysymykseen vain poikkeustapauksissa, koska näitä palveluksia on yleensä saatavissa työajan ulkopuolella. On otettava huomioon, että tutkimuksen ajankohdan voi määrätä myös tutkimuksen laatu tai sitä edeltävä paasto, kuten esim. sokeritautipotilaan laboratoriotutkimuksessa ja mahalaukun röntgentutkimuksessa.
Työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät tapaukset, joissa työntekijä on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi sekä varsinaiset hoitotoimenpiteet, kuten esim. lääkärin määräaikaishoidot ja tavanomainen hammashoito Äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide korvataan siten kuin lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta on sovittu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Samat määräykset sisältyvät asianosaisten välillä 28.4.1977 solmittuun kenkä- ja nahkateollisuutta koskevaan työehtosopimukseen.
Sanotuilla perusteilla ja viitaten työtuomioistuimen tuomioon n:o 56/1977, jolla oikeuskysymys jo oli ratkaistu, Kumija Nahkatyöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Urho Viljamaa Oy:n olevan velvollinen suorittamaan Eira Kivimäelle korvauksen ansionmenetyksestä Kivimäen sanottujen Seinäjoen keskussairaalaan tekemien lääkärintarkastuskäyntien ajalta. Lisäksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyömisestä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Urho Viljamaa Oy on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa tuomiollaan n:o 56 vuodelta 1977 ratkaisseensa samojen asianosaisten välisen erimielisyyden puheena olevan työehtosopimusmääräyksen tulkintaa koskevassa asiassa. Tuomiosta selviävin perustein työnantaja on siinä katsottu velvolliseksi maksamaan työntekijälle työehtosopimuksen mukainen korvaus ansion menetyksestä mielenterveystoimistoon tehtyjen tarkastuskäyntien ajalta. Tuossa asiassa käynnit oli suoritettu työaikana toisella paikkakunnalla, eikä asiassa ollut edes väitetty työntekijän voineen saada lääkärintarkastuksia tarkoituksenmukaisesti suoritetuksi työaikansa ulkopuolella tai vähemmin työajan menetyksin kuin oli tapahtunut. Asiassa ei ole puututtu siihen kysymykseen, mikä osa työajan menetyksestä olisi aiheutunut varsinaisesta tarkastuksessa olosta ja mikä tarkastukseen matkustamisesta.
Nyt esillä olevassa asiassa on Urho Viljamaa Oy:n työntekijä Eira Kivimäki käynyt Jalasjärveltä Seinäjoen keskussairaalassa sairastamansa struuman vuoksi. Seinäjoen keskussairaalan lääkärin antaman todistuksen mukaan on Kivimäki käynyt 11.8., 19.8., 19.11., 22.12. ja 30.12.1976 poliklinikalla. Todistuksen mukaan ovat päädiagnoosilla Struma diffusa toxica määritellyn sairauden vaatimien tutkimusten ja hoidon vuoksi mainitut poliklinikkakäynnit olleet lääkärin määräämiä ja välttämättömiä. Sairaalan kortin mukaan hän on edelleen ollut kontrollissa vuonna 1977 kolmena päivänä, nimittäin kerran maaliskuussa, kerran kesäkuussa ja kerran syyskuussa. Maaliskuinen käynti on tapahtunut kuitenkin lakon aikana.
Kivimäen sairaudesta esitetty selvitys osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että kanteessa tarkoitetuista käynneistä ovat ainakin 11.8.1976 tapahtunut sekä vuonna 1977 tapahtuneet olleet hänen hoitonsa määrittelemiseksi sillä tavoin tarpeellisia kuin työehtosopimuksessa edellytetään, kun taas neljän vuonna 1976 tapahtuneen käynnin osalta on jäänyt epäselväksi, missä määrin käynnit ovat johtuneet vain hoidosta ja missä määrin myös tutkimuksista.
Vasta työtuomioistuinkäsittelyn aikana on vastaajapuolelta kiistetty työnantajan korvausvelvollisuus työajan menetyksestä joka tapauksessa siltä osin, kuin työaikaa on kulunut matkoihin Seinäjoen keskussairaalaan. Viitaten tältäkin osin myös edellä mainittuun aikaisempaan tuomioonsa samoin kuin soveltamisohjeiden kappaleeseen "Työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen" työtuomioistuin katsoo perustetta puuttuvan sellaiselle sopimusmääräyksen tulkinnalle, että vain itse lääkärintarkastukseen kulunut aika kuuluisi määräyksen piiriin. Kun ei ole väitettykään, että Kivimäki olisi voinut käydä tarkastuksissa omalla paikkakunnallaan tai muutoin vähäisemmin työajan menetyksin kuin on tapahtunut, ei korvausmääräyksen soveltamista voida rajoittaa työnantajapuolen esittämin tavoin.
Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto on menetellyt asiassa STK:n oikeana pitämän tulkinnan mukaisesti. STK:n työehtosopimusneuvottelijaa ei ilmoituksen mukaan ollut esteen vuoksi voitu kuulla aikaisemmassa työtuomioistuinasiassa. Tämän edustajan käsitys sopimuksen tarkoituksesta poikkeaa edellä selviävin tavoin SAK:n neuvotteluedustajan käsityksestä. Lisäksi tämä STK:n edustaja on käytännössä havainnut sopimusta sovelletun ahtaasti tulkiten. Näissä oloissa työtuomioistuin katsoo, ettei Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto ole laiminlyönyt sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Leivo, Kenraali ja Pennanen.
Tuomio oli yksimielinen.